Ihmisoikeudet ja vientipolitiikka

Saudi-Arabia on ollut vuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017 maailmanlaajuisesti asevientipolitiikkaa koskevan debatin kohteena. Maata on toistuvasti syytetty likaisesta sodankäynnistä Jemenissä käymässään sodassa Jemenin hallitusta vastaan taistelevia huthikapinallisia vastaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston syyskuussa 2017 julkaiseman raportin mukaan Jemenissä sotivat osapuolet ovat toistuvasti rikkoneet kansainvälistä humanitaarista oikeutta vastaan Jemenissä. [1]

Tässä artikkelissa tarkastellaan Espanjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Saudi-Arabiaan suuntautuvaa asevientipolitiikkaa ja vientiä koskevaa poliittista keskustelua Jemenin tapahtumia vasten. Kaikki kyseiset maat ovat vieneet vuosien varrella Saudi-Arabiaan huomattavia määriä aseita ja asejärjestelmiä, mikä on sitonut maat sekä niiden yritykset monin tavoin pitkäaikaiseen puolustusalan yhteistyöhön.

Espanjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 2016 Saudi-Arabiaan kohdistuville vienneille myöntämät vientiluvat EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon kategorioissa on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1: EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon kategoriat, joille myönnettiin vuonna 2016 vientilupia Saudi-Arabiaan sekä maakohtainen vientilupien kokonaisarvo
(kategoriat perustuvat Euroopan Unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon kategorioihin)

Ruotsi: rajoitettua vientiä ja evättyjä vientilupia

Merkille pantavaa on, että Ruotsin myöntämät vientiluvat rajoittuvat ohjelmisto- ja teknologiavienteihin, joiden arvo on euromääräisesti suhteellisen pieni, ainoastaan 158 000 euroa. Ruotsi lopetti vuonna 2015 maiden välisen sotilaallisen yhteistyön, mikä näytti vähentäneen vientiä Saudi-Arabiaan jo samana vuonna. Vuoden 2016 viennit ovat siten linjassa Ruotsin aiemmin aloittaman vientipoliittisen suunnan kanssa. Lisäksi on huomattava, että Ruotsi epäsi kaksi vientilupaa Saudi-Arabiaan vuonna 2016. Yhteensä evättyjä lupia Ruotsilla oli 21, joista 7 koski Persianlahden maita, mikä merkitsee Persianlahden maiden selkeää yliedustusta muihin maailman maihin nähden. [2]

Saksa: aiempaa varovaisempaa vientiä?

Saksan viennin arvo Saudi-Arabiaan taas on Ruotsiin nähden huomattavan korkea. Luvun taakse kätkeytyy kuitenkin sotilaallisin lisävarustein varustettujen siviilihelikopterien vienti rajavartiointitarkoituksiin. Kokonaisuudessaan tämä kauppa kattaa Saksan Saudi-Arabiaan suuntautuvan viennin arvosta 83 %. Jäljelle jää siten muille kategorioille yhteensä noin 100 miljoonan euro arvosta vientiä. Saksan vuotuinen raportti nimeää pienaseet kategoriassa ML 1 yhdeksi Saudi-Arabiaan suuntautuvan viennin vientikategoriaksi, mutta raportti ei luetteloi tätä vientiä pienaseiden vientien koonnissa, joten raportissa lienee virhe jommassakummassa kohdassa. Sen sijaan Saksan raportista käy ilmi, että Saksa myönsi vientilupia sota-aseille Saudi-Arabiaan 21 miljoonan euron arvosta. Sota-aseiden kategoria on Saksan asevientiä säätelevässä lainsäädännössä erillinen kategoria, johon kuuluvat aseet, asejärjestelmät, ammukset, pommit, ohjukset, joukkotuhoaseet sekä nallit ja räjähteet. Saksa myös epäsi vientilupia Saudi-Arabiaan yhteensä 3 kappaletta kategorioissa ML 1 (pienaseet), ML 5 (tulenjohtolaitteet) sekä ML 18 (tuotanto- ja testauslaitteet).

