SaferGloben ja ulkoasiainministeriön seminaari pohjoismaisesta asevientivalvonnasta sekä aseviennin kansainvälisistä haasteista tiistaina 14.04 keräsi Säätytalolle yli 50 ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Löydät seminaarissa pidetyt alustukset täältä.
Kauko-ohjattu sota – tappamista etätyönä Tiivistelmä Taistelukentän automatisaatiosta tuli Yhdysvaltain asevoimien tavoite Vietnamin sodan aikana. Sen tiedettiin olevan pitkä prosessi, kuten tykistönkin kehittäminen oli ollut. Kauko-ohjattuja hävittäjiä lennetään nyt 2010-luvulla useissa konflikteissa ja sitäkin useammissa valtioissa niitä kehitetään osaksi sodankäyntiä. Ilmasodankäynnin lisäksi kauko-ohjattuja sotakoneita käytetään merisodankäynnissä. Sotakoneille kaikkein haastavin ympäristön on maasodankäynti. Maalla toimivien sotakoneiden […]
Globalisoituneessa maailmassa konfliktit vaikuttavat organisaatioiden toimintaan. Tämä koskee yhtä lailla kansalaisjärjestöjä, yrityksiä kuin valtiohallintoa. Toimintaympäristön muuttuessa myös organisaation oma toiminta muuttuu: hankkeiden toteutus vaikeutuu, alihankkijoiden tuotantoon tulee katkoksia, tai oman henkilöstön väliset ristiriidat nousevat pinnalle. Lue lisää ja tutustu sarjakuvaan tai siirry sovellukseen…
Suomen asevienti kasvoi vuonna 2013… lue lisää.
Kylmän sodan jälkeen ydinaseiden määrä ja merkitys vähenivät länsimaissa. Maailmassa on kuitenkin kasvava joukko valtioita, joita ydinasekyvyn kehitys ja ylläpito kiinnostavat. Teknologian kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus kansainvälisille suhteille ja sodankäynnille. Selkeimpiä esimerkkejä on ydinaseiden kehittäminen. Se johti kylmän sodan aikana asejärjestelmien tuhovoiman eksponentiaaliseen kasvuun. Suurvaltojen vastakkainasettelun osapuolet olivat kuitenkin ilmeisen yksimielisiä, ettei niitä tulisi koskaan käyttää sodan päämäärän saavuttamiseksi. […]
Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinasevalvontaa koskevilla neuvotteluilla on ollut pitkään merkittävä rooli suurvaltasuhteissa. Neuvotteluja on saatettu pitää eräänlaisena ilmapuntarina, jonka liikahdukset ovat antaneet vihjeitä kansainvälisen politiikan ilmapiirin laajemmista muutoksista. Kylmän sodan kireimpinä kausina ydinaseita koskevat neuvottelut tarjosivat toisinaan ainoan varaventtiilin suurvaltojen muutoin jännittyneille suhteille. Viime vuosien aikana puntarin paine on ollut jälleen ollut lyhyen aurinkoisemmalta vaikuttaneen […]
Iranin ja niin kutsutun P5+1 -ryhmän (YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä Yhdysvallat, Kiina, Venäjä Ranska ja Iso-Britannia sekä Saksa) neuvottelujen aikaraja Iranin ydinohjelmasta umpeutui heinäkuun lopulla. Maat sopivat väliaikaisessa sopimuksessa marraskuussa 2013 Iranin rajoittavan uraanin rikastamista ja USA:n ja EU:n puolestaan helpottavan talouspakotteita. Vaikka lopullista ratkaisua toivottiin heinäkuussa, ei neuvotteluissa saatu tulosta ja uusi aikaraja […]
SaferGlobe jakaa kansainvälisen asevalvontatutkimuksen asiantuntijajärjestön huolen tasa-arvon toteutumisesta. Article 36 nosti toukokuussa esille protestin siitä, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo toteudu kansainvälisessä turvallisuus- ja rauhantyössä. Protestin taustalla oli erityisesti YK:n tiloissa järjestetty Tavanomaisten aseiden tarkastelukonfrenssi (CCW), johon kutsutuista 17 asiantuntijasta yksikään ei ollut nainen. Autonomisten ja robottiaseiden valvontaa tutkivien asiantuntijoiden joukossa on kuitenkin lukuisia naisia. Article 36 puuttui ongelmaan […]
SaferGloben perustamiskirja allekirjoitettiin tasan neljä vuotta sitten, 16.4.2010 Tampereella. Kiitos tutkimusverkoston työn saavutuksista kuuluvat kaikille yli 50 jäsenellemme ja sidosryhmille. Upeasta kakusta kiitämme Cake Raquel Designer:ia. Vietämme juhlaa työn merkeissä ja toivomme mahdolliset muistamiset työmme tukemiseen kannatusjäsenyyden muodossa.
SaferGlobe kiittää valiokuntaa mahdollisuudesta tulla kuulluksi koskien Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa ”Kestävällä kasvulla hyvinvointia.” Lausuntonamme tuomme esille seuraavat näkökohdat. Suomalaisen yhteiskunnan vakaus ja rauhanomaisuus eivät ole itsestäänselvyys. Kansainvälisessä vertailussa olemme maailman vakaimpia maita, mutta Suomea tulisi verrata ensisijassa itseensä, kuten olemme tekemässä Suomen rauhantila-raportissamme. Tällöin tilastolliset ja alueelliset muutokset rauhanomaisuudessa ovat havaittavissa sekä alueellisten ja paikallisten ratkaisujen […]
