Valmius- ja poikkeustilan vaikutus yrityksiin

Sota- ja poikkeustilalla on itsessään merkittävä vaikutus yrityksiin ja niiden liiketoimintaan. Myös valmiuslainsäädännön käyttöön ottaminen antaa eri maiden hallituksille poikkeuksia rajoittaa perus- ja ihmisoikeuksia. Nämä toimenpiteet yltävät myös yrityksiin.

Miten sota vaikuttaa yrityksiin?

Sota- ja poikkeustilalla on merkittävä vaikutus konfliktialueilla toimiviin yrityksiin, niiden liiketoimintaan ja  toimintaympäristöön. Niiden aikana yritykset kohtaavat suurempia riskejä ja monimutkaisempia ongelmia. 

Aseellinen konflikti voi johtaa infrastruktuurin fyysiseen vahingoittumiseen, toimitusketjujen katkeamiseen ja lisääntyneisiin turvallisuusuhkiin, jotka rajoittavat liiketoimintaa. Lisäksi liikkumisen, kaupan ja resurssien saatavuuden rajoitukset voivat vaikuttaa vakavasti yrityksiin. Sotaolosuhteisiin liittyvä epävarmuus ja epävakaus haittaavat yritysten kykyä suunnitella ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.  

Lisäksi sota- tai poikkeustila luovat pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä, mikä heikentää kuluttajien luottamusta ja taloudellista toimintaa. Kun ihmiset asettavat perustarpeet ja turvallisuuden etusijalle, yritysten tuotteiden tai palveluiden kysyntä voi vähentyä, mikä johtaa taloudellisiin tappioihin ja toiminnallisiin haasteisiin.  

Työntekijöillä on myös poikkeustilan aikana oikeus turvalliseen työympäristöön. Jos työolot ovat turvattomat, sotatilalain aikana työntekijöiden ei odoteta tulevan töihin. Heitä voidaan evakuoida turvallisemmille alueille. Jos työntekijä on kutsuttu asepalvelukseen, työnantaja voidaan velvoittaa jatkamaan palkanmaksua asepalveluksen piirissä oleville työntekijöille. 

Miten valmiuslainsäädäntö vaikuttaa yrityksiin? 

Valmiuslainsäädäntö antaa eri maiden hallituksille poikkeuksia rajoittaa perus- ja ihmisoikeuksia. 

Toimenpiteisiin voi kuulua 

  • omaisuuden pakkolunastuksia 
  • yritystoiminnan sääntelyä
  • yrityksen resurssien ja henkilöstön käyttöä puolustustarkoituksiin
  • asiakirjojen, omaisuuden, ajoneuvojen, matkatavaroiden ja rahdin tarkastusta
  • erikoistuneiden tuotanto- ja jakelujärjestelmien perustamista 
  • uuden yritysjohdon nimittämistä, jos yrityksen suorituskyky on heikko.  

Sotatila vaikeuttaa liiketoimintaa estämällä tavaroiden kuljetuksen, markkinoille pääsyn ja normaalin liiketoiminnan. Se voi myös johtaa muutoksiin työlainsäädännössä, veropolitiikassa ja rahoitusjärjestelmissä, mikä vaikuttaa suoraan yrityksiin. 

Millaisiin riskeihin ja muutoksiin tulisi osata varautua? 

Ylivoimainen este (force majeure) 

Ylivoimainen este (force majeure) 

Maassa vallitsevia olosuhteita voidaan pitää ylivoimaisena esteenä. Ylivoimainen este on poikkeuksellinen ja väistämätön olosuhde, joka estää sopimusvelvoitteiden sekä lainsäädäntö- ja muiden sääntelyvälineiden mukaisten velvoitteiden täyttämisen. 

Tällaisia tapahtumia ovat mm. 

  • Sotaan tai sen uhkaan liittyvät tapahtumat, kuten aseellinen vihamielisyys, vakava uhka vahingollisesta vihamielisyydestä, vihollisen hyökkäykset, saarto, sotilassaarto, vieraan vihollisen toimet, yleinen sotilaallinen liikekannallepano, sotilaalliset toimet, julistettu ja julistamaton sota. 
  • Monenlaiset levottomuudet, kuten terroriteot, harhautukset, merirosvous, maihinnousu, vallankumous, vallankaappaus, kapina, joukkomellakointi, ulkonaliikkumiskiellon käyttöönotto ja karanteeni.
  • Juridiset ja hallinnolliset toimenpiteet, kuten pakkolunastus ja yritysten haltuunotto.
  • Erilaiset tapahtumat, kuten siviilimielenosoitus, lakko, onnettomuus, kolmansien osapuolten laittomat toimet, tulipalo ja räjähdys. 
  • Logistiikkaan liittyvät asiat, kuten pitkät kuljetuskatkokset, merisalmien sulkeminen, kauppasaarto sekä vienti- ja tuontikiellot.
  • Sääolosuhteista ja luonnonkatastrofeista johtuvat katkokset, kuten epidemia, ankara myrsky, pyörremyrsky, hurrikaani, tornado, pyörremyrsky, tulva, halla, pakkanen, maanjäristys, salamanisku, tulipalo, kuivuus, maaperän vajoaminen, maanvyöry ja muut luonnonkatastrofit. Nämä saattavat merkitä yritysten ja ihmisten evakuointia.   

