Tapaustutkimuksia

Iso-Britannian mittava asevienti Lähi-itään jatkuu kasvaneesta kritiikistä huolimatta

[accordion][accordion-item title=”Lue artikkeli”]

Iso-Britannia on Ranskan ja Saksan ohella EU:n johtava aseviejä. Muiden suurten EU:n aseviejämaiden tavoin Lähi-itä muodostaa tärkeän markkina-alueen Iso-Britannian puolustusteollisuudelle. Erityisesti Saudi-Arabia on Iso-Britannialle merkittävä kauppakumppani. Iso-Britannian hallitus on jatkanut puolustusalan yhteistyötä Saudi-Arabian hallituksen kanssa myös Jemenissä aloitetun intervention aikana.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) mukaan Saudi-Arabia on vuosien 2011–2015 välillä ollut Britannian aseviennin tärkein kohdemaa. Saudi-Arabiaan on suuntautunut 46 prosenttia kaikesta Iso-Britannian aseviennistä. Vastaavasti Saudi-Arabia on tehnyt 30 prosenttia kaikista puolustustarvikehankinnoistaan Iso-Britanniasta. Ainoastaan Yhdysvallat on Saudi-Arabialle tärkeämpi aseiden toimittaja.[1] Iso-Britannian Lähi-itään suuntautuneen aseviennin jakauma käy ilmi oheisesta kuvaajasta 9.

kuvaaja9

Iso-Britannian ja Saudi-Arabian välisen asekaupan pitkä historia

Saudi-Arabian ja Iso-Britannian välisen asekauppayhteistyön historia ulottuu viime vuosisadan alkupuolelle. Kylmän sodan aikana yhteistyö tiivistyi 1960-luvulta lähtien ja saavutti huippunsa 1980-luvulla solmitussa ”Al-Yamanah -sopimuksessa”, jossa Iso-Britannian hallitus myi Saudi-Arabialle Tornado-hävittäjäkoneita sekä harjoituslentokoneita.[2]

Tiivis strateginen ja kaupallinen yhteistyö maiden välillä on jatkunut 2000-luvulla. Vuonna 2007 Iso-Britannia sopi Saudi-Arabian kanssa 72 Eurofighter ”Typhoon” -hävittäjän myynnistä. Sopimus oli yksi 2000-luvun alun merkittävimpiä yksittäisiä asekauppoja.[3] Eurofighter on lopputulos monikansallisesta eurooppalaisesta yhteistyöstä, jossa brittiläisenä osapuolena toimii maailman johtaviin puolustusalan yrityksiin kuuluva BAE Systems.[4]

David Cameronin konservatiivihallituksen (2010–2015) kaudella maiden välinen asekauppayhteistyö on jatkunut vilkkaana ja jopa kasvanut vuoden 2015 aikana.[5] Vuosien 2010–2015 välillä Iso-Britanniasta Saudi-Arabiaan myönnettyjen vientilupien arvo on ollut vajaat 7 miljardia puntaa.[6]

Jemenin interventio lisäsi kritiikkiä asekauppaa kohtaan

Saudi-Arabia liittolaisineen aloitti maaliskuussa 2015 sotilaallisen intervention Jemenissä. Intervention tavoitteena on tukea Jemenin presidenttiä Abd Rabbuh Mansur Hadia Iranin tukemia houthi-kapinallisia vastaan. Interventio näyttää toistaiseksi epäonnistuneen tavoitteissaan, mutta se on osaltaan luonut Jemeniin erittäin vakavan humanitaarisen kriisin.[7]

Iso-Britannian hallitus on tukenut Saudi-Arabian tekemää interventiota, mutta pidättäytynyt osallistumasta itse sotatoimiin [8]. Sotatoimissa on kuollut yli 6400 ihmistä, joista noin puolet on siviilejä. Lisäksi yli 30 000 on loukkaantunut ja noin 2,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa [9]. YK:n asiantuntijapaneelin mukaan Saudi-Arabian ja sen liittolaisten johtama koalitio on toteuttanut laajamittaisia ja systemaattisia iskuja siviilikohteisiin.[10]

Saudi Arabian ja sen liittolaisten Jemeniin tekemä interventio on herättänyt laajaa kansainvälistä kritiikkiä. Muun muassa Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuussa 2016 päätöslauselman Saudi-Arabiaan kohdistuvan asevientikiellon puolesta. Päätöslauselma ei ole EU:n jäsenvaltioita sitova.[11]

Vastauksena kasvaneeseen aseviennin kritiikkiin Iso-Britannian parlamentti asetti maaliskuussa 2016 erillisen komitean tutkimaan Lähi-itään suuntautuvaa asevientiä. Komitean tehtävänä on tarkastella erityisesti vientilupakäytäntöjä Saudi-Arabiaan ja muihin Persianlahden alueen valtioihin. Selvityksen tavoitteena on analysoida, mikä merkitys Iso-Britannian toimittamilla aseilla on Jemenin konfliktissa.[12]

Myös useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Iso-Britannian ja Saudi-Arabian välistä asekauppaa. Asekaupan vastainen kansalaisjärjestö Campaing Against Arms Trade (CAAT) on haastanut Britannian hallituksen oikeuteen Saudi-Arabiaan suuntautuvan aseviennin laillisuudesta. Lontoolainen tuomioistuin hyväksyi järjestön vaatimuksen aseviennin laillisuuteen kohdistuvan katsauksen viemisestä eteenpäin. Tapausta tullaan tarkastelemaan vuoden 2017 helmikuuhun mennessä.[13]

Asevienti Lähi-itään jatkuu kritiikistä huolimatta

Vastauksena asevientiin kohdistuvaan kritiikkiin Iso-Britannian hallitus on korostanut maan asevalvontajärjestelmän olevan eräs maailman tiukimpia.[14] Iso-Britannia arvioi puolustustarvikkeiden vientilupia tapauskohtaisesti, ja vuosittain useita vientilupia jätetään myöntämättä. Saudi-Arabiaan, Bahrainiin, Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, Qatariin tai Kuwaitiin ei kohdistunut kuitenkaan yhtäkään vientilupien epäystä vuonna 2015.[15]

Vuonna 2014 Iso-Britannia eväsi 292 vientilupaa ja vuonna 2015 346 vientilupaa. Molempina vuosina tärkeimmät lupien epäämiskriteerit olivat kohdemaahan kohdistuva asevientikielto tai aseiden loppukäyttöön mahdollisesti kohdistuvat ongelmat.[16][17] Vuonna 2014 Libya oli esimerkki valtiosta, jossa loppukäytön valvontaan kohdistuvia ongelmien katsottiin olevan peruste vientilupien epäämiselle.[18]

Iso-Britanniassa käyty keskustelu asevientipolitiikasta ja sen ongelmakohdista osoittaa, että sekä asekaupan jatkaminen että sen rajoittaminen ovat ensisijaisesti poliittisia kysymyksiä. Pitkäaikaisen asekauppayhteistyön katkaiseminen olisi poliittisesti vaikeaa, mutta toisaalta se olisi samalla vahva viesti siitä, mitä tavoitteita asevientipolitiikassa halutaan priorisoida.

LÄHTEET

1 Sipri, 2016, International Arms Transfers – Arms Transfer Graphics. Saatavissa: (https://www.sipri.org/research/armament-and-disarmament/arms-transfers-and-military-spending/international-arms-transfers). Luettu 23.8.2016.

2 Wearing, David, 2016, A Shameful Relationship: UK Complicity in Saudi State Violence. Campaing Against Arms Trade, s. 15.

3 Wachman, Richard, 2007, BAE lands Saudi plane deal. Julkaistu: The Guardian 16.9.2007. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/business/2007/sep/16/money1). Luettu 28.8.2016.

4 The Eurofighter Typhoon consortium, 2016, How Eurofighter Typhoon operates? Saatavissa: (https://www.eurofighter.com/about-us). Luettu 23.8.2016.

