Turkki on ollut viimeiset vuosikymmenet NATOn jäsenenä tärkeä maa osana eurooppalaista puolustusyhteistyötä sekä EU-jäsenkandidaattina osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä.
Turkki on ollut viimeiset vuosikymmenet NATOn jäsenenä tärkeä maa osana eurooppalaista puolustusyhteistyötä sekä EU-jäsenkandidaattina osana laajempaa eurooppalaista yhteistyötä. Maan viime vuosina ottama uusi kurssi aiemmin pääministerinä toimineen ja nykyään presidenttinä toimivan Recep Tayyip Erdoğanin johdolla on kuitenkin herättänyt huolta monissa EU-maissa.
Eräänä käännekohtana EU:n ja Turkin välisissä suhteissa voidaan pitää Turkissa vuonna 2016 tapahtunutta vallankaappausyritystä, jonka seurauksena aloitettiin presidentin johdolla laajat puhdistukset maan armeijassa ja virkamieskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti Turkkiin vuonna 2016 kohdistunutta asevientiä, johon ovat todennäköisesti vaikuttaneet vuoden 2016 tapahtumat.
Ruotsi, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta epäsivät vuonna 2016 asevientejä Turkkiin.
Saksan vientilupa koski pienaseita (ML 1) ja ammuksia (ML 3). Saksan asevalvontajärjestelmä tekee eron EU-maiden, NATO-maiden ja vastaavien kumppanimaiden sekä kolmansien maiden välillä. EU-, NATO- ja kumppanimaiden kohdalla vientiluvan epääminen on Saksan vuosiraporttien mukaan ”poikkeus” ja vientiluvan myöntäminen sääntö. Vientiluvan epäys tapahtui EU:n aseviennin yhteisen kannan perusteeseen 3 viitaten. Peruste 3 viittaa vastaanottajamaan sisäisiin jännitteisiin. Perusteen mukaan vientilupa on evättävä, jos vienti saattaisi aiheuttaa, pitkittää tai kärjistää konflikteja määrämaassa.
Saksan tilastoissa Turkin evätty vientilupa on poikkeus. Vuonna 2016 ei muita epäyksiä ollut EU- tai NATO-maihin. Vuonna 2015 ei Saksa evännyt yhtäkään vientilupaa, ja vuonna 2014 Saksa epäsi yhden vientiluvan Turkkiin, jolloin perusteena oli sotilasteknologian mahdollinen joutuminen vääriin käsiin. Vuoden 2016 epäystä voidaan tarkastella melko voimakkaana kannanottona Turkin sisäiseen kehitykseen.
Samanaikaisesti Saksa myönsi Turkkiin vientilupia noin 83,9 miljoonan euron arvosta, joten Turkin merkitys Saksan asevientien kohdemaana ei kuitenkaan juuri muuttunut.
Ruotsi epäsi vuonna 2016 yhteensä viisi vientilupaa Turkkiin. Siten Turkkia koski yhteensä lähes neljännes Ruotsin epäyksistä, joita oli yhteensä 21. Ruotsi ei raportoi tarkemmin epäysten perusteita tai puolustustarvikeluettelon kategorioita, joita epäykset koskevat. Vuonna 2015 Ruotsi ei evännyt ainoatakaan vientilupaa Turkkiin.
Yhdistynyt kuningaskunta epäsi vuonna 2016 Turkkiin kohdistuvilta vienneiltä yhden vientiluvan, joka koski lentokoneita tai niiden osia. Lisäksi Yhdistynynyt kuningaskunta epäsi useita vientilupia kaksikäyttötuotteilta. Perusteina olivat EU:n asevientiä koskevan yhteisen kannan peruste 1 (asevientiä koskevien kansainvälisten rajoitteiden noudattaminen) ja peruste 7 (vaara, että puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään). Koska Yhdistyneen kuningaskunnan raportointi ei erittele perusteita vientikohtaisesti, ei ole mahdollista päätellä kumpi peruste koskee lentokoneiden osia ja kumpi peruste kaksikäyttötuotteita.
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ulkoasiainkomitea tarkasteli vuonna 2017 erillisessä raportissa maan suhteita Turkkiin ja korosti strategista yhteistyötä Turkin kanssa. Eräänä osoituksena yhteistyöstä oli brittiläisen BAE Systems -konsernin ja pääosin Turkin asevoimien omistaman Turkish Aerospace Industries -yrityksen käynnistämä yhteishanke uuden sukupolven hävittäjän kehittämiseksi Turkin asevoimien käyttöön. Parlamentti piti yhteistyösopimuksen syntymistä hyvänä asiana. Samalla se kuitenkin huomioi Turkin ihmisoikeustilanteen ja vaati hallitusta huolehtimaan varokeinoista, joilla hävittäjäprojektin käyttö kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti estettäisiin. [3] Parlamentin vaatimus osoittaa ongelmien tiedostamista. Siitä huolimatta Yhdistyneessä kuningaskunnassa Turkkia tarkastellaan NATO-kumppanina.
Espanja ja Ranska jatkoivat vientiään normaalisti.
Turkin viimeaikaiset muutokset ovat toistaiseksi lyhyen aikavälin kehityskulkuja, joten oli odotettavissa, että pitkäaikaiseen yhteistyöhön nojautuvat sotilaallinen ja sotilasteknologinen yhteistyö eivät nopeasti muuttuisi. Siihen nähden on mielenkiintoista, että Saksa epäsi vientiluvan Turkilta juuri sisäisiin jännitteisiin vedoten. Ruotsilla on NATOn ulkopuolisena maana tarkastelluista maista eniten poliittista liikkumavaraa, mikä selittänee sen, että Ruotsi epäsi peräti viisi vientilupaa Turkkiin.
hallituksen jäsen
ase- ja sopimusvalvonta
[1] Bundesministerium für Wirtschaft und Energie (BMWi), 2017, Rüstungsexportbericht 2016 Bericht der Bundesregierung über ihre Exportpolitik für konventionelle Rüstungsgüter im Jahre 2016, Berliini. Saatavissa: (http://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Publikationen/Aussenwirtschaft/ruestungsexportbericht-2016.pdf?__blob=publicationFile), luettu 16.9.2017.
[2] Svenska Regeringen, 2017, Regeringens skrivelse 2016/17:114, Strategisk exportkontroll 2016 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Tukholma. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/49550f/contentassets/90ee006a5dcc4e50820fe0bd1e05a3f7/strategisk-exportkontroll-2016—krigsmateriel-och-produkter-med-dubbla-anvandningsomraden—skr.-201617114), luettu 16.9.2017.
[3] House of Commons Foreign Affairs Committee, 2017, The UK’s relations with Turkey, Tenth Report of Session 2016 – 17. Saatavissa: (https://publications.parliament.uk/pa/cm201617/cmselect/cmfaff/615/615.pdf), luettu 16.9.2017.
