Yritysten on turvattava työntekijöille asianmukaiset ja turvalliset työolot myös konfliktialueella. Fyysisen terveyden lisäksi konfliktilla voi olla merkittävä vaikutus työntekijöiden psykologiseen hyvinvointiin.
Yritysten velvollisuutena on huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Konfliktialueilla on aina kohonnut turvallisuusriski, ja yritysten onkin asetettava työntekijöiden turvallisuus etusijalle. Fyysisen terveyden lisäksi konfliktilla voi olla merkittävä vaikutus työntekijöiden psykologiseen hyvinvointiin.
Konfliktialueilla työntekijöitä voi uhata myös erityiset ammatilliset vaarat ja terveysriskit. Näitä voivat olla mm. altistuminen vaarallisille materiaaleille, terveydenhuoltopalvelujen puuttuminen ja puutteelliset sanitaatio- ja hygieniaolosuhteet. Konfliktialueen tilanne voi myös häiritä työntekijöiden tavanomaisia rutiineja ja sosiaalisia tukijärjestelmiä. Esimerkiksi pitkät työajat, välimatka perheeseen ja rajoitettu pääsy sosiaalisiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin voivat vaikuttaa työntekijöiden yleiseen hyvinvointiin.
Kun yritykset asettavat työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin etusijalle, ne voivat luoda myönteisen työympäristön, parantaa tuottavuutta ja edistää pitkän aikavälin menestystä ja kestävyyttä.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että monenlaisten ja nopeasti muuttuvien tilanteiden ristipaineessa linjanvetojen tekeminen ei useinkaan ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Vuoropuhelun ylläpitäminen henkilöstön kanssa on tärkeää.
Yritysten konfliktivalmius:
TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI
Työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvat kohonneet riskit tarkoittavat lisääntyneitä vaaroja ja vaaratekijöitä, joita työntekijät voivat kohdata työpaikoillaan. Ne voivat johtua eri tekijöistä, kuten työn luonteesta, työympäristöstä tai käytetyistä laitteista.
Kohonneet riskit voivat johtaa työntekijöiden tapaturmiin, loukkaantumisiin ja terveysongelmiin. Lisäksi ne voivat vaikuttaa kielteisesti työolosuhteisiin ja vaikuttaa työntekijöiden yleiseen työtyytyväisyyteen ja työsuoritukseen. Työnantajien on ryhdyttävä ennakoiviin toimenpiteisiin näiden riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö.
Lisäksi työntekijät voivat konfliktialueella altistua sekä fyysisille että henkisille terveyshaitoille ja kärsiä esimerkiksi stressistä, traumaperäisestä stressihäiriöstä, masennuksesta tai ahdistuksesta. Samoin työntekijät, jotka työskentelevät konfliktialueilta siirrettyjen työntekijöiden kanssa, voivat altistua psyykkisille oireille.
Yrityksillä on oikeudellinen ja eettinen velvollisuus asettaa etusijalle niiden henkilöiden turvallisuus ja hyvinvointi, joiden kanssa ne ovat tekemisissä. Yrityksen tulee varmistaa työntekijöidensä, asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä turvallisuus, hyvinvointi ja suojelu. Tämän velvollisuuden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.
Konfliktialueilla toimivilla yrityksillä voi olla työntekijöille jonkinasteinen poistumisstrategia, mutta usein suunnitelmissa on puutteita. Tyypillinen puute on se, että poistumisstrategia ei kata kaikkia työntekijöitä (kattaa vain ulkomailla asuvat, mutta ei paikallisia työntekijöitä), tai suunnitelma sisältää vain suunnitelman työntekijöiden saattamisesta turvaan, mutta ei suunnitelmaa seuraavista vaiheista.
Tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla saattaa olla rajallinen pääsy sähköön, sanitaatioon, teihin, markkinoille ja vakaaseen toimitusketjuun. Ongelmia voi aiheuttaa myös paikallishallinnon investointien puute, huono kunnossapito tai jopa rakennusten, laitosten ja infrastruktuurin sabotaasi.
Työntekijät saattavat joutua siirtymään maan sisällä tai jopa ulkomaille konfliktin vuoksi. Usein myös työntekijöiden perheet joutuvat muuttamaan. Siirto voi tarkoittaa myös työn uudelleensijoittamista.
Työntekijät voivat olla konfliktialueella alttiimpia kyberhyökkäyksille, tietojenkalastelulle, huijauksille ja väärälle informaatiolle.