Aineeton, eli IP-omaisuus (Intellectual Property) 

Sotatilalain aikana voi olla joitakin rajoituksia, jotka vaikuttavat yrityksen aineettomaan omaisuuteen. Ne voivat koskea uusia tai vireillä olevia tavaramerkkejä, patentti- ja mallirekisteriä, teollisoikeuksia ja tekijänoikeuksia. Rajoitukset voivat olla sisällöllisiä. Niillä voidaan rajoittaa esimerkiksi tiettyjen tietojen jakamista ja jakelua sekä tiettyjen symbolien käyttöä.   

Kiinteistöt   

Sotatilalain aikana armeija voi pakkolunastaa omistamansa kiinteistöt.   

Yritykset voivat joissakin ylivoimaiseksi esteeksi katsottavissa tilanteissa saada vapautuksen tai helpotuksen vuokrasopimusvelvoitteista. Yritys voi joissakin tapauksissa saada vapautuksen vuokrakiinteistön vuokrasopimuksen jatkamisesta tai vuokrasopimuksen siirtämisestä toiselle yhteisölle. 

Rakennuslupaprosesseja voidaan yksinkertaistaa. Sotatilalain aikana voi olla joitakin lakisääteisiä säännöksiä, jotka voivat mahdollistaa kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen. 

Rajat ylittävä kauppa  

Rajat ylittävässä kaupassa voi olla rajoituksia, jotka koskevat valuuttamaksuja tai tiettyjen tavaroiden tuontia ja vientiä.   

Vaikutukset pankki- ja maksuliikenteeseen  

Sotatilalain aikana erityisehdot voivat sallia lainasopimukset, joihin sisältyy lainanmaksun uudelleenjärjestely. Joissakin tapauksissa maksuvelvoitteita voidaan lykätä tietyksi ajaksi. 

Käteisnostoja ja ulkomaanvaluutan nostoa saatetaan rajoittaa.   

Oikeusjärjestelmä  

Sotatilalain aikana voidaan tehdä muutoksia alueelliseen lainkäyttövaltaan, jolloin asia voidaan siirtää toiselle lainkäyttöalueelle. Sotatilalain aikana voidaan vaikuttaa myös tuomioistuinten toimintaan, mikä voi merkitä esimerkiksi tuomioistuinkäsittelyjen lykkäämistä ja keskittymistä vain kiireellisiin tapauksiin. Lisäksi voidaan rajoittaa oikeuteen pääsyä.   

Työllisyys ja maahanmuutto  

Sotatilalaki voi rajoittaa työoikeuksia, mikä johtaa siihen, että yritykset palkkaavat ja irtisanovat ihmisiä helpommin kuin normaalioloissa. Kaikenlaiset työsuojelutarkastukset on saatettu lopettaa, mikä tarkoittaa, että työoikeuksien noudattamista valvotaan vain vähän. Sotatilalaki rajoittaa työmarkkinoita, ja myös mobilisointia ja rajojen ylittämistä rajoitetaan. Yrityksillä voi olla työvoimapulaa tietyillä aloilla.

Sota- ja poikkeustila vaikuttaa myös työntekijöihin. Heillä on myös poikkeustilan aikana oikeus turvalliseen työympäristöön. Jos työolot ovat turvattomat, sotatilalain aikana työntekijöiden ei odoteta tulevan töihin. Heitä voidaan evakuoida turvallisemmille alueille. Jos työntekijä on kutsuttu asepalvelukseen, työnantaja voidaan velvoittaa jatkamaan palkanmaksua asepalveluksen piirissä oleville työntekijöille. 

Työehtoja voidaan muuttaa sotatilalain aikana joustavammiksi. Palkanmaksu voi olla oikeus keskeyttää, jos yritys ei pysty suorittamaan tehtäviään normaalisti sotatoimien tai sotilaallisen toimintakyvyn vuoksi. 

Vero- ja tullijärjestelmä  

Sotatilan aikana voidaan antaa verohelpotuksia ja luoda erityisiä verojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa yrityksiin. Tällaisia voivat olla tiettyjen verojen poistaminen tai huojentaminen sekä veroilmoitusten, -maksujen ja -tarkastusten lykkääminen tai huojentaminen.