Järjestäytyneen rikollisuuden ympärillä on paljon puolilaillista tai lailliselta vaikuttavaa toimintaa. Yritykset voivatkin välillisesti toimia järjestyneen rikollisuuden kanssa, itse sitä huomaamatta. Riskit voivat olla merkittäviä, sillä kumppanien välillisesti laiton toiminta voi vaarantaa yrityksen laillista toimintaa. Mitä enemmän rikolliset tahot pääsevät pesiytymään yrityksen toimintaan tai yrityksen toiminta-alueelle, sitä haastavampaa on niistä päästä eroon.
Järjestäytynyt rikollisuus on organisoitu ryhmä, joka harjoittaa rikollista toimintaa taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi. Järjestäytyneillä rikollisjärjestöillä on jäsennelty hierarkia, roolit ja selkeä komentoketju. Ne turvautuvat usein väkivaltaan, pelotteluun ja korruptioon suojellakseen etujaan ja säilyttääkseen laittomien liiketoimintojensa hallinnan. Lisäksi ne voivat soluttautua laillisiin yrityksiin ja instituutioihin helpottaakseen rikollista toimintaansa, pestäkseen laittomia tulojaan tai turvatakseen toimintansa.
Konfliktialueilla viranomaisten toimintakyky ja oikeusvaltio heikkenevät. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät viranomaiset kuten poliisi tai tulli toimi, eikä juridisia järjestelmiä ei ole. Järjestäytyneelle rikollisuudella jää silloin huomattavasti enemmän toimintatilaa. Samalla konfliktialueet tarjoavat kansainväliselle rikollisuudelle talousapajia, varastettavia tai ostettavia aseita, kauttakulkureittejä sekä ihmisiä kaupattavaksi tai rekrytoitaviksi. Järjestäytynyt rikollisuus voi hyödyntää lain ja järjestyksen hajoamista laajentaakseen toimintaansa ja saadakseen valtion tai yhteiskunnan taloudelliset resurssit hallintaansa.
Yritysten konfliktivalmius:
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS
Kiristyksellä tarkoitetaan omaisuuden hankkimista toiselta käyttämällä oikeudettomasti todellista tai uhattua voimaa, väkivaltaa tai pelkoa. On myös olemassa kiristystä ”virka-aseman varjolla” tai ”virkaoikeuden varjolla”, jolla tarkoitetaan sitä, että virkamies ottaa oikeudettomasti haltuunsa rahaa tai omaisuutta, joka ei kuulu hänelle, riippumatta siitä, onko ottaminen toteutettu voimakeinoin, uhkaamalla tai pelolla. Yrityksiin kohdistuva kiristys on yleensä seuraavanlaista:
Laittomilla markkinoilla myydään tuotteita, joilla ei saisi käydä kauppaa tai joiden kauppaan tulisi olla lupa. Laittomilla markkinoilla tarkoitetaan myös tuotteita, joita myydään ilman, että niistä maksetaan asianmukaisia veroja. Esimerkiksi ihmiskauppaa, salametsästystä, luonnonvaraisten eläinten salakuljetusta, tai mineraalien ja puutavaran hankintaa laittomasti.
Saalistaminen voi sisältää saalistusrikoksia, kuten varkauksia, ryöstöjä ja petoksia, tai tiettyjen resurssien saalistamista.
Konfliktin aikana myös alihankkijat, kumppanit ja muu arvoketju kärsivät riskeistä ja vaikutuksista. Riskiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja kohdennettua rikollista toimintaa.
Prosessi, jossa järjestäytyneet rikollisryhmät ottavat haltuunsa valtion perinteisen roolin ja hallitsevat aluetta ja väestöä tai hallitsevat niitä yhdessä. Rikolliseen hallintoon voi kuulua myös poliittinen ja rikollinen liittouma, jossa valtiolliset toimijat osallistuvat suoraan rikollisiin tekoihin.
Kaikki tapaukset, joissa rikollisjärjestöön kuuluva tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai jo soluttautunut oikeushenkilö sijoittaa taloudellisia ja/tai henkilöresursseja osallistuakseen laillisen yrityksen päätöksentekoprosessiin.
Kohdennettu disinformaation levittäminen, johon voi sisältyä vääriä syytöksiä, henkilöitä, organisaatioita, yrityksiä tai valtion virastoja koskevan väärän tiedon levittäminen, jotta voidaan ohjata tai ohjata käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Petos on epärehellistä toimintaa, joka aiheuttaa todellista tai potentiaalista voittoa tai tappiota jollekin henkilölle tai organisaatiolle (mukaan lukien rahan tai muun omaisuuden varastaminen) ja jonka ovat toteuttaneet organisaation työntekijät tai organisaation ulkopuoliset henkilöt ja/tai jossa käytetään petosta toiminnan aikana, välittömästi ennen toimintaa tai välittömästi sen jälkeen. Petos käsittää myös sellaisten väärennettyjen asiakirjojen tahallisen väärentämisen, salaamisen, tuhoamisen tai käytön, joita on käytetty tai tarkoitettu käytettäväksi tavanomaiseen liiketoimintatarkoitukseen, tai tietojen tai aseman epäasianmukaisen käytön henkilökohtaiseen hyötyyn.
Järjestäytyneen rikollisuuden tekemät kyberhyökkäykset, mukaan lukien tiedonkeruu ja vakoilu, tiedonsaannin häiritseminen, väärän tiedon levittäminen, sabotaasi ja salaisen tiedon vuotaminen. Kyberhyökkäyksiin voi kuulua Distributed Denial of Service (DDoS), pyyhkäisyhaittaohjelmat ja lunnasohjelmat. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös harjoittaneet tietoverkkorikollisuutta helpottaakseen järjestäytyneen rikollisuuden offline-toimintaa.
