Työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi konfliktialueella

Konfliktialueilla toimivien yritysten henkilöstö voi kohdata vakavia uhkia fyysiselle turvallisuudelleen ympäröivän konfliktin seurauksena. Yritysten on turvattava työntekijöille asianmukaiset työolot, joihin kuuluu ihmisarvoisen ja tuottavan työn, oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja ihmisarvon turvaaminen, vaikka ne sijaitsisivat konfliktialueilla. Toiminta konfliktialueilla voi tarkoittaa, että alueella on rajallinen tai suora aseellinen konflikti, joka aiheuttaa kohonneita riskejä työntekijöiden työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä työolosuhteille. Työntekijät voivat kokea siirtoja ja työnjakoa, palkkakysymyksiä, kyberhaavoittuvuutta ja heikentynyttä työhyvinvointia.   

Miten tämä vaikuttaa yrityksiin?  

Yritysten velvollisuutena on huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Konfliktialueilla, joilla turvallisuusriskit ja väkivalta voivat olla lisääntyneet, yritysten on asetettava etusijalle työntekijöiden fyysinen turvallisuus. Fyysisen terveyden lisäksi konfliktialueilla voi olla merkittävä vaikutus työntekijöiden mielenterveyteen ja psykologiseen hyvinvointiin.

Samoin konfliktialueet voivat aiheuttaa työntekijöille ainutlaatuisia ammatillisia vaaroja ja terveysriskejä. Näitä voivat olla altistuminen vaarallisille materiaaleille, terveydenhuoltopalvelujen puuttuminen ja puutteelliset sanitaatio- ja hygieniaolosuhteet. Konfliktialueet voivat myös häiritä työntekijöiden tavanomaisia rutiineja ja sosiaalisia tukijärjestelmiä. Pitkät työajat, erossaolo perheistä ja rajoitettu pääsy sosiaalisiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin voivat vaikuttaa työntekijöiden yleiseen hyvinvointiin.

Asettamalla työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin etusijalle yritykset voivat luoda myönteisen työympäristön, parantaa tuottavuutta ja edistää pitkän aikavälin menestystä ja kestävyyttä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että monenlaisten ja nopeasti muuttuvien tilanteiden ristipaineessa linjanvetojen tekeminen ei useinkaan ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Näin ollen vuoropuhelun ylläpitäminen henkilöstön kanssa on tärkeää. 

Millaisiin riskeihin tulisi osata varautua?  

Työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työolosuhteisiin kohdistuvat kohonneet riskit 

Työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvat kohonneet riskit tarkoittavat lisääntyneitä vaaroja ja vaaratekijöitä, joita työntekijät voivat kohdata työpaikoillaan ja jotka saattavat vaarantaa heidän hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Nämä riskit voivat johtua eri tekijöistä, kuten työn luonteesta, työympäristöstä tai käytetyistä laitteista.

Kohonneet riskit voivat johtaa työntekijöiden tapaturmiin, loukkaantumisiin ja terveysongelmiin. Lisäksi ne voivat vaikuttaa kielteisesti työolosuhteisiin, jolloin työpaikka ei ole työntekijöiden kannalta suotuisa ja vaikuttaa heidän yleiseen työtyytyväisyyteensä ja työsuoritukseensa. Työnantajien on ryhdyttävä ennakoiviin toimenpiteisiin näiden riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö.  

Huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti

Yritykset, jotka laiminlyövät huolellisuusvelvoitteensa, eivät täytä velvollisuuttaan varmistaa työntekijöidensä, asiakkaidensa tai muiden sidosryhmiensä turvallisuus, hyvinvointi ja suojelu. Yrityksillä on oikeudellinen ja eettinen velvollisuus asettaa etusijalle niiden henkilöiden turvallisuus ja hyvinvointi, joiden kanssa ne ovat tekemisissä, ja tämän velvollisuuden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.

Konfliktialueilla toimivilla yrityksillä voi olla jonkinasteinen poistumisstrategia, mutta se ei välttämättä ole riittävä. Poistumisstrategia ei ehkä esimerkiksi kata kaikkia työntekijöitä (vain ulkomailla asuvia, mutta ei paikallisia), tai suunnitelma voi sisältää vain suunnitelman työntekijöiden saattamisesta turvaan, mutta ei suunnitelmaa seuraavista vaiheista.   

Rajallinen infrastruktuuri: 

Tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla saattaa olla rajoitettu pääsy sähköön, sanitaatioon, teihin, markkinoille ja vakaaseen toimitusketjuun. Toinen ongelma on paikallishallinnon investointien puute, huono kunnossapito tai jopa rakennusten, laitosten ja infrastruktuurin sabotaasi.   

Työntekijöiden liikkuminen: 

Työntekijät saattavat joutua siirtymään maan sisällä tai jopa ulkomaille konfliktin vuoksi. Usein myös työntekijöiden perheet joutuvat muuttamaan. Siirto voi tarkoittaa myös työn uudelleensijoittamista.   

Työntekijöiden hyvinvointi: 

Työntekijät voivat konfliktialueella kärsiä fyysisistä ja/tai henkisistä traumoista, kuten fyysisistä vammoista, dramaattisen stressin jälkeisestä häiriöstä, masennuksesta tai ahdistuksesta. Samoin työntekijät, jotka työskentelevät konfliktialueilta siirrettyjen työntekijöiden kanssa, voivat kokea muutoksia hyvinvoinnissaan, kuten ahdistusta.     

Kyberhaavoittuvuus: 

Työntekijät konfliktialueella voivat olla alttiimpia kyberhyökkäyksille, tietojenkalastelulle, huijauksille ja väärälle informaatiolle.