Kategoria: EU

EU:n ja Suomen vastatoimet digitaaliselle informaatio­vaikuttamiselle ja vihapuheelle 

Peppi Heinikainen · Digitaalisuus on tehnyt informaatiovaikuttamisesta ja vihapuheesta helpompaa, mikä on mahdollistanut esimerkiksi digitaalisen informaatiovaikuttamisen konflikteissa. · Haitallisimmillaan informaatiovaikuttaminen voi rappeuttaa demokratiaa vaikuttamalla ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, vaikeuttamalla faktapohjaista päätöksentekoa ja horjuttamalla luottamusta poliittisiin instituutioihin. · Euroopan unioni ja EU-kansalaiset kokevat informaatiovaikuttamisen vakavana uhkana. EU torjuu vaikuttamisyrityksiä mm.  lainsäädännöllä, faktantarkistuksin, kyberturvatoimin sekä tukemalla laadukasta journalismia. · Vuonna 2024 voimaan tuleva […]

Lue lisää

Miten EU voi ehkäistä haitallista informaatio­vaikuttamista ja disinformaatiota?

Informaatiovaikuttaminen, eli järjestelmällinen yhteiskunnantoimintakykyyn vaikuttaminen, ei ole ilmiönä uusi. Digitalisaatioja sosiaalinen media ovat kuitenkin lisänneet vaikuttamisen mittakaavaaja keinovalikoimaa. Euroopan Unionilla on merkittävä rooli informaatiovaikuttajan suitsijana mutta niin on yksittäisillä kansalaisillakin. SaferGloben Digitaalisuus ja Demokratia-hankkeessa keskityimme informaatiovaikuttamiseen. Hanke toteutettiin UM:n Eurooppatiedotus-tuella. Tutustu sinäkin tuottamaamme materiaaliin: Tai voit kuunnella podcastejamme:

Lue lisää

EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa

Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa. Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää […]

Lue lisää

EU-maiden asevienti ja ihmisoikeudet viennin kohdemaissa 2003–2018

EU-maiden yhteenlaskettu osuus maailman aseviennistä on yli neljännes. Niin Euroopan parlamentissa kuin aseita vievissä jäsenmaissakin keskustelua herättää aseita vastaanottavien valtioiden ihmisoikeustilanne. EU-maat ovat vieneet aseita pääosin maihin, joissa ihmisoikeustilanne on hyvä, mutta vientiä on ollut myös maihin, joissa tilanne ihmisoikeuksien suhteen on erittäin heikko. Freedom in the World -indeksiin (FIW) perustuen voidaan tarkastella yleisellä tasolla, vievätkö EU-maat […]

Lue lisää

Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus

Rajat ovat nykyistenkaltaisten valtioiden olemassa olon edellytys. Toisaalta rajat vaikeuttavat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahankin liikkumista. Julkaisu tarkastelee rajoja erityisesti Euroopan unionin kontektissa sekä EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen toimeenpanoa. Taustapaperi on toteutettu osana Eurooppalainen Suomi ry:n koordinoimaa Euroopanlinna-hanketta. Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa. Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus / Sarja: – / Numero: – / Tekijä(t): […]

Lue lisää

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus – ulkoinen ulottuvuus

Euroopan unionin ulkoisissa toimissa vastauksena turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään painottuvat kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja unionin ulkorajojen valvonta. EU on pyrkinyt vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään solmimalla kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa, ja tärkein näistä on EU:n ja Turkin välinen julkilausuma. Lisäksi EU on vahvistanut sotilas- ja rajavalvontaoperaatioitaan, tavoitteenana ihmissalakuljettajien toiminnan torjunta ja aiempaa tehokkaampi rajavalvonta. EU on […]

Lue lisää

EU:sta turvapaikkaa hakevien turvattomuuden syyt lähtömaissa ja matkalla

Vuosina 2008–2018 EU:n alueelle tuli eniten turvapaikanhakijoita syksyinä 2015 ja 2016. Eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2008–2018 tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Selvästi yleisin motiivi Eurooppaan tulemiselle on sodan ja väkivallan pakeneminen. Rikollisverkostot ovat tienanneet turvapaikanhakijoiden salakuljetuksella miljardeja euroja. Tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen ohella se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa […]

Lue lisää

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus

EU:n turvapaikkapolitiikka on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua vuonna 2015 kattanut varsin laajan kirjon erilaisia politiikkatoimia. Suurin este yhteisen turvapaikkapolitiikan tiellä ovat jäsenmaiden väliset ja niiden sisäiset poliittiset ristiriidat. Useimmiten saavutetut neuvotteluratkaisut ovat pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia, mikä käytännössä tarkoittaa, että usein saavutetut ratkaisut enemminkin kaventavat kuin vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Komission esityksissä on pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia, mutta […]

Lue lisää

Developing EU’s Crisis Management: Focus on Personnel

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että mandaatin muotoilulla ja yhteistyöllä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on merkittävä vaikutus missioiden ja operaatioiden vaikuttavuuteen. Näiden kahden tekijän lisäksi henkiöstöllä ja heidän pätevyydellään on keskeinen rooli vaikuttavuuden luomisessa. Tässä Policy Briefissä arvioidaan henkilöstöasioiden nykytilaa ja […]

Lue lisää

IECEU’s Five Findings from the Comparative Analysis of EU’s Crisis Management

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Perustuen yli 200 haastatteluun, kvantitatiiviseen kyselyyn ja noin tuhanteen sivuun tutkimusraportteja EU:n kriisinhallinnasta on tehty viisi keskeistä havaintoa. Nämä havainnot esitellään oheisessa policy briefissä. Ensiksi, vaihtelevuus EU:n missioiden ja operaatioiden välillä ja sisällä on laajaa: kaikissa missioissa ja operaatioissa on […]

Lue lisää