Suomen toteutuneen sotatuoteviennin arvo nousi vuonna 2025 noin 702 miljoonaan euroon. Se on korkein arvo SaferGloben vuodesta 2002 alkavassa aikasarjassa ja yli kolminkertainen vuoteen 2024 verrattuna. Kasvua siivitti erityisesti maa-ajoneuvojen ja niiden komponenttien vienti Ruotsiin, Japaniin ja Latviaan. Japaniin suuntautunut vienti lähes satakertaistui, ja Japanista tuli Ruotsin jälkeen toiseksi suurin kohdemaa. Sotatuotteiden ja siviiliaseiden viennin yhteenlaskettu arvo oli noin 828 miljoonaa euroa.
Luvut käyvät ilmi ajatushautomo SaferGloben Suomen asevalvontaraportista, jonka vuotta 2025 käsittelevä analyysi julkaistaan 26.10.2026.
Ruotsi suurin kohdemaa, Japani nousi toiseksi
Eurooppaan suuntautui 73,7 prosenttia Suomen sotatuoteviennistä. Koko viennistä Euroopan unionin osuus oli 59,8 prosenttia ja muiden Euroopan maiden osuus 13,9 prosenttia. Japaniin suuntautuneen viennin vahva kasvu pienensi Euroopan suhteellista osuutta edellisvuoden 94,6 prosentista. Koko viennin suurimmat tuoteluokat olivat maa-ajoneuvot, tulenjohto- ja suuntauslaitteet sekä pinta-alukset komponentteineen.
Suurin kohdemaa oli Ruotsi, jonne vietiin sotatuotteita 182,4 miljoonan euron arvosta. Ruotsin osuus viennistä oli 26 prosenttia. Ruotsiin vietiin etenkin maa-ajoneuvoja ja niiden komponentteja 93,2 miljoonalla eurolla sekä tarkkuuskiväärejä ja niiden tarvikkeita 45,2 miljoonalla eurolla.
Ruotsin jälkeen suurimpia kohdemaita olivat Japani ja Latvia. Japaniin suuntautui 15,3 prosenttia ja Latviaan 11,6 prosenttia sotatuoteviennistä. Vienti Japaniin lähes satakertaistui edellisvuoden noin 1,1 miljoonasta eurosta. Japaniin suuntautuneen viennin 107,5 miljoonan euron kokonaisarvosta maa-ajoneuvojen ja niiden komponenttien osuus oli 107,2 miljoonaa euroa. Latviaan suuntautuneen viennin vastaavat luvut olivat 81,2 ja 79,4 miljoonaa euroa.
Koillis-Aasian sotatuoteviennin arvo nousi 110,9 miljoonaan euroon ja osuus koko viennistä ennätykselliseen 15,8 prosenttiin. Molemmat olivat aikasarjan 2002–2025 korkeimmat. Vuonna 2024 alueelle vietiin sotatuotteita 1,5 miljoonalla eurolla. Alueelle suuntautuneen viennin aiempi ennätys oli 4,0 miljoonaa euroa vuodelta 2020, jolloin sen osuus oli 5,0 prosenttia.
Vientilupien arvo oli aikasarjan toiseksi suurin
Vientilupien ja toteutuneen viennin arvot kuvaavat eri asioita: myönnetty lupa ei tarkoita, että vienti toteutuu samana vuonna tai kokonaisuudessaan. Vuonna 2025 sotatuotteiden pysyvään kaupalliseen vientiin myönnettiin 479 vienti- ja siirtolupaa, joiden arvo oli noin 930 miljoonaa euroa. Arvo laski vuoden 2024 ennätyksellisestä 1,4 miljardista eurosta 34,1 prosenttia, mutta oli silti aikasarjan toiseksi suurin. Lupien arvosta 77,4 prosenttia kohdistui Euroopan unionin jäsenmaihin, 12,9 prosenttia muihin Euroopan maihin ja 3,4 prosenttia Lähi-itään.
