Kategoria: Julkaisut

Kauko-ohjattu sota

Kauko-ohjattu sota – tappamista etätyönä Tiivistelmä Taistelukentän automatisaatiosta tuli Yhdysvaltain asevoimien tavoite Vietnamin sodan aikana. Sen tiedettiin olevan pitkä prosessi, kuten tykistönkin kehittäminen oli ollut. Kauko-ohjattuja hävittäjiä lennetään nyt 2010-luvulla useissa konflikteissa ja sitäkin useammissa valtioissa niitä kehitetään osaksi sodankäyntiä. Ilmasodankäynnin lisäksi kauko-ohjattuja sotakoneita käytetään merisodankäynnissä. Sotakoneille kaikkein haastavin ympäristön on maasodankäynti. Maalla toimivien sotakoneiden […]

Lue lisää

Ydinaseriisunnasta pelotepolitiikkaan? Suomalaisasiantuntijoiden näkemyksiä Naton puolustusstrategiasta

SaferGlobe järjesti 19.12.2014 yhteistyössä Suomen Pugwashin, Kansainvälisten suhteiden tutkimuksen seuran, Rauhanliiton ja Rauhanpuolustajien kanssa Naton puolustusstrategiaa ja ydinaseriisuntaa käsittelevän paneelikeskustelun Tieteiden talolla Helsingissä. Tilaisuuden moderaattorina toimi Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksesta. Ydinaseriisunnasta pelotepolitiikkaan? Keskustelu NATO:n puolustusstrategiasta from Suomen Rauhanpuolustajat on Vimeo. Mika Kerttunen (VTT, everstiluutnantti evp, sotilasstrategian dosentti, MPKK) totesi ydinaseiden olevan […]

Lue lisää

Osallistavuus ja tasa-arvo kriisinhallinnassa

Tasa-arvoisen rauhanrakentamisen merkitys lisääntyy – EU:lla vielä tekemistä Väkivalta konflikteissa kohdistuu useimmiten huomattavissa määrin siviileihin ja siten myös naisiin. Naiset ja lapset ovat konflikteissa osallisuutensa ja kokemustensa kautta sekä uhreja että asiantuntijoita. Miesten mentyä sotaan naiset toimivat arjen ja talouden ylläpitäjinä. Täten naisilla on näkemystä konfliktien ratkaisemiseen ja kestävän rauhan luomiseen. He vaikuttavat myös suuresti lastensa ja lastenlastensa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vain ottamalla […]

Lue lisää

Osallistavuus ja tasa-arvo EU:n rauhantyössä

Naisten osallistamista rauhanrakennustyöhön ja konfliktien ehkäisyyn kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa vaativa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 syntyi vuonna 2000. SaferGloben julkaisu tarkastelee sitä, mistä päätöslauselmassa on kyse ja miten se näkyy käytännössä EU:n rauhantyössä, entä siviilikriisinhallintakoulutuksessa. Julkaisussa käsitellään myös sitä, miltä näyttää naisten tulevaisuus Afganistanissa, millaista tasa-arvotyötä tehdään EULEX-Kosovo opereaatiossa ja miten Georgian sota vaikutti siviiliväestöön. […]

Lue lisää

Konfliktikompassi

Tiivistelmä Arviolta miljardi ihmistä asuu haurailla alueilla eli alueilla, joilla valtioiden resurssit ja toimintakyky ovat heikot. Haurailla alueilla yksittäinen ja vakaiden yhteiskuntien näkökulmasta merkityksettömältä tuntuva tapahtuma voi eskaloida poliittiset ja sosioekonomiset jännitteet väkivaltaisiksi konflikteiksi. Haurailla alueilla on riskien lisäksi myös potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittyä kohti vakaampaa ja demokraattisempaa valtiota. Yhä useammat yritykset ja järjestöt toimivatkin […]

Lue lisää

Suomen asevalvontaraportti 2014

Suomen sotatuotevienti ennätykseen, asevalvontaa ei käytetä tehokkaasti konfliktien ennaltaehkäisyyn Suomesta vietiin sotatuotteita vuonna 2013 yhteensä 224 miljoonalla eurolla. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja enemmän kuin kertaakaan aiemmin SaferGlobe-tutkimusverkoston vuodesta 1998 alkavan asevientitilaston aikana. Tiedot selviävät tänään, YK:n virallisen aseriisuntaviikon aattona, julkaistusta Suomen asevalvontaraportista. Raportissa kiinnitetään erityisesti huomiota asevarusteluun pitkäjänteisenä toimintana, […]

Lue lisää

Sotateknologinen kehitys vie ydinaseettoman maailman kauemmaksi

Kylmän sodan jälkeen ydinaseiden määrä ja merkitys vähenivät länsimaissa. Maailmassa on kuitenkin kasvava joukko valtioita, joita ydinasekyvyn kehitys ja ylläpito kiinnostavat. Teknologian kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus kansainvälisille suhteille ja sodankäynnille. Selkeimpiä esimerkkejä on ydinaseiden kehittäminen. Se johti kylmän sodan aikana asejärjestelmien tuhovoiman eksponentiaaliseen kasvuun. Suurvaltojen vastakkainasettelun osapuolet olivat kuitenkin ilmeisen yksimielisiä, ettei niitä tulisi koskaan käyttää sodan päämäärän saavuttamiseksi. […]

Lue lisää

Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseneuvotteluiden uudet haasteet

Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinasevalvontaa koskevilla neuvotteluilla on ollut pitkään merkittävä rooli suurvaltasuhteissa. Neuvotteluja on saatettu pitää eräänlaisena ilmapuntarina, jonka liikahdukset ovat antaneet vihjeitä kansainvälisen politiikan ilmapiirin laajemmista muutoksista. Kylmän sodan kireimpinä kausina ydinaseita koskevat neuvottelut tarjosivat toisinaan ainoan varaventtiilin suurvaltojen muutoin jännittyneille suhteille. Viime vuosien aikana puntarin paine on ollut jälleen ollut lyhyen aurinkoisemmalta vaikuttaneen […]

Lue lisää

Iranin ydinohjelmasopimuksella alkaa olla kiire

Iranin ja niin kutsutun P5+1 -ryhmän (YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä Yhdysvallat, Kiina, Venäjä Ranska ja Iso-Britannia sekä Saksa) neuvottelujen aikaraja Iranin ydinohjelmasta umpeutui heinäkuun lopulla. Maat sopivat väliaikaisessa sopimuksessa marraskuussa 2013 Iranin rajoittavan uraanin rikastamista ja USA:n ja EU:n puolestaan helpottavan talouspakotteita. Vaikka lopullista ratkaisua toivottiin heinäkuussa, ei neuvotteluissa saatu tulosta ja uusi aikaraja […]

Lue lisää

Ydin- ja radiaktiivisia aineita voidaan valvoa nykytekniikalla

Ydin- ja muita radioaktiivisia aineita käytetään rauhanomaisiin tarkoituksiin lääketieteessä ja teollisuuden eri aloilla. Ydinaineiksi luokitellaan ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvat aineet ja niiden lähtöaineet, kuten uraani ja plutonium. Muiksi radioaktiivisiksi aineiksi puolestaan luetaan sellaiset säteilyä tuottavat aineet, joita käytetään esimerkiksi teollisuuden gammakuvauslaitteissa tai sädehoidoissa. Ydin- ja muita radioaktiivisia aineita voidaan käyttää rikollisiin ja terroristisiin tarkoituksiin. Tavanomaisten räjähteiden […]

Lue lisää
Edelliset
1 2 3 4 5 6 7
Seuraavat