Tehostetuilla ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kehittyneitä tai laajennettuja oikeuksia ja yksilöiden suojelua, jotka usein ylittävät kansainvälisissä yleissopimuksissa ja laeissa määritellyt perusihmisoikeudet. Nämä lisäoikeudet voivat johtua erityisolosuhteista, sopimuksista tai aloitteista, joilla pyritään vastaamaan tiettyjen ryhmien tai yksilöiden kohtaamiin ainutlaatuisiin haasteisiin tai haavoittuvuuksiin.
Laajennetuilla ihmisoikeuksilla tarkoitetaan perusihmisoikeuksia laajempia oikeuksia ja suojaa. Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ja suojella ihmisoikeuksia myös haastavissa ympäristöissä, kuten konfliktialueilla. Tämä vastuu on esitetty Yhdistyneiden Kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa, joissa korostetaan, että yritysten on noudatettava asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksia koskevissa asioissa, jotta voidaan ehkäistä ja lieventää haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.
Paremmat ihmisoikeudet ovat tärkeitä yrityksille, koska ne voivat osaltaan ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia, edistää rauhaa ja vakautta sekä rakentaa myönteisiä suhteita sidosryhmiin. Käyttämällä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä ja käsittelemällä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä yritykset voivat parantaa mainettaan ja vähentää paikallisten konfliktien todennäköisyyttä. Tämä voi johtaa suurempaan pitkän aikavälin menestykseen ja kalliiden viivästysten välttämiseen. Suorien ihmisoikeusvaikutusten lisäksi konfliktialueilla toimivien yritysten on oltava tietoisia myös epäsuorista vaikutuksista, joita niillä voi olla ihmisoikeuksiin.
Yritysten konfliktivalmius:
IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Yrityksiin saatetaan soveltaa tiukempia ihmisoikeusnormeja, jotka asettavat niille suuremman vastuun. Tällaisia velvoitteita voivat olla esimerkiksi haavoittuvien väestöryhmien suojeluun, syrjimättömyyteen ja humanitaariseen apuun liittyvät velvoitteet.
Yrityksiltä voidaan vaatia laajempaa due diligence-tarkastusta sen varmistamiseksi, että niiden toiminta ei edistä ihmisoikeusloukkauksia tai pahenna konflikteja. Tämä voi tarkoittaa tiukkaa arviointia toimitusketjuista, ympäristövaikutuksista ja vuorovaikutuksesta paikallisyhteisöjen kanssa.
Tiukemmat ihmisoikeusnäkökohdat voivat pakottaa yritykset antamaan humanitaarista apua konflikteista kärsiville väestöryhmille. Tämä voisi tarkoittaa puhtaan veden, ruoan, sairaanhoidon ja suojan saannin tukemista sitä tarvitseville.
Yritysten voi olla tarpeen ottaa käyttöön konfliktiherkkiä käytäntöjä, joissa otetaan huomioon konfliktialueen erityinen dynamiikka. Tähän sisältyy sellaisten toimien välttäminen, jotka voivat pahentaa jännitteitä tai vaikuttaa kielteisesti paikalliseen väestöön.
Tehostetuissa ihmisoikeusstandardeissa korostetaan usein merkityksellistä sitoutumista paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Yrityksiä saatetaan vaatia etsimään näiltä sidosryhmiltä palautetta ja toimimaan sen perusteella ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi.
Yritykset saattavat joutua suurempaan vastuuseen toimistaan. Tähän voi sisältyä oikeudellinen vastuu ihmisoikeusloukkauksista sekä maineelle aiheutuva vahinko ja riski jäädä kansainvälisten liikekumppanuuksien ulkopuolelle.
Tiukemmat ihmisoikeusnormit saattavat edellyttää, että yritykset ovat avoimempia toiminnastaan ja toimista, joihin ne ryhtyvät konfliktialueiden ihmisoikeushaasteiden ratkaisemiseksi. Tämä voi edellyttää säännöllistä raportointia ja tietojen julkistamista.
Yritysten voi olla tarpeen mukauttaa käytäntönsä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin, jotka koskevat konfliktialueita, kuten Geneven yleissopimuksiin ja Yhdistyneiden Kansakuntien eri julistuksiin.