Suurin vientilupien kohdemaa oli Tanska, jonka osuus lupien arvosta oli 21 prosenttia eli 195,2 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin vientilupien kohdemaa oli Ruotsi, jonka osuus oli 18,5 prosenttia eli 172,0 miljoonaa euroa. Kolmanneksi suurimman kohdemaan, Espanjan, osuus oli 13 prosenttia eli 120,8 miljoonaa euroa.
Puolustusministeriön mukaan Tanskaan myönnettyjen lupien arvosta noin 99 prosenttia koski maa-ajoneuvoja. Ruotsiin myönnetyt luvat taas koskivat etenkin ampuma-aseita ja maa-ajoneuvoja. Espanjaan myönnettyjen lupien arvosta yli 90 prosenttia muodostui yhdestä ohjelmistoradiojärjestelmän ohjelmistojen ja teknologian siirtoon myönnetystä luvasta.
Euromääräisesti eniten lupia myönnettiin maa-ajoneuvojen ja niiden komponenttien, ampuma-aseiden sekä teknologian tuoteluokissa.
Israeliin myönnettiin sotatuotteiden vientilupia noin 14 miljoonan euron arvosta. Toteutunut vienti oli noin 54 500 euroa. Siitä 20 400 euroa kuului tulenjohtolaitteiden ja niihin liittyvien laitteiden tuoteluokkaan ja 34 100 euroa sekalaisen varustuksen ja materiaalien tuoteluokkaan. Aineisto ei yksilöi näitä tuotteita tarkemmin.
Puolustusministeriön vuosiraportin mukaan vuonna 2025 tehtiin kaksi kielteistä vientilupapäätöstä. Ne koskivat Albaniaa ja Israelia. Albanian päätös koski tarkkuuskiväärejä ja niiden osia, Israelin päätös teräsleikkeitä. Salassa pidettäviä lupia myönnettiin kaksi.
Siviiliaseviennin suurin kohdemaa oli Yhdysvallat
Siviiliaseita vietiin vuonna 2025 noin 125,6 miljoonalla eurolla, mikä oli 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yhdysvaltoihin vietiin siviiliaseita 39,5 miljoonalla, Australiaan 10,2 miljoonalla ja Kanadaan 9,1 miljoonalla eurolla. Ukrainaan suuntautuneen viennin arvo oli noin 1,1 miljoonaa ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin noin 0,7 miljoonaa euroa.
SaferGlobe on vuonna 2010 perustettu riippumaton suomalainen ajatushautomo, joka tuottaa tietoa ja kehittää työvälineitä kestävän rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. SaferGloben asevalvontaraportista on mahdollista seurata Suomen aseviennin kehitystä aina vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2025 tiedot on saatu puolustusministeriön julkaisemista raporteista sekä Tullin ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä. Siviiliaseiden vientilupaviranomainen Poliisihallitus ei ole viime vuosina kyennyt keräämään kattavia tilastoja siviiliaseiden viennille myönnetyistä vientiluvista. SaferGlobe halusi koota raporttiin myös tilastot Suomen asetuonnista, mutta ei saanut tuontitilastoja käyttöönsä
Suomen asevalvontaraportin tavoitteena on lisätä asekauppaan ja asevarusteluun liittyvän tiedon avoimuutta ja kehittää sekä ylläpitää ensi sijassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä asevalvonnan tutkimusta ja osaamista.
Minne Suomesta viedään aseita? Mihin suuntaan maailman asekauppa muuttuu? SaferGloben julkaisema Suomen asevalvontaraportti kertoo asekaupan trendeistä sekä asevalvonnan kehityksestä Suomessa ja maailmalla.
Työmme rauhan ja turvallisuuden rakentamiseksi ja asiantuntemuksen edistämiseksi ei olisi mahdollista ilman julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä tahoilta saamaamme taustatukea. Helpoimmin voit tukea meitä lahjoittamalla tai liittymällä jäseneksi!
