Euroopan unionille vuoden 2023 lopulla koittava päätös Georgian jäsenyyshakemuksen hyväksymisestä tai viivästyttämisestä on dilemma, jossa millä tahansa ratkaisulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Georgian parlamentti äänesti 10.3.2023 laajojen mielenosoitusten jälkeen kumoon esittämänsä lakiluonnoksen ”ulkomaisten agenttien rekisteröintijärjestelmästä”. Vaikka luonnoksen laatijoiden mukaan esimerkkinä oli Yhdysvallat, kansainvälisesti lakiluonnoksen katsottiin vertautuvan Venäjällä voimassa olevaan lakiin, jota on käytetty kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen, ja sen nähtiin olevan eksistentiaalinen uhka Georgian EU-jäsenyyspyrkimyksille. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti mielenosoittajia pyrkimyksestä Euromaidan-henkiseen vallanvaihtoon.[1] Tapahtumien kulku on kokonaisuudessaan symbolinen kuvaus Georgian poliittisesta tilanteesta.
Georgia, Venäjän osittain miehittämä rajanaapuri Kaukasuksella, oli yksi kolmesta valtiosta, jotka jättivät EU-jäsenhakemuksensa pian sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Ukrainan puolustustaistelu herätti laajat sympatiat eurooppalaismielisessä kansakunnassa, joka on itsekin vuonna 2008 joutunut Venäjän sotatoimien kohteeksi. Kun Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2022 Moldovan ja Ukrainan ehdokasmaiksi, Georgialle se asetti ehdoiksi 12 toteutettavan uudistuksen listan.[2]
Huhtikuussa 2023 tavoitetta EU-jäsenyydestä kannatti jopa 89 prosenttia georgialaisista, mikä oli historian korkein tulos.[3] Vaikka maata kerran pidettiin EU:n itäisen kumppanuuden mallioppilaana, sen demokratian tila on viime vuosina heikentynyt tavalla, josta on tullut uhka EU-haaveiden toteutumiselle.[4] Maassa valtaa on yli kymmenen vuotta pitänyt Georgialainen unelma –puolue, jonka perustajan, Venäjällä rikastuneen miljardööri Bidzina Ivanišvilin, arvioidaan toimivan edelleen sen kiistattomana taustavoimana.[5] Muun muassa Euroopan parlamentti on vaatinut Ivanišvilin sanktioimista hänen roolistaan Georgian demokratian heikentämisessä.[6]
Georgian politiikkaa ovat läpi sen itsenäisen lähihistorian leimanneet vahvat johtajat, johtohahmojen raaka poliittinen kilpailu ja syvät poliittiset kriisit. Pääpuolueiden välillä ei ole merkittäviä julkilausuttuja ideologisia eroja, ja maan puoluejärjestelmä on hyvin eliittivetoinen. Pääkilpailijansa, Mihail Saakašvilin ehdottoman länsisuuntautuneen ja valtakautensa aikana maata demokratisoineen Yhdistyneen kansallisliikkeen (UNM) tavoin myös Georgialaisen unelmanjulkilausuttu linja on nopea EU- ja Nato-integraatio, mutta sen lisäksi puolue on luvannut normalisoida maan suhteet Venäjään.[7]
Ivanišvili on perustellut linjaansa, “strategista kärsivällisyyttä” Venäjän suhteen, pragmaattisena suhtautumisena valtavaan rajanaapuriin, joka tuo maahan sitä vakautta, mitä länsi-integraatio edellyttää. Erityisesti nykyisen pääministeri Irakli Garibašvilin kausi on kuitenkin herättänyt kysymyksen siitä, missä määrin puolueen tavoite eurooppalaisesta integraatiosta on aito, ja missä määrin tietä on sabotoitu tarkoituksenmukaisesti.[8] [9]
Ukrainan sodan käynnistyttyä Garibašvili on ollut haluton osallistumaan Venäjälle asetettuiin talouspakotteisiin, ja maasta on tullut huomattava kauttakulkumaa venäläisille ja Venäjän ulkomaankaupalle. Samaan aikaan Garibašvili on vahvistanut suhteita autoritaarisiin johtajiin, joihin lukeutuvat niin Kiinan Xi, Putin kuin Unkarin Viktor Orbán. Provokatiiviset lausunnot niin länsimaiden ulkopolitiikasta kuin liberaalidemokraattisista arvoista ovat olleet omiaan heikentämään maan välejä EU:hun ja sen perinteisiin ystäviin Natossa.[10] [11]
Samaan aikaan, kun Georgian kansa odottaa lähes yhtenä rintamana maan pääsyä osaksi eurooppalaisten demokratioiden yhteisöä ja pois kahden geopoliittisen blokin välimaastosta, hallitus on ohjannut maata lupauksistaan[12] huolimatta lähes päinvastaiseen suuntaan, mikä voisi tehdä maasta jopa Venäjän jalansijan Kaukasuksella.