Saksan sisäpolitiikassa on viimeisen kuuden vuoden aikana ilmaistu voimakasta kritiikkiä Saudi-Arabian kanssa käytävää asekauppaa kohtaan. Liittopäivillä Saksan hallitusta syytettiin vuoden 2016 tammikuussa silmien ummistamisesta.[3] Vuosina 2013–2017 talous- ja energiaministerinä toiminut – ja siten asevientiluvista vastaavaa ministeriötä johtanut – Sigmar Gabriel on vastustanut useita Saudi-Arabiaan kohdistuneita vientejä. [4][5] Vuoden 2017 liittopäivävaalien tulokset vaikuttavat paljon vientipolitiikan jatkoon.

On vaikea arvioida, ilmaisevatko Saksan vientiluvat ja epäykset pitkäaikaisempaa varovaisempaa vientipolitiikkaa vai onko kysymys vain yhtenä vuotena ilmenneestä linjanvedosta. Vuoden 2016 vientilupien perusteella Saksa näyttäisi kuitenkin noudattavan varovaisuutta Saudi-Arabian suhteen.

Yhdistynyt kuningaskunta: parlamentaarista keskustelua ilman seurauksia

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Saudi-Arabiaan kohdistuva asevienti oli vuonna 2016 voimakkaan poliittisen keskustelun kohteena. Kansalaisjärjestö Campaign Against Arms Trade (CAAT) vaati hallituksen Saudi-Arabiaan kohdistuvan asevientipolitiikan laillisuuden tutkimista oikeusistuimessa. [6] Taustalla oli Saudi-Arabian Jemenissä käymä sota, jonka uhreiksi on joutunut huomattava määrä siviilejä.

Maan parlamentti oli jo aiemmin vuonna 2016 vaatinut Saudi-Arabian viennin tarkempaa tutkimista. Parlamentaarinen komitea tutki vientilupapäätöksiä ja keräsi haastatteluaineistoa. Tulokset analysoitiin kahdessa erillisessä raportissa, jotka päätyivät samalta pohjalta hieman toisistaan poikkeaviin suosituksiin. Talouden, innovaation ja kansainvälisen kehityksen komitea (Joint Business, Innovation & Skills and International Development Committees) vaati sekä Saudi-Arabiaan kohdistuvan viennin keskeyttämistä välittömästi että odottamaan, että YK tutkii mahdolliset Saudi-Arabian tekemät rikkomukset kansainvälistä humanitaarista oikeutta vastaan. [7] Ulkoasioiden komitea (Foreign Affairs Committee) taas suositteli odottamaan, että kansallinen oikeuslaitos käsittelee asian oman kansallisen vientilainsäädäntönsä pohjalta. [8]

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus otti kannan, jossa se odotti Saudi-Arabian itsensä tutkivan mahdolliset kansainvälisen oikeuden loukkaukset ja muuttavan tarpeen vaatiessa toimintatapojaan. Myönnettyihin vientilupiin poliittinen keskustelu ei näytä vaikuttaneen. Merkittävin vientikategoria oli ML 10 (lentokoneet ja lennokit), joiden osia maa vei yli 660 miljoonan punnan eli noin 830 miljoonan euron arvosta. Jemenin konfliktissa Saudi-Arabian ilmavoimat ovat olleet merkittävässä roolissa, joten on oletettavaa, että eurooppalaiset aseet liittyvät siten suoraan Jemenin tapahtumiin.

Vientilupien mukana oli myös vientilupia pienaseiden osille sekä tarkkuuskivääreille.[9]

Kaiken kaikkiaan on todettavissa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa tiedostetaan poliittisessa keskustelussa Saudi-Arabiaan liittyvät ongelmat vientimaana, mutta käytännön vientilupapolitiikassa tämä ei näy.

