Konfliktialueilla viranomaisten toimintakyky ja oikeusvaltio heikkenevät ja järjestäytyneellä rikollisuudella on enemmän toimintatilaa. Yritykset voivatkin välillisesti toimia järjestyneen rikollisuuden kanssa itse sitä huomaamatta. Riskit voivat olla merkittäviä.
Järjestäytynyt rikollisuus tarkoittaa organisoitua ryhmää, joka harjoittaa rikollista toimintaa taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi.
Järjestäytyneillä rikollisjärjestöillä on jäsennelty hierarkia, roolit ja selkeä komentoketju. Ne turvautuvat usein väkivaltaan, pelotteluun ja korruptioon suojellakseen etujaan ja säilyttääkseen laittomien liiketoimintojensa hallinnan. Lisäksi ne voivat soluttautua laillisiin yrityksiin ja instituutioihin helpottaakseen rikollista toimintaansa, pestäkseen laittomia tulojaan tai turvatakseen toimintansa.
Järjestäytyneen rikollisuuden ympärillä on paljon myös puolilaillista tai lailliselta vaikuttavaa toimintaa. Yritykset voivatkin välillisesti toimia järjestyneen rikollisuuden kanssa itse sitä huomaamatta. Riskit voivat olla merkittäviä, sillä kumppanien välillisesti laiton toiminta voi vaarantaa myös yrityksen laillista toimintaa.
Mitä laajemmin rikolliset tahot pääsevät pesiytymään yrityksen toimintaan tai yrityksen toiminta-alueelle, sitä haastavampaa niistä on päästä eroon.
Konfliktialueilla viranomaisten toimintakyky ja oikeusvaltio heikkenevät. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät viranomaiset kuten poliisi tai tulli toimi, eikä juridisia järjestelmiä ei ole. Järjestäytyneelle rikollisuudelle jää silloin huomattavasti enemmän toimintatilaa.
Konfliktialueet tarjoavat kansainväliselle rikollisuudelle talousapajia, varastettavia tai ostettavia aseita, kauttakulkureittejä sekä ihmisiä kaupattavaksi tai rekrytoitaviksi. Järjestäytynyt rikollisuus voi hyödyntää lain ja järjestyksen hajoamista laajentaakseen toimintaansa ja saadakseen valtion tai yhteiskunnan taloudelliset resurssit hallintaansa.
Yritysten konfliktivalmius:
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS
Kiristys on rahan, tavaroiden, palvelujen tai lojaalisuuden hankkimista uhkaamalla tai pelottelemalla. Kiristystä harjoitetaan sekä laillisilla että laittomilla markkinoilla, ja joissakin tapauksissa se ulottuu taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Kiristys voi olla joko järjestelmällistä tai opportunistista. Sitä harjoitetaan usein tietyillä alueilla, toimialoilla tai organisaatioissa.
On myös olemassa kiristystä ”virka-aseman varjolla” tai ”virkaoikeuden varjolla”. Tällä tarkoitetaan, että virkamies ottaa oikeudettomasti haltuunsa rahaa tai omaisuutta, joka ei kuulu hänelle. Kyse on kiristyksestä riippumatta siitä, onko haltuunottaminen toteutettu voimakeinoin, uhkaamalla tai pelottelemalla.
Yrityksiin kohdistuva kiristys on yleensä seuraavanlaista:
Laittomilla markkinoilla tarkoitetaan sellaisten tuotteiden myyntiä, joilla ei saisi käydä kauppaa tai joiden kauppaan tulisi olla lupa. Laittomilla markkinoilla tarkoitetaan myös tuotteita, joita myydään ilman, että niistä maksetaan asianmukaisia veroja. Laitonta kauppaa on esimerkiksi ihmiskauppa, salametsästys, luonnonvaraisten eläinten salakuljetus tai mineraalien ja puutavaran hankinta laittomasti.
Konfliktin aikana myös alihankkijat, kumppanit ja muu arvoketju kärsivät riskeistä ja vaikutuksista. Riski voi sisältää ihmisoikeusloukkauksia ja kohdennettua rikollista toimintaa.
Tällä riskillä tarkoitetaan prosessia, jossa järjestäytyneet rikollisryhmät ottavat haltuunsa valtion perinteisen roolin, hallitsevat aluetta ja väestöä tai hallitsevat niitä yhdessä virallisen hallinnon kanssa. Rikolliseen hallintoon voi kuulua myös poliittinen ja rikollinen liittouma, jossa valtiolliset toimijat osallistuvat suoraan rikollisiin tekoihin.
Tämä riski sisältää kaikki tapaukset, joissa rikollisjärjestöön kuuluva tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai jo soluttautunut oikeushenkilö sijoittaa taloudellisia ja/tai henkilöresursseja osallistuakseen laillisen yrityksen päätöksentekoon.
Koordinoidulla disinformaatiolla ja propagandandalla tarkoitetaan kohdennetun väärän tiedon levittämistä. Tähän voi sisältyä vääriä syytöksiä, henkilöitä, organisaatioita, yrityksiä tai valtion virastoja koskevan väärän tiedon levittämistä. Tavoitteena on ohjata ihmisten käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Petos on epärehellistä toimintaa, joka aiheuttaa jollekin henkilölle tai organisaatiolle todellista tai potentiaalista voittoa tai tappiota. Petoksen voi tehdä organisaation työntekijät tai organisaation ulkopuoliset henkilöt. Petos käsittää myös asiakirjojen tahallisen väärentämisen, salaamisen, tuhoamisen tai käytön petoksen tekijän omaksi hyödyksi.
Hakkerointi ja kybersodankäynnillä tarkoitetaan järjestäytyneen rikollisuuden tekemiä kyberhyökkäyksiä, mukaan lukien tiedonkeruu ja vakoilu, tiedonsaannin häiritseminen, väärän tiedon levittäminen, sabotaasi ja salaisen tiedon vuotaminen. Kyberhyökkäyksiin voi kuulua Distributed Denial of Service (DDoS), pyyhkäisyhaittaohjelmat ja lunnasohjelmat. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös harjoittaneet tietoverkkorikollisuutta helpottaakseen järjestäytyneen rikollisuuden offline-toimintaa.