Poliittista järjestelmää jumiuttava polarisaatio, oligarkkien valta ja poliitikkojen valta mediassa ovat kaikki ongelmia, joihin tarttumista EU on pitänyt edellytyksenä ehdokasjäsenyyden statuksen myöntämiselle.[13] Tämä edellyttäisi valtapuolueelta ja sen taustahahmoilta kuitenkin vielä mittavia myönnytyksiä. Keskustelu on ollut tulenkatkuista, ja syyskuussa Georgian parlamentin puhemies syytti Ukrainan georgialaistaustaisia virkamiehiä suunnitelmasta järjestää Georgiassa vallankumous, jos EU hylkää ehdokashakemuksen.[14]
Euroopan unionille vuoden 2023 lopulla koittava päätös Georgian jäsenyyshakemuksen hyväksymisestä tai viivästyttämisestä on dilemma, jossa millä tahansa ratkaisulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Neuvottelupöydälle nousevat niin turvallisuuspoliittiset strategiset tavoitteet, suhtautuminen vaikeaan neuvottelukumppaniin ja EU:n todellinen kyky vakuuttaa georgialaiset siitä, että “eurooppalaista unelmaa” kannattaa edelleen seurata.
SAMUEL TAMMEKANN
[1] Georgia drops foreign agents law after massive protests | AP News
[2] https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/2022-06/Georgia%20opinion%20and%20Annex.pdf
[3] IRI Georgia Poll Finds Support for EU Accession High, Weariness of Russian Presence, Lack of Faith in Political Parties | International Republican Institute
[4] https://www.epc.eu/en/Publications/Georgia-must-get-its-act-together-to-become-an-EU-candidate-country~4f4ad4
[5] https://ecfr.eu/publication/broken-dream-the-oligarch-russia-and-georgias-drift-from-europe/#potential-crises
[6] https://www.europarl.europa.eu/delegations/fi/situation-of-the-former-president-of-geo/product-details/20230306DPU35681
[7] https://carnegieendowment.org/files/TdW-AG_Future_of_Georgia_Final_Report_-_Polarization.pdf?ssp=1&darkschemeovr=1&setlang=fi-FI&safesearch=moderate
[8] https://www.epc.eu/en/Publications/Georgia-must-get-its-act-together-to-become-an-EU-candidate-country~4f4ad4
[9] https://www.robert-schuman.eu/en/european-issues/674-georgia-terrible-dilemma-for-europe#ancre_10
[10] https://www.voanews.com/a/georgia-s-strategic-relationship-with-china-worries-partners-in-west-/7227496.html
[11] What happened with Georgia’s NATO ambitions? – DW – 07/12/2023
[12] PM claims EU will have “no reasons” ro reject Georgia’s candidacy (frontnews.ge)
[13] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/statement_23_3460
[14] Ukraine has become “shelter” for Georgian “criminals” in high posts – Papuashvili (frontnews.ge)
Demokratian heikkeneminen: Georgialainen unelma -puolueen valtakaudella Georgian demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt. Maan oppositiojohtaja Mihail Saakašvili on ollut pidätettynä vuodesta 2021 , ja hänen vankeusolonsa ovat herättäneet kansainvälistä huolta.
Abhaasia ja Etelä-Ossetia: Georgiasta irtautuneet alueet, jotka Venäjä on tunnustanut itsenäisiksi, ovat olleet Venäjän miehityksen alla vuoden 2008 sodasta lähtien. Venäjä on rakentanut raja-aitoja alueiden ja muun Georgian välille, mikä syventää maan otetta osasta Georgia.
Ristiriitaiset tavoitteet: Georgia jätti jäsenhakemuksen EU:lle vuonna 2022, mutta Georgian hallituksen todellisia haluja edetä jäsenyyspolulla sekä sanojen ja tekojen yhteneväisyyttä on kyseenalaistettu.
Ulkopoliittinen ristiveto: Georgian nykyjohto ei ole ollut halukas osallistumaan EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin, perustellen sitä muun muassa länsimaiden pidättyneellä reaktiolla Venäjän sotaan Georgiassa vuonna 2008. Samaan aikaan Venäjän jalansija maassa on vahvistunut.
Integraation eteneminen: EU:n ja Georgian assosiaatiosopimus astui voimaan 2016, tarjoten Georgialle pääsyn joihinkin Euroopan yhtenäismarkkinoiden sektoreihin sekä viisumivapaan matkustamisen EU:hun. Nykyään EU on Georgian suurin kauppakumppani.
Turvallisuuspoliittinen asema: EU-jäsenyys ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö vahvistaisivat Georgian turvallisuutta Venäjän rajanaapurina ja auttaisivat torjumaan aggressiota ja hybridivaikuttamista.
Kansan sitoutuminen: Päätyminen osaksi eurooppalaisten demokratioiden yhteisöä on ollut georgialaisten pitkän aikavälin tavoite, jolla on kansan vankka tuki.
