Tehostetut ihmisoikeudet ovat tärkeitä yrityksille, koska ne edistävät rauhaa ja vakautta sekä auttavat rakentamaan myönteisiä suhteita sidosryhmiin. Yritykset voivat parantaa mainettaan ja vähentää konfliktien riskiä vastuullisilla liiketoimintakäytännöillä sekä huomioimalla ihmisoikeusriskit.
Kansainvälisissä yleissopimuksissa ja laeissa on määritelty perusihmisoikeudet. Näiden lisäksi on tehostettuja tai laajennettuja oikeuksia ja yksilöiden suojaa, joka ylittää perusihmisoikeudet. Laajennettujen ihmisoikeuksien taustalla voi olla erityisolosuhteita, sopimuksia tai aloitteita, joilla pyritään vastaamaan tiettyjen ryhmien tai yksilöiden kohtaamiin ainutlaatuisiin haasteisiin tai haavoittuvuuksiin.
Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ja suojella ihmisoikeuksia myös haastavissa ympäristöissä, kuten konfliktialueilla. Tämä vastuu on esitetty YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. Niissä korostetaan, että yritysten on noudatettava asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksia koskevissa asioissa, jotta haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää.
Paremmat ihmisoikeudet ovat tärkeitä yrityksille, koska ne osaltaan edistävät rauhaa ja vakautta, ehkäisevät ihmisoikeusloukkauksia ja auttavat rakentamaan myönteisiä suhteita sidosryhmiin.
Konfliktialueilla toimivien yritysten on oltava tietoisia suorien ihmisoikeusvaikutusten lisäksi myös epäsuorista vaikutuksista, joita niillä voi olla ihmisoikeuksiin. Yritykset voivat parantaa mainettaan ja vähentää paikallisten konfliktien todennäköisyyttä vastuullisilla liiketoimintakäytännöillä sekä huomioimalla mahdolliset sosiaaliset ja ihmisoikeusriskit. Tämä voi johtaa pitkän aikavälin menestykseen sekä auttaa välttämään kalliita viivästyksiä.
Yritysten konfliktivalmius:
IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Yrityksiin saatetaan soveltaa tiukempia ihmisoikeusnormeja, jotka velvoittavat suurempaan vastuuseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi haavoittuvien väestöryhmien suojeluun, syrjimättömyyteen ja humanitaariseen apuun liittyvät velvoitteet.
Yrityksiltä voidaan vaatia laajempaa ”due diligence” -tarkastusta sen varmistamiseksi, että niiden toiminta ei edistä ihmisoikeusloukkauksia tai pahenna konflikteja. Tämä voi tarkoittaa tiukkaa arviointia toimitusketjuista, ympäristövaikutuksista ja vuorovaikutuksesta paikallisyhteisöjen kanssa.
Tiukemmat ihmisoikeusnäkökohdat voivat pakottaa yritykset antamaan humanitaarista apua konflikteista kärsiville väestöryhmille. Tämä voi tarkoittaa, että yrityksen on tuettava puhtaan veden, ruoan, sairaanhoidon ja suojan saantia sitä tarvitseville.
Yritysten voi olla tarpeen ottaa käyttöön konfliktiherkkiä käytäntöjä, joissa huomioidaan konfliktialueen erityinen dynamiikka. Tähän sisältyy sellaisten toimien välttäminen, jotka voivat pahentaa jännitteitä tai vaikuttaa kielteisesti paikalliseen väestöön.
Tehostetuissa tai laajennetuissa ihmisoikeusstandardeissa korostetaan usein merkityksellistä sitoutumista paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Yrityksiä saatetaan vaatia kysymään näiltä sidosryhmiltä palautetta ja toimimaan sen perusteella ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi.
Yritykset saattavat joutua suurempaan vastuuseen toimistaan. Riskiin voi sisältyä oikeudellinen vastuu ihmisoikeusloukkauksista, maineelle aiheutuva vahinko sekä riski jäädä kansainvälisten liikekumppanuuksien ulkopuolelle.
Tiukemmat ihmisoikeusnormit saattavat edellyttää, että yritykset ovat avoimempia toiminnastaan ja toimista, joihin ne ryhtyvät konfliktialueiden ihmisoikeushaasteiden ratkaisemiseksi. Tämä voi edellyttää säännöllistä raportointia ja tietojen julkistamista.
Yritysten voi olla tarpeen mukauttaa käytäntönsä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin sopiviksi. Tällaisia sopimuksia ovat esimerkiksi Geneven yleissopimukset ja Yhdistyneiden Kansakuntien eri julistukset.