5 MacAskill, Ewan & Wintour, Patrick, 2016, Labour seeks details of UK role in Saudi-led airstrikes on Yemen. Julkaistu: The Guardian 27.1.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/jan/27/labour-raises-pressure-on-cameron-to-explain-yemen-involvement). Luettu 23.8.2016.

6 Wintour, Patrick, 2016, UK licences £2.8bn of arms sales to Saudis since kingdom entered Yemen war. Julkaistu: The Guardian 19.4.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/apr/19/uk-issues-28bn-export-licences-arms-saudi-arabia). Luettu 23.8.2016.

7 Tisdall, Simon, 2016, Saudi Arabia campaign leaves 80% of Yemen population needing aid. Julkaistu: The Guardian 25.3.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/mar/25/saudi-arabia-campaign-leaves-80-of-yemen-population-needing-aid). Luettu 23.8.2016.

8 Foster, Peter, Loveluck, Louisa & Mojalli, Almigdad, 2016, UK ’will support Saudi-led assault on Yemeni rebels – but not engaging in combat’. Julkaistu: The Telegraph 27.3.2015. Saatavissa: (http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/middleeast/yemen/11500518/UK-will-support-Saudi-led-assault-on-Yemeni-rebels-but-not-engaging-in-combat.html). Luettu 23.8.2016.

9 UN News Centre, 2016, ’Terrible year’ in war-torn Yemen leaves majority of country’s people in need of aid – UN. Uutinen 22.3.2016. Saatavissa: (http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsId=53519#.V7vrKSiLSUl). Luettu 23.8.2016.

10 MacAskill, Ewan, 2016, UN report into Saudi-led strikes in Yemen raises questions over UK role. Julkaistu: The Guardian 27.1.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/jan/27/un-report-into-saudi-led-strikes-in-yemen-raises-questions-over-uk-role). Luettu 23.8.2016.

11 Rankin, Jennifer, 2016, EU parliament votes for embargo on arms sales to Saudi Arabia. Julkaistu: The Guardian 25.2.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/feb/25/eu-parliament-votes-for-embargo-on-arms-sales-to-saudi-arabia). Luettu 23.8.2016.

12 Wintour, Patrick & Ross, Alice, 2016, UK arms sales to Saudi Arabia face inquiry and high court legal action. Julkaistu: The Guardian 10.3.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/mar/10/uk-arms-sales-saudi-arabia-inquiry-yemen-bombing-human-rights?CMP=share_btn_tw). Luettu 23.8.2016.

13 Ross, Alice, 2016, British arms exports to Saudi Arabia to be scrutinised in high court. Julkaistu: The Guardian 30.6.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/jun/30/british-arms-exports-to-saudi-arabia-to-be-scrutinised-in-high-court). Luettu 23.8.2016.

14 MacAskill, Ewan, 2016, UN report into Saudi-led strikes in Yemen raises questions over UK role. Julkaistu: The Guardian 27.1.2016. Saatavissa: (https://www.theguardian.com/world/2016/jan/27/un-report-into-saudi-led-strikes-in-yemen-raises-questions-over-uk-role). Luettu 23.8.2016.

15 Department for International Trade, 2016, Strategic Export Controls: Country Pivot Report 1st January 2015 – 31st December 2015, s. 55, 319-320, 338, 480, 501, 655-656. Saatavissa: (https://www.gov.uk/government/statistics/strategic-export-controls-licensing-statistics-2015). Luettu 1.9.2016

16 United Kingdom (UK) Government, 2015, United Kingdom Stategic Export Controls Annual Report 2014, s. 20. Saatavissa: (https://www.gov.uk/government/publications). Luettu 23.8.2016.

17 United Kingdom (UK) Government, 2016, United Kingdom Stategic Export Controls Annual Report 2015, s. 17. Saatavissa: (https://www.gov.uk/government/publications). Luettu 23.8.2016.

18 United Kingdom (UK) Government, 2015, United Kingdom Stategic Export Controls Annual Report 2014, s. 13. Saatavissa: (https://www.gov.uk/government/publications). Luettu 23.8.2016.

[/accordion-item][/accordion]

Ranskan aseviennissä meneillään huippuvuodet

[accordion][accordion-item title=”Lue artikkeli”]

Ranskan aseviennin arvo nousi ennätyslukemiin vuonna 2015. Kolme neljäsosaa lähes 17 miljardin euron arvoisesta toteutuneesta aseviennistä suuntautui Lähi-itään. Viisivuotiskaudella 2011–2015 Ranskan aseviennin tilausten arvo Lähi-Idässä on kasvanut hieman yli miljardista eurosta vuodessa yli kymmeneen miljardiin euroon.[1] Tosin yksittäiset kaupat näkyvät tilastoissa selvinä piikkeinä. Ranskan aktiivisen asevientipolitiikan taustalla vaikuttavat sekä maan strategiset ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet Lähi-Idässä että taloudelliset intressit.

Lähi-itä ja Egypti tärkeimmät vientikumppanit

Merkittävimmät Ranskan aseviennin arvoa kasvattaneet kaupat koskivat Rafale-hävittäjien myyntiä Qatariin ja Egyptiin. Tilausten myötä maihin suuntautuneen viennin yhteenlaskettu arvo on yli 12 miljardia euroa vuonna 2015 [2]. Kauppojen myötä Qatar ja Egypti nousivat Ranskan vastaanottamien tilausten osalta tärkeimmiksi vientikohteiksi heti Saudi-Arabian jälkeen vuosijaksolla 2006–2015 .[3]

Ranska on tällä hetkellä Egyptin merkittävimpiä aseiden toimittajia. Maa hankkii Ranskalta yhteensä 24 Rafale-hävittäjäkonetta. Kauppa on jatkoa maiden väliselle kasvaneelle puolustusyhteistyölle. Aikaisemmin Egypti on hankkinut Ranskalta muun muassa merivoimien aluksia ja ohjuksia. Egypti on myös neuvotellut Ranskan kanssa sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien hankkimisesta.[4]

Ranska toimittaa Egyptiin myös kaksi valmistamaansa, alun perin Venäjälle tarkoitettua, Mistral-luokan maihinnousualusta. Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan myötä voimaan astunut EU:n asevientikielto esti alusten toimittamisen Venäjälle. Ranska löysi tilanteeseen ratkaisun, kun uusi ostaja löytyi Egyptistä. Sopimus alusten myynnistä solmittiin lokakuussa 2015 ja aluksista ensimmäinen toimitettiin Egyptille kesäkuussa 2016.[5]

Ranska myös rahoittaa Egyptin asevarustelua myöntämällä maalle yhteensä 3,37 miljardin euron arvosta lainaa puolustusmateriaalihankintoihin. Lainan arvioidaan kattavan noin 60 % Egyptin tekemien puolustustarvikehankintojen arvosta.[6]

Qatar on Ranskan toiseksi merkittävin asiakas Lähi-Idässä. Qatarin kanssa solmittu Rafale-kauppa on arvoltaan Egyptin vientiä suurempi, sillä se sisältää hävittäjien ohella erityyppisiä ohjuksia. Kaupan solmimisen yhteydessä Ranskan puolustusministeri Jean-Yves LeDrian korosti maiden välisten suhteiden strategista luonnetta ja Qatarin tarvetta hankkia puolustusmateriaalia suojellakseen itseään.[7]

Ranska on myös kilpaillut Italian kanssa merivoimien alusten myynnistä Qatarille. Qatar pyrkii aseistautumaan vastauksena Persianlahden alueellisiin jännitteisiin ja erityisesti Iranin vahvistuneeseen asemaan. Samalla maa valmistautuu suojelemaan öljykenttiään ja turvaamaan vuoden 2022 jalkapallon mm-kilpailuja.[8]

Pitkällä aikavälillä Ranskan aseviennin tärkein kohdemaa on Saudi-Arabia. Vuosien 2006–2015 aikana Ranskan aseviennin arvo maahan on ollut yhteensä lähes 12 miljardia euroa [9]. Saudi-Arabia on ostanut Ranskalta muun muassa fregatteja ja maa neuvottelee satelliittien sekä partioveneiden hankinnoista [10]. Saudi-Arabia myös rahoittaa liittolaisensa Egyptin Ranskalta tekemiä asehankintoja, mikä vahvistaa näiden kolmen maan välistä liittolaisuussuhdetta.[11]

Asevientipolitiikka nivoutuu yhteen turvallisuus- ja talouspoliittisten tavoitteiden kanssa

Ranskan Lähi-itään suuntautuvan aseviennin taustalla vaikuttavat maan turvallisuuspoliittiset tavoitteet erityisesti terrorismin vastaisessa taistelussa. Samalla Ranska pyrkii pitämään yllä omaa puolustusteollisuuttaan, vahvistamaan heikkoa taloudellista tilannettaan ja tukemaan työllisyyttä kotimaassa. Puolustusteollisuus työllistää Ranskassa yli 160 000 henkeä ja muodostaa tärkeän osan maan korkean teknologian teollisuudesta. Tämän vuoksi Ranskan valtiolla on merkittävä rooli maan puolustusteollisuuden vientipyrkimysten tukemisessa.[12]

Ranskan pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Lähi-Idässä on arvioitu olevan alueellisen vaikutusvallan kasvattaminen erityisesti vahvistamalla suhteita Egyptiin, Saudi-Arabiaan ja Persianlahden alueen valtioihin. Tämän on arvioitu näkyneen muun muassa Ranskan jyrkässä asennoitumisessa suhteessa Iranin ydinaseohjelmasta käytyihin neuvotteluihin. Ranskan diplomaattisia pyrkimyksiä ovat helpottaneet Iranin kanssa käydyt neuvottelut ja Yhdysvaltain Egyptiin vuonna 2013 kohdistama, vaikkakin sittemmin lopetettu, asevientikielto, jotka ovat hetkellisesti viilentäneet Persianlahden alueen valtioiden ja USA:n välejä.[13]

Ranskan toteuttama mittava asevienti ja jatkuvat pyrkimykset saada Rafale-hävittäjille uusia ostajia Persianlahden alueella sitovat maan tiiviiseen puolustusyhteistyöhön alueen valtioiden kanssa pitkälle tulevaisuuteen. Egypti, Qatar ja Saudi-Arabia ovat jo nykyisin monilta osin riippuvaisia Ranskan tuottamista ylläpito- ja huoltovarmuuspalveluista ja tulevaisuudessa tämä yhteys saattaa vahvistua entisestään.[14]

On avoin kysymys, kuinka hyvin Ranska lopulta pystyy vaikuttamaan liittolaistensa pyrkimyksiin ja edistämään omia strategisia tavoitteitaan Lähi-Idässä ja erityisesti Persianlahden alueella. Ei ole myöskään täysin selvää, miten Ranskan asevientipolitiikka sopii osaksi EU:n pyrkimyksiä muodostaa yhteistä poliittista linjaa suhteessa alueen valtioihin.

EU:n ulkoministerien lokakuussa 2016 hyväksymän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän raportin mukaan yhteistyö Persianlahden alueen valtioiden kanssa on tarpeen erityisesti turvallisuuskysymyksissä. Samanaikaisesti raportissa tunnustetaan, että useilla alueen valtioilla on ongelmia sisäisen vakauden ja ihmisoikeuksien kanssa.[15]

Ranskan kontribuutio EU:n yhteiseen politiikkaan näyttää painottavan kovaa turvallisuutta ihmisoikeuskysymysten kustannuksella. Todennäköistä on, että asevienti vahvistaa alueellisia jännitteitä ja kiihdyttää avoimia konflikteja. Nähtäväksi jää, palveleeko tämä kehitys lopulta edes Ranskan omia pitkän aikavälin pyrkimyksiä.

