Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus – ulkoinen ulottuvuus

Euroopan unionin ulkoisissa toimissa vastauksena turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään painottuvat kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja unionin ulkorajojen valvonta. EU on pyrkinyt vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään solmimalla kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa, ja tärkein näistä on EU:n ja Turkin välinen julkilausuma. Lisäksi EU on vahvistanut sotilas- ja rajavalvontaoperaatioitaan, tavoitteenana ihmissalakuljettajien toiminnan torjunta ja aiempaa tehokkaampi rajavalvonta. EU on […]

EU:sta turvapaikkaa hakevien turvattomuuden syyt lähtömaissa ja matkalla

Vuosina 2008–2018 EU:n alueelle tuli eniten turvapaikanhakijoita syksyinä 2015 ja 2016. Eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2008–2018 tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Selvästi yleisin motiivi Eurooppaan tulemiselle on sodan ja väkivallan pakeneminen. Rikollisverkostot ovat tienanneet turvapaikanhakijoiden salakuljetuksella miljardeja euroja. Tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen ohella se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa […]

SaferGlobe, CMC Finland ja Laurea mukana ”Effectiveness of Peace Operations” -verkostossa

Kolme suomalaista toimijaa, SaferGlobe, CMC Finland ja Laurea, ovat mukana Norjan ulkopoliittisen instituutin koordinoimassa ’Effectiveness of Peace Operations’ -verkostossa, jonka tarkoituksena on mitata rauhanturvaamisen tehokkuutta. Norjan ulkoministeriö on myöntänyt EPON-verkostolle NORGLOBAL-rahoitusta noin 730 000 euroa vuosille 2019–2022. Ajatushautomo SaferGlobe rakentaa suomalaisen IT-talo Futuricen ja saksalaisen kriisinhallintakeskuksen ZIF:n (Center for International Peace Operations in Berlin) kanssa […]

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus

EU:n turvapaikkapolitiikka on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua vuonna 2015 kattanut varsin laajan kirjon erilaisia politiikkatoimia. Suurin este yhteisen turvapaikkapolitiikan tiellä ovat jäsenmaiden väliset ja niiden sisäiset poliittiset ristiriidat. Useimmiten saavutetut neuvotteluratkaisut ovat pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia, mikä käytännössä tarkoittaa, että usein saavutetut ratkaisut enemminkin kaventavat kuin vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Komission esityksissä on pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia, mutta […]

Developing EU’s Crisis Management: Focus on Personnel

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että mandaatin muotoilulla ja yhteistyöllä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on merkittävä vaikutus missioiden ja operaatioiden vaikuttavuuteen. Näiden kahden tekijän lisäksi henkiöstöllä ja heidän pätevyydellään on keskeinen rooli vaikuttavuuden luomisessa. Tässä Policy Briefissä arvioidaan henkilöstöasioiden nykytilaa ja […]

Vammaisuus ja laaja turvallisuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toiminnassa

Sotien, kriisien ja pakolaisuuden yhteydessä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa toimintansa laajan turvallisuuskäsityksen varaan. Etyjin toiminnassa vammaisten oikeudet sijoittuvat ensisijaisesti inhimillisen ulottuvuuden alueelle. Vammaisten oikeuksien saralla Etyj on viime vuosina keskittynyt erityisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat poliittinen osallistuminen ja syrjimättömyys. Vammaisten poliittisen osallistumisen edistämisen tärkeitä osa-alueita ovat muun […]

IECEU’s Five Findings from the Comparative Analysis of EU’s Crisis Management

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Perustuen yli 200 haastatteluun, kvantitatiiviseen kyselyyn ja noin tuhanteen sivuun tutkimusraportteja EU:n kriisinhallinnasta on tehty viisi keskeistä havaintoa. Nämä havainnot esitellään oheisessa policy briefissä. Ensiksi, vaihtelevuus EU:n missioiden ja operaatioiden välillä ja sisällä on laajaa: kaikissa missioissa ja operaatioissa on […]

Suomen asevalvontaraportti 2017–

Vuodesta 2017 alkaen Suomen asevalvontaraportti on julkaistu digitalisoituna. Digitalisoitu raportti on vapaasti saatavilla osoiteessa: www.armscontrol.saferglobe.fi

Suomen sotatuote- ja siviiliaseviennin kehitys vuosina 2002–2016

Nelisivuinen julkaisu tarjoaa tiiviissä paketissa tietoa siitä, mitä ja mihin Suomesta on viety viimeisten 15 vuoden aikana. Suomalaisyritykset ovat vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita vuosien 2002–2016 aikana yhteensä 2,2 miljardin euron arvosta ja kaikkiaan 109:ään eri maahan. Euromääräisesti tarkasteltuna sekä siviiliaseiden että sotatuotteiden vuosittainen vienti on yli kaksinkertaistunut ajanjakson aikana. Vuosina 2002–2013 Suomesta vietiin aseita eniten […]

Euroopan unionin aseviennit 2016: noususuhdannetta ja poliittisia haasteita

Pitkän ajan keskiarvo kertoo EU:n aseviennin kasvaneen vuonna 2016. Tiedot perustuvat viiden suuren EU:n aseviejänvaltion tarkasteluun. Nämä maat ovat Espanja, Ruotsi, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suurimmat viennin kohdemaat vuonna 2016 olivat Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Intia. Vuonna 2016 erityisesti Turkki ja Saudi-Arabia nousivat esiin maina, joihin aseiden toimittaminen vaati erityistä ulkopoliittista harkintaa. Turkkiin ja Saudi-Arabiaan […]