Ranska ja Espanja: sallivaa vientipolitiikkaa

Ranskan vientipolitiikka Saudi-Arabiaan on kaiken kaikkiaan todettavissa sallivaksi. Vientilupia on myönnetty Saudi-Arabiaan lähes kaikissa kategorioissa ja vientilupiin kirjattu kokonaissumma ylittää 19 miljardia euroa. Ranskan vuosiraportissa ei kommentoida Saudi-Arabian poliittista tilannetta, vaan korostetaan Saudi-Arabian tärkeyttä vientikumppanina. Ranska on vienyt Saudi-Arabiaan vuosien varrella suuren määrän suuria asejärjestelmiä, joihin liittyvät huoltopalvelut sitovat maat yhteen jopa vuosikymmeniksi. Siten on ymmärrettävää, että Ranskan puolustusministeriö ei raporteissaan halua mainita viennin ongelmakohtia. On toki huomautettava, että Yhdistynyt kuningaskunta on poikkeustapaus viejämaiden joukossa, koska sen raporteissa nostetaan myös poliittisen polemiikin kohteena olevia asioita esille.

Orient XXI -verkkojulkaisun mukaan Ranska ei pelkästään vie huomattavaa määrää aseita Saudi-Arabiaan, vaan on myös tarjonnut logistista apua Saudi-Arabialle Jemenin konfliktin aikana. [10] Mikäli tieto pitää paikkaansa, on todennäköistä, että Ranskan aseviennit ja sotilaallinen toiminta liittyvät laajempaan strategiaan, jolla maa pyrkii pitämään yllä tai jopa kasvattamaan vaikutusvaltaansa Persianlahden alueella (ks. myös: Ranskan aseviennissä meneillään huippuvuodet).

Espanja vei vuonna 2016 Saudi-Arabiaan aseita neljässä kategoriassa, joista euromääräisesti merkittävimmät vientiluvat koskivat vuonna 2016 lentokoneiden osia. Espanja ei evännyt yhtäkään vientilupaa vuonna 2016. Tiedossa ei ole, onko Espanjassa yhtäkään keskeytynyttä lupaprosessia. Espanjan vientilupapolitiikka voidaan siis myös arvioida sallivaksi.

Kaiken kaikkiaan asevientipolitiikassa Saudi-Arabiaan on tarkastelluissa maissa havaittavissa kolmea suhtautumistapaa. Ruotsi voidaan todeta kriittiseksi. Ruotsissa poliittinen keskustelu on johtanut tiukempaan vientilupapolitiikkaan. Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta voidaan luokitella maiksi, jotka tiedostavat ongelmat mutta joiden vienti Saudi-Arabiaan ei ole vielä selkeästi tiukentunut. Ranska ja Espanja ovat sallivan asevientipolitiikan maita, joiden vientiluvissa ei ole havaittavissa merkkejä vientipolitiikan tiukentumisesta.

Tarkastellut maat ovat painottaneet pitkäaikaista yhteistyötä eri tavoin: Ruotsi on ollut valmis luopumaan siitä, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta näyttävät painottavan yhteistyötä mutta pitävät ihmisoikeusagendaa esillä, ja Ranska ja Espanja toimivat pitkäaikaisen yhteistyön ehdoilla.

Lähteet

[1] Human rights council, 2017, Situation of human rights in Yemen, including violations and abuses since September 2014, Report of the United Nations High Commissioner for Human Rights.

Saatavissa: (http://www.ohchr.org/Documents/Countries/YE/A_HRC_36_33_EN.docx), luettu 16.9.2017.

[2] Svenska Regeringen, 2017, Regeringens skrivelse 2016/17:114 Strategisk exportkontroll 2016 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden.

[3] Bundestag, 2016, Kooperation mit Türkei und Saudi-Arabien strittig, Dokumente 14.01.2016. Saatavissa: (https://www.bundestag.de/dokumente/textarchiv/2016/kw02-de-waffenlieferungen/401548), luettu 16.9.2017.

[4] Der Spiegel Online, 14.3.2017, Neue deutsche Waffen für Saudi-Arabien. Saatavissa: http://www.spiegel.de/politik/deutschland/saudi-arabien-bundesregierung-genehmigt-waffen-exporte-a-1138706.html, luettu 16.9.2017.