LÄHTEET

1 Ministère de la Défense, 2016, Rapport au Parlement sur les exportations d’armement 2016. Pariisi: Ministère de la Défense, s. 66. Saatavissa: (http://www.defense.gouv.fr/content/download/473688/7580682/file/RAP-2016.pdf). Luettu. 19.8.2016.

2 Ks. viite 1.

3 Ks. viite 1, s. 84.

4 defenceWeb 23.3.2016, Egypt eyeing more arms contracts with France. Saatavissa: (http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=42838:egypt-eyeing-more-arms-contracts-with-france&catid=7:Industry&Itemid=116). Luettu. 19.8.2016.

5 defenceWeb 3.6.2016, Egypt formally receives first Mistral class vessel. Saatavissa: (http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=43767:egypt-formally-receives-first-mistral-class-vessel&catid=51:Sea&Itemid=106). luettu. 19.8.2016.

6 Nkala, Oscar, 2016, Egypt OKs Plan for €3B Military Gear Loan From France. Julkaistu: DefenseNews 13.3.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/international/mideast-africa/2016/03/13/egypt-oks-plan-3b-military-gear-loan-france/81747370/). luettu 19.8.2016.

7 Mustafa, Avad, 2016, Qatar, France Complete Dassault Rafale Fighter Jet Deal. Julkaistu: DefenseNews 29.3.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/air-space/2016/03/29/dassault-rafale-france-qatar-fighter-jet/82377564/). luettu 19.8.2016.

8 Kington, Tom & Tran, Pierre, 2016, Italy, France Clash Over Naval Deal With Qatar. Julkaistu: DefenseNews 15.4.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/international/2016/04/15/italy-france-qatar-navy-world-cup/83074668/). luettu 19.8.2016.

9 Ks. viite 1, s. 9.

10 DefenseNews 14.10.2015, Saudis, French To Discuss Satellite, Patrol Boat Sales. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/policy-budget/industry/2015/10/14/saudis-french-discuss-sat-patrol-boat-sales/73925852/). luettu 19.8.2016.

11 Neubauer, Sigurd, 2016, An Assessment of France’s Assertive Mideast Policy. Doha: Al Jazeera Centre for Studies. Saatavissa: (http://studies.aljazeera.net/en/reports/2016/03/assessment-frances-assertive-mideast-policy-160309084628767.html). Luettu 19.8.2016.

12 Ks. viite 1, s. 10-11.

13 Daniels, Owen & Gramer, Robbie, 2016, France fills the American arms void. Julkaistu: Politico FORUM 25.6.2015. Saatavissa: (http://www.politico.eu/article/france-us-arms-jet-gulf-paris-un/). Luettu 19.8.2016.

14 Ks. viite 11.

15 Euroopan unionin neuvosto, CFSP Report – Our priorities in 2016, Asiakirja 13026/16, 17.10.2016. Saatavissa: (http://dsms.consilium.europa.eu/952/Actions/Newsletter.aspx?messageid=8138&customerid=37912&password=enc_42377361466131576658384E_enc). Luettu 24.10.2016.

[/accordion-item][/accordion]

Aseviennin pikkujättiläinen harkitsee asevientipolitiikkaansa

[accordion][accordion-item title=”Lue artikkeli”]

Ruotsi kuuluu EU:n aseviejämaiden kärkijoukkoon. Ruotsin aseviennin huippuvuosina, 2010-luvun taitteessa, asevienti Lähi-itään muodosti enimmillään jopa neljänneksen maan koko aseviennistä [1]. Viime vuosien poliittiset skandaalit ja asekaupan ympärillä käyty debatti ovat kuitenkin tehneet erityisesti Saudi-Arabian kanssa käydystä asekauppayhteistyöstä varovaisempaa. Asevienti muihin Lähi-Idän valtioihin näyttää tästä huolimatta jatkuvan.

Ruotsi on asekaupassa kokoaan suurempi tekijä

Ruotsi oli vuosien 2011–2015 välillä maailman kahdenneksitoista suurin aseviejä [2]. Vuonna 2011 noin 13,7 miljardin kruunun arvoinen asevienti nosti Ruotsin maailman suurimmaksi aseviejäksi suhteutettuna maan väkilukuun. Ruotsi on toistuvasti ollut kyseisen tilaston kärkisijoilla [3].

Ruotsin aseviennin huippuvuonna 2011 asevienti Lähi-itään oli arvoltaan 3,4 miljardia kruunua. Ruotsin tärkeimmät kauppakumppanit alueella ovat Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat [4]. Saudi-Arabia oli vuosina 2011–2012 Thaimaan jälkeen Ruotsin suurin yksittäinen asekauppakumppani [5][6]. Ruotsi luokittelee sotatuotteet kahteen eri kategoriaan – niin sanottuun taistelumateriaaliin ja muihin sotatuotteisiin. Saudi-Arabiaan suuntautuvasta viennistä suurin osa, noin 2,7 miljardia, koski jälkimmäistä kategoriaa [7].

Tärkein Ruotsista Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin viety yksittäinen tuote on Saabin kehittämä tutkavalvontajärjestelmä Erieye [8]. Tutkajärjestelmien ohella Ruotsi on vienyt Saudi-Arabiaan panssarintorjuntohjuksia ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin sota-aluksia [9][10].

Asevientipolitiikka debatin kohteena

Ruotsissa Lähi-itään ja erityisesti Saudi-Arabiaan suuntautuva asevienti on viime vuosina ollut toistuvasti poliittisen debatin kohteena erityisesti Saudi-Arabian autoritaarisen hallinnon ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Keväällä 2012 Ruotsin vuodesta 2005 asti jatkunut sotilaallinen yhteistyö Saudi-Arabian kanssa joutui kritiikin kohteeksi, kun kävi ilmi, että Ruotsi oli salaa rakentamassa asetehdasta Saudi-Arabiaan [11]. Aiheesta seurannut julkinen keskustelu johti lopulta puolustusministeri Sten Tolgforsin eroon.

Näyttää siltä, että Saudi-Arabian kanssa käytävästä asekaupasta noussut kohu ei kuitenkaan välittömästi vaikuttanut käytännön tasolla maiden väliseen asekauppaan eikä Ruotsin Lähi-itään suuntautuneeseen asevientiin. Vaikka Lähi-Idän osuus Ruotsin aseviennin kokonaisarvosta laski vuosien 2013–2015 aikana, jatkui Ruotsin asekauppayhteistyö Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien kanssa. Vuonna 2013 Ruotsi vei Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin sotatuotteita yhteensä 271 miljoonan kruunun arvosta [12].

Ruotsi on katkaissut sotilasyhteistyön Saudi-Arabian kanssa, mutta jatkaa asevientiä Persianlahden maihin

Ruotsin Saudi-Arabian kanssa tekemä asekauppayhteistyö nousi uudelleen esille keväällä 2015. Saudi-Arabia esti Ruotsin uuden ulkoministerin Margot Wallströmin ihmisoikeuksia käsittelevän puheen Arabiliiton kokouksessa. Vastauksena Ruotsi ilmoitti jättävänsä maiden välisen sotilasyhteistyösopimuksen uudistamatta [13]. Ruotsalainen elinkeinoelämä reagoi hallituksen päätökseen avoimella kirjeellä, jossa yli 30 elinkeinoelämän vaikuttajaa vetosi maan hallitukseen yhteistyön jatkamiseksi [14].

Ruotsissa käyty debatti sotilaallisesta yhteistyöstä Saudi Arabian kanssa näyttää vaikuttaneen vientipolitiikkaan vuonna 2015. Vuoden aikana maahan myönnettiin vain kaksi vientilupaa, joiden arvo oli kaksi miljoonaa kruunua. Sen sijaan muihin Persianlahden alueen valtioihin, kuten Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, Kuwaitiin, Qatariin ja Omaniin myönnettiin vientilupia yhteensä yli 300 miljoonan kruunun arvosta [15].

Ruotsi on vähentänyt asevientiään Saudi-Arabiaan, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että sama muutos koskee Lähi-itää myös muilta osin. On mahdollista, että ruotsalaiset puolustusalan yritykset hakevat uusia markkinoita muista alueen valtioista, mikäli Saudi-Arabian kanssa käytävä asekauppa osoittautuu vaikeaksi.

Keskustelu Saudi-Arabian kanssa käytävän asekaupan ongelmakohdista on tervetullutta kehitystä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että keskittyminen yksittäiseen ongelmalliseksi katsottuun valtioon saattaa siirtää huomion pois aseviennin kokonaisvaltaisemmasta arvioinnista. Sen sijaan, että yksittäinen valtio määritellään ongelmalliseksi aseviennin vastaanottajaksi, tulisi vientipolitiikassa arvioida kokonaisvaltaisesti sitä, miten asevienti tukee konflikteja ruokkivaa kehitystä.

LÄHTEET

1 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2011 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2011/12:114, 15.3.2012, s. 56. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2012/03/skr.-201112114/), Luettu 24.8.2016.

2 Sipri, 2016, International Arms Transfers – Arms Transfer Graphics. Saatavissa: (https://www.sipri.org/research/armament-and-disarmament/arms-transfers-and-military-spending/international-arms-transfers). Luettu 23.8.2016.

3 Ramqvist, Philip, 2011, Svensk vapenexport slår record. Julkaistu: Dagens Nyheter 7.12.2011. Saatavissa: (http://www.dn.se/ekonomi/svensk-vapenexport-slar-rekord/). Luettu 24.8.2016.

4 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2012 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2012/13:114, 25.3.2013, s. 46. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2013/03/skr.-201213114/9. Luettu 24.8.2016.

5 Ks. viite 4, s. 5-6.

6 Ks. viite 1, s.5-6.

7 Ks. viite 1, s. 59.

8 Saab, 2016, Saab 2000 Erieye AEW&C; A True Force Multiplier. Saatavissa: <http://saab.com/air/airborne-solutions/airborne-surveillance/saab-2000-erieye-aewc/>. Luettu 24.8.2016.

9 Kytömäki, Elli, 2015, Nordic Arms Transfer Controls and The Arms Trade Treaty: Strenghts and Challenges. Helsinki: SaferGlobe, S.22.

10 Lönnaeus, Olle, 2012, Nya Stridbåtar till Arabemiraten. Julkaistu: Sydsvenskan 19.3.2012. Saatavissa: (http://www.sydsvenskan.se/2012-03-19/nya-stridsbatar-till-arabemiraten). Luettu 24.8.2016.

11 Andersson, Christina, 2012, Sverige stödjer bygget av vapenfabrik i diktaturen Saudiarabien. Julkaistu: Säkerhetspolitik.se 9.3. 2012. Saatavissa: (http://www.sakerhetspolitik.se/Arkiv/Omvarldsbevakning/2012/Sverige-stodjer-bygget-av-vapenfabrik-i-diktaturen-Saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.

12 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2014 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2014/15:114, 12.3.2015, s.42. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2015/03/skr.-201415114/). Luettu 24.8.2016.

13 Säkerhetspolitik.se 25.3.2015, Diplomatisk kris mellan Sverige och Saudiarabien. Saatavissa: (http://www.sakerhetspolitik.se/Arkiv/Omvarldsbevakning/2015/Diplomatisk-kris-mellan-Sverige-och-Saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.

14 Dagens Nyheter 6.3.2015, 31 näringslivstoppar: Bryt inte avtalet med Saudiarabien. Saatavissa: (http://www.dn.se/ekonomi/31-naringslivstoppar-bryt-inte-avtalet-med-saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.

15 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2015 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2015/16:114, 17.3.2016, s. 44. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2016/03/skr.-201516114/). Luettu 24.8.2016.

[/accordion-item][/accordion]

Yhteistyössä