Jokaisen organisaation odotetaan noudattavan ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Työntekijöiden oikeuksilla tarkoitetaan organisaation palveluksessa oleville henkilöille myönnettyjä oikeudellisia ja eettisiä oikeuksia ja suojaa. Näihin oikeuksiin kuuluu laaja kirjo näkökohtia, kuten muun muassa
Työntekijöiden oikeudet vahvistetaan kansallisella työlainsäädännöllä, kansainvälisillä työelämän normeilla, työsopimuksilla ja organisaatiopolitiikalla. Yleisenä tavoitteena on turvata työntekijöiden hyvinvointi, ihmisarvo ja perusvapaudet.
Yritysten konfliktivalmius:
TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET
Jokaisen organisaation odotetaan noudattavan ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Se sisältää sellaisia seikkoja, kuten
Toiminta epävakaissa olosuhteissa asettaa erityisiä haasteita yritysten kyvylle suojella ja edistää työntekijöiden oikeuksia. Konfliktien kasvaessa myös epävakaus ja väkivalta kasvaa ja tehokas hallinto vähenee. Nämä voivat aiheuttaa vakavia riskejä työntekijöiden oikeuksille ja hyvinvoinnille:
Konfliktialueilla työlainsäädäntöön liittyviä lakeja ei aina panna tehokkaasti täytäntöön. Vaikka yritys itse ei rikkoisikaan työvoimaa koskevia lakeja, saattaa olla riski, että toiset yritykset rikkovat lakeja.
Ammattiliitoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta suojella tai puolustaa jäseniään tehokkaasti. Konfliktialueilla saattaa myös toimia ammattiliittoja, jotka luokitellaan “keltaisiksi liitoiksi”. Näitä liittoja yleensä kontrolloi yritys, jolloin työntekijöiden edustus on vain nimellinen.
Konflikteissa monet ihmiset ovat vaarassa joutua tilanteisiin, joissa heillä ei ole säännöllistä työmarkkina-asemaa tai he työskentelevät pakkotyössä. Erityisessä vaarassa ovat maansisäiset pakolaiset, konfliktilinjan läheisyydessä asuvat ihmiset, äidit, vammaiset, vammautuneet, kroonisesti sairaat ja vakavista terveysongelmista kärsivät ihmiset, vanhukset ja kansalliset vähemmistöt. Resurssit eivät riitä säännöllisiin tarkastuksiin ja korjaustoimenpiteisiin, jotta lakia voitaisiin valvoa riittävästi.
Useimmissa maissa työnteon alaikäraja on yleensä 16 vuotta, mutta joissakin tapauksissa 14-vuotiaat lapset voivat tehdä kevyttä työtä vanhempien suostumuksella. Valtio ei välttämättä valvo tätä lakia kunnolla. Se voi johtaa siihen, että
Työsyrjintää voi esiintyä erityisesti sukupuolen, vammaisuuden, kansallisuuden, rodun, vähemmistöaseman, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai HIV-positiivisuuden perusteella. Syrjityt työntekijät saattavat saada alhaisempaa palkkaa, heidän etenemismahdollisuutensa ovat rajalliset ja tietyt toimialat saattavat rajoittaa työllistämismahdollisuuksia.
Hyväksyttävät työolot tarkoittavat, että lakia noudatetaan. Konfiktialueilla hyväksyttävät työolot eivät aina toteudu. Työntekijät saattavat saada vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa, työskennellä yli viikoittaisen enimmäistyöajan ja saada vähemmän tai ei lainkaan palkallista loma-aikaa. Myös puuttuvat oikeussuojakeinot ja korruptio julkisella ja yksityisellä sektorilla voivat johtaa palkkavarkauksiin. Samoin työolot saattavat olla vaatimuksia huonommat, mikä lisää tapaturmariskiä.
Työntekijöillä ei välttämättä ole mahdollisuutta vedota viranomaisiin tai irrottautua, koska heidän asemansa saattaa olla heikko ja työnantaja saattaa uhata työntekijöitä työpaikan menettämisellä.