[5] Der Spiegel Online, 25.1.2016, Reden ist Silber, Waffen sind Gold. Saatavissa: (http://www.spiegel.de/politik/deutschland/saudi-arabien-und-sigmar-gabriel-reden-ist-silber-waffen-sind-gold-a-1073627.html), luettu 16.9.2017.

[6] UK Parliament, 2017, United Kingdom Strategic Export Controls Annual Report 2016. Saatavissa: (https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/629824/Strategic_Exports_AR_2016.pdf), luettu 16.9.2017.

[7] UK Parliament, Committee on Business, Innovation and Skills, 2016, The use of UK-manufactured arms in Yemen. Saatavissa: (https://www.publications.parliament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmbis/679/67902.htm?utm_source=679&utm_medium=fullbullet&utm_campaign=modulereports), luettu 16.9.2017.

[8] UK Parliament, Committee on Foreign Affairs, 2016, The use of UK-manufactured arms in Yemen. Saatavissa: (https://www.publications.parliament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmfaff/688/68802.htm), luettu 16.9.2017.

[9] Department for International Trade, 2017, Strategic Export Controls: Country Pivot Report, S. 566-576. Saatavissa:  (https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/626849/2017Q1-strategic-export-controls-country-pivot-report-2016.pdf), luettu 16.9.2017.

[10] Mohamed, Warda & Fortin, Tony, 2017, How France Participates in the Yemen Conflict Arms Sales and War Crimes. Julkaistu: Orient XXI 12.9.2017. Saatavissa: (http://orientxxi.info/magazine/how-france-participates-in-the-yemen-conflict,1997), luettu 16.9.2017.

Turkki on ollut viimeiset vuosikymmenet NATOn jäsenenä tärkeä maa osana eurooppalaista puolustusyhteistyötä sekä EU-jäsenkandidaattina osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Maan viime vuosina ottama uusi kurssi aiemmin pääministerinä toimineen ja nykyään presidenttinä toimivan Recep Tayyip Erdoğanin johdolla on kuitenkin herättänyt huolta monissa EU-maissa.

Eräänä käännekohtana EU:n ja Turkin välisissä suhteissa voidaan pitää Turkissa vuonna 2016 tapahtunutta vallankaappausyritystä, jonka seurauksena aloitettiin presidentin johdolla laajat puhdistukset maan armeijassa ja virkamieskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti Turkkiin vuonna 2016 kohdistunutta asevientiä, johon ovat todennäköisesti vaikuttaneet vuoden 2016 tapahtumat.

Ruotsi, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta epäsivät vuonna 2016 asevientejä Turkkiin.

Saksan vientilupa koski pienaseita (ML 1) ja ammuksia (ML 3). Saksan asevalvontajärjestelmä tekee eron EU-maiden, NATO-maiden ja vastaavien kumppanimaiden sekä kolmansien maiden välillä. EU-, NATO- ja kumppanimaiden kohdalla vientiluvan epääminen on Saksan vuosiraporttien mukaan ”poikkeus” ja vientiluvan myöntäminen sääntö. Vientiluvan epäys tapahtui EU:n aseviennin yhteisen kannan perusteeseen 3 viitaten. Peruste 3 viittaa vastaanottajamaan sisäisiin jännitteisiin. Perusteen mukaan vientilupa on evättävä, jos vienti saattaisi aiheuttaa, pitkittää tai kärjistää konflikteja määrämaassa.

Saksan tilastoissa Turkin evätty vientilupa on poikkeus. Vuonna 2016 ei muita epäyksiä ollut EU- tai NATO-maihin. Vuonna 2015 ei Saksa evännyt yhtäkään vientilupaa, ja vuonna 2014 Saksa epäsi yhden vientiluvan Turkkiin, jolloin perusteena oli sotilasteknologian mahdollinen joutuminen vääriin käsiin. Vuoden 2016 epäystä voidaan tarkastella melko voimakkaana kannanottona Turkin sisäiseen kehitykseen.

Samanaikaisesti Saksa myönsi Turkkiin vientilupia noin 83,9 miljoonan euron arvosta, joten Turkin merkitys Saksan asevientien kohdemaana ei kuitenkaan juuri muuttunut.

