Nordic Arms Transfer Controls and the Arms Trade Treaty – Strengths and Challenges

YK solmi ensimmäisen kansainvälisen tavanomaisten aseiden kauppaa (Arms Trade Treaty, ATT) säätelevän sopimuksen vuonna 2013. Sopimus toi globaalin minimistandardin aseiden vientivalvontajärjestelmille. Sopimuksen toimivuus riippuu lopulta keskeisesti siitä, miten viranomaiset käytännössä toimivat valvoessaan asekauppaa. Yksittäistä sopimuksessa asetettua sääntöä voidaan valvoa monella eri tavalla, mutta jotkin tavat ovat toimivampia kuin toiset. Vaikka sopimus tuo globaalin minimistandardin aseiden vientivalvonnalle se ei kuitenkaan muuta sitä, että sopimusta soveltavat kymmenet eri valtiot. Niistä vain osa on merkittävä tekijä maailmanlaajuisessa asekaupassa ja kaikilla on myös erilaiset sotilaalliset, taloudelliset ja poliittiset intressit. SaferGlobe halusi selvittää miten Pohjoismaat ovat järjestäneet oman aseiden viennin valvontansa ja voiko niistä löytää sellaisia hyviä käytäntöjä, joita voidaan käyttää vastaamaan vientivalvonnan tulevaisuuden haasteisiin ja tukemaan globaalilla tasolla kansainvälisen asekauppasopimuksen toimeenpanoa.

Tutkimuksessa pyrittiin tekemään pohjoismaiset järjestelmät konkreettisesti ymmärrettäviksi esittelemällä niiden eroavaisuuksia, vahvuuksia ja parannusmahdollisuuksia. Tavoitteena oli myös lisätä ymmärrystä ja ennakointikykyä asekauppasopimuksen tulevaisuuden vaikutuksista. Projekti koostui taustatutkimuksesta, sen pohjalta kirjoitetusta tutkimusraportista, kahdesta hankkeen tematiikkaa tukevasta seminaarista sekä tutkimusraportin tunnettuutta lisäävistä toimista.

Tutkimusraportin tekoa tukemaan ja edistämään sen tunnettuutta järjestettiin Helsingissä 14.4. kaksi tapahtumaa: aamun Pyöreän pöydän keskustelu viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kesken sekä iltapäivän julkinen seminaari Arms Control in Fragile Contexts – Horn of Africa. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 80 asiantuntijaa ja muuta kiinnostuneen yleisön edustajaa. Iltapäivän seminaarissa oli mukana myös suomalaisia median edustajia ja siitä raportoitiin sekä TV-uutisissa että lehdistössä. Iltapäivän tilaisuuden avasi ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka korosti puheenvuorossaan asekaupan kansainvälisen säätelyn tärkeyttä ja Suomen sitoutumista yhteisten sääntöjen muodostamiseen ja noudattamiseen. Elli Kytömäki esitteli SaferGloben tutkimusta ja sen alustavia tuloksia, jonka jälkeen tilaisuuden avainpuhuja, englantilainen tutkiva toimittaja Brian Johnson-Thomas piti esityksen Afrikan sarveen kohdistuvan aseviennin haasteista.

Projektin loppuraportti esiteltiin Meksikon Cancunissa 24.-27.8. pidetyn YK:n asekauppasopimuksen ensimmäisen osapuolikokoukseen yhteydessä järjestetyssä lounasseminaarissa, johon kutsuttiin kaikki kokouksen osallistujat. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Ruotsin ATT-suurlähettiläs Paul Beijer ja sen avasi ulkoministeri Timo Soinin poliittinen valtiosihteeri Samuli Virtanen. Esityksiä seurasi vilkas keskustelu, jossa tuotiin esille muun muassa aseiden tuonnin problematiikkaa, Pohjoismaiden ja Saharan eteläpuolisen Afrikan asekauppasuhteita sekä aseiden viennin jälkeisen valvonnan haasteita. Tulokset esiteltiin myös Etyjin Turvallisuusfoorumin FSC:n asekauppasopimuksesta järjestetyssä turvallisuusdialogissa syyskuussa 2015. Projekti oli kansainvälisestikin ensimmäinen laatuaan ja sai innostuneen vastaanoton ja tutkimuksen kohteena olleet erityiskäsitteet, kuten uudelleenvienti, kauttakulku ja loppukäytön määrittely tukivat hyvin kansainvälisestikin meneillään olevia keskusteluita.

Linkki julkaisuun:

Nordic Arms Transfer Controls and the Arms Trade Treaty: Strengths and Challenges