Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus – ulkoinen ulottuvuus

Euroopan unionin ulkoisissa toimissa vastauksena turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään painottuvat kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja unionin ulkorajojen valvonta. EU on pyrkinyt vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään solmimalla kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa, ja tärkein näistä on EU:n ja Turkin välinen julkilausuma. Lisäksi EU on vahvistanut sotilas- ja rajavalvontaoperaatioitaan, tavoitteenana ihmissalakuljettajien toiminnan torjunta ja aiempaa tehokkaampi rajavalvonta. EU on […]

EU:sta turvapaikkaa hakevien turvattomuuden syyt lähtömaissa ja matkalla

Vuosina 2008–2018 EU:n alueelle tuli eniten turvapaikanhakijoita syksyinä 2015 ja 2016. Eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2008–2018 tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Selvästi yleisin motiivi Eurooppaan tulemiselle on sodan ja väkivallan pakeneminen. Rikollisverkostot ovat tienanneet turvapaikanhakijoiden salakuljetuksella miljardeja euroja. Tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen ohella se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa […]

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus

EU:n turvapaikkapolitiikka on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua vuonna 2015 kattanut varsin laajan kirjon erilaisia politiikkatoimia. Suurin este yhteisen turvapaikkapolitiikan tiellä ovat jäsenmaiden väliset ja niiden sisäiset poliittiset ristiriidat. Useimmiten saavutetut neuvotteluratkaisut ovat pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia, mikä käytännössä tarkoittaa, että usein saavutetut ratkaisut enemminkin kaventavat kuin vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Komission esityksissä on pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia, mutta […]

Developing EU’s Crisis Management: Focus on Personnel

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että mandaatin muotoilulla ja yhteistyöllä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on merkittävä vaikutus missioiden ja operaatioiden vaikuttavuuteen. Näiden kahden tekijän lisäksi henkiöstöllä ja heidän pätevyydellään on keskeinen rooli vaikuttavuuden luomisessa. Tässä Policy Briefissä arvioidaan henkilöstöasioiden nykytilaa ja […]

IECEU’s Five Findings from the Comparative Analysis of EU’s Crisis Management

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Perustuen yli 200 haastatteluun, kvantitatiiviseen kyselyyn ja noin tuhanteen sivuun tutkimusraportteja EU:n kriisinhallinnasta on tehty viisi keskeistä havaintoa. Nämä havainnot esitellään oheisessa policy briefissä. Ensiksi, vaihtelevuus EU:n missioiden ja operaatioiden välillä ja sisällä on laajaa: kaikissa missioissa ja operaatioissa on […]

Euroopan unionin aseviennit 2016: noususuhdannetta ja poliittisia haasteita

Pitkän ajan keskiarvo kertoo EU:n aseviennin kasvaneen vuonna 2016. Tiedot perustuvat viiden suuren EU:n aseviejänvaltion tarkasteluun. Nämä maat ovat Espanja, Ruotsi, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suurimmat viennin kohdemaat vuonna 2016 olivat Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Intia. Vuonna 2016 erityisesti Turkki ja Saudi-Arabia nousivat esiin maina, joihin aseiden toimittaminen vaati erityistä ulkopoliittista harkintaa. Turkkiin ja Saudi-Arabiaan […]

Suomen asevalvontaraportti 2016

SaferGloben kahdeksas asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 24. lokakuuta 2016 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2016 raportissa kerrotaan muun muassa, että vuonna 2015 Lähi-itä nousi ensimmäistä kertaa Suomen […]

Osallistavuus ja tasa-arvo kriisinhallinnassa

Tasa-arvoisen rauhanrakentamisen merkitys lisääntyy – EU:lla vielä tekemistä Väkivalta konflikteissa kohdistuu useimmiten huomattavissa määrin siviileihin ja siten myös naisiin. Naiset ja lapset ovat konflikteissa osallisuutensa ja kokemustensa kautta sekä uhreja että asiantuntijoita. Miesten mentyä sotaan naiset toimivat arjen ja talouden ylläpitäjinä. Täten naisilla on näkemystä konfliktien ratkaisemiseen ja kestävän rauhan luomiseen. He vaikuttavat myös suuresti lastensa ja lastenlastensa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vain ottamalla […]

Finanssikriisin vaikutus Suomen ja EU-maiden puolustusmenoihin

Tiivistelmä Selvityksessä käydään läpi mistä tekijöistä puolustusmenot koostuvat ja analysoidaan Suomen puolustusbudjetin kehitystä kylmän sodan jälkeen ja verrataan sitä muihin EU-maihin. Sen jälkeen tarkastellaan sitä, onko globaali finanssikriisi vaikuttanut puolustusmäärärahojen kehitykseen ja käyttöön ja jos on, niin miten. Selvityksen on tilannut Suomen Sadankomitea. Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa Finanssikriisin vaikutus Suomen ja Euroopan unionin jäsenmaiden puolustusmenoihin […]

Näkemyksiä EU:n siviilikriisinhallinnan vahvuuksista

Tiivistelmä EU:n siviilikriisinhallinnan suurimmat vahvuudet ovat suomalaisasiantuntijoiden mielestä osaava henkilöstö ja kyky rakentaa luottamussuhde konfliktialueen eri osapuoliin. Kyselyyn vastanneet olivat työskennelleet EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioissa sekä niitä valmistelevissa tehtävissä. He liittivät suomalaisuuteen erityisesti mielikuvia puolueettomuudesta ja diplomaattisuudesta. Heidän mukaansa nämä ominaisuudet koskivat sekä suomalaisten osaamista että muiden käsityksiä suomalaisista. Vastaajat kritisoivat EU:n siviilikriisinhallinnan byrokratiaa. Siitä huolimatta enemmistö […]