Ruotsi epäsi vuonna 2016 yhteensä viisi vientilupaa Turkkiin. Siten Turkkia koski yhteensä lähes neljännes Ruotsin epäyksistä, joita oli yhteensä 21. Ruotsi ei raportoi tarkemmin epäysten perusteita tai puolustustarvikeluettelon kategorioita, joita epäykset koskevat. Vuonna 2015 Ruotsi ei evännyt ainoatakaan vientilupaa Turkkiin.

Yhdistynyt kuningaskunta epäsi vuonna 2016 Turkkiin kohdistuvilta vienneiltä yhden vientiluvan, joka koski lentokoneita tai niiden osia. Lisäksi Yhdistynynyt kuningaskunta epäsi useita vientilupia kaksikäyttötuotteilta. Perusteina olivat EU:n asevientiä koskevan yhteisen kannan peruste 1 (asevientiä koskevien kansainvälisten rajoitteiden noudattaminen) ja peruste 7 (vaara, että puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään). Koska Yhdistyneen kuningaskunnan raportointi ei erittele perusteita vientikohtaisesti, ei ole mahdollista päätellä kumpi peruste koskee lentokoneiden osia ja kumpi peruste kaksikäyttötuotteita.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ulkoasiainkomitea tarkasteli vuonna 2017 erillisessä raportissa maan suhteita Turkkiin ja korosti strategista yhteistyötä Turkin kanssa. Eräänä osoituksena yhteistyöstä oli brittiläisen BAE Systems -konsernin ja pääosin Turkin asevoimien omistaman Turkish Aerospace Industries -yrityksen käynnistämä yhteishanke uuden sukupolven hävittäjän kehittämiseksi Turkin asevoimien käyttöön. Parlamentti piti yhteistyösopimuksen syntymistä hyvänä asiana. Samalla se kuitenkin huomioi Turkin ihmisoikeustilanteen ja vaati hallitusta huolehtimaan varokeinoista, joilla hävittäjäprojektin käyttö kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti estettäisiin. [3] Parlamentin vaatimus osoittaa ongelmien tiedostamista. Siitä huolimatta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Turkkia tarkastellaan NATO-kumppanina.

Espanja ja Ranska jatkoivat vientiään normaalisti.

Turkin viimeaikaiset muutokset ovat toistaiseksi lyhyen aikavälin kehityskulkuja, joten oli odotettavissa, että pitkäaikaiseen yhteistyöhön nojautuvat sotilaallinen ja sotilasteknologinen yhteistyö eivät nopeasti muuttuisi. Siihen nähden on mielenkiintoista, että Saksa epäsi vientiluvan Turkilta juuri sisäisiin jännitteisiin vedoten. Ruotsilla on NATOn ulkopuolisena maana tarkastelluista maista eniten poliittista liikkumavaraa, mikä selittänee sen, että Ruotsi epäsi peräti viisi vientilupaa Turkkiin.

Lähteet

[1] Bundesministerium für Wirtschaft und Energie (BMWi), 2017, Rüstungsexportbericht 2016 Bericht der Bundesregierung über ihre Exportpolitik für konventionelle Rüstungsgüter im Jahre 2016, Berliini. Saatavissa: (http://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Publikationen/Aussenwirtschaft/ruestungsexportbericht-2016.pdf?__blob=publicationFile), luettu 16.9.2017.

[2] Svenska Regeringen, 2017, Regeringens skrivelse 2016/17:114, Strategisk exportkontroll 2016 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Tukholma. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/49550f/contentassets/90ee006a5dcc4e50820fe0bd1e05a3f7/strategisk-exportkontroll-2016—krigsmateriel-och-produkter-med-dubbla-anvandningsomraden—skr.-201617114), luettu 16.9.2017.

[3] House of Commons Foreign Affairs Committee, 2017, The UK’s relations with Turkey, Tenth Report of Session 2016 – 17. Saatavissa: (https://publications.parliament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmfaff/615/615.pdf), luettu 16.9.2017.