Minne Suomesta viedään aseita? Mihin suuntaan maailman asekauppa muuttuu? Miten valtiot ennaltaehkäisivät konflikteja valvomalla ja rajoittamalla asekauppaa sekä sotilaallista toimintaa? SaferGloben julkaisema Suomen asevalvontaraportti kertoo asekaupan trendeistä sekä asevalvonnan kehityksestä Suomessa ja maailmalla.
Tutustu asevalvontaraportin tietoihin Power BI-upotuksesta alapuolelta. Vaihda näkymää upotuksen alareunassa olevista nuolista tutustuaksesi mm. maakohtaisiin tietoihin ja historialliseen kehitykseen. Grafiikan näyttämää aikaväliä voit säätää alareunan säätimistä. Tarkempiin tietoihin pääset käsiksi klikkailemalla grafiikan elementtejä, kuten maita ja pylväsdiagrammeja. Vanhemmat, taitetut raporttijulkaisut löydät raporttiarkistosta.
Suomen asevalvontaraportin tavoitteena on lisätä asekauppaan ja asevarusteluun liittyvän tiedon avoimuutta ja kehittää sekä ylläpitää ensi sijassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä asevalvonnan tutkimusta ja osaamista. Raportin julkaiseminen takana on näkemys siitä, että konflikteja voidaan ennaltaehkäistä valvomalla ja rajoittamalla asekauppaa sekä sotilaallista toimintaa.
Raportissa esitetään Suomen vuosittainen toteutunut asevienti, sen kohdemaat sekä vientien euromääräiset arvot tuotekategorioittain. Esitettyjä tilastoja voidaan käyttää muun muassa Suomen aseviennin kehityskulkujen ja trendien havaitsemiseen sekä aseviennin painopisteiden hahmottamiseen.
Kartassa esitetyt maat ovat tuotteiden loppukäyttäjävaltioita. Valtio, jonka maaperällä aseita käytetään, voi kuitenkin olla jokin muu. Aina, kun ostajana ovat valtion asevoimat tai muut viranomaiset, valtio päättää itse, missä sotilaallisissa operaatioissaan se aseita käyttää. Jos ostaja taas on ollut yritys, se voi jälleenmyydä tuotteet eteenpäin kolmanteen valtioon.
Vuosittaiset vaihtelut aseviennin määrissä ovat huomattavia, koska asejärjestelmät ovat kalliita, niitä hankitaan harvoin ja toimitukset voivat osua yksittäisille vuosille. Tästä syystä viennin kehitystä arvioidaan yleensä viiden vuoden jaksoissa. Tällä tavoin on mahdollista havaita pidemmän aikavälin kehitystrendejä asevientipolitiikassa.
Raportin tiedot on esitetty euroina, mutta ne eivät kerro suoraan kyseisen viennin merkityksestä. Tarkemman tiedon saamiseksi on arvioitava, mitä tuotetta on viety, kenelle ja mihin käyttötarkoitukseen. On myös syytä katsoa, kuinka suuren osan vienti muodosti ostajavaltion kyseisen tuotteen hankinnoista sekä valtion asevarustelun kokonaisuudesta. Asevalvontaraportissa esitettyjä indikaattoreita voidaan käyttää tämän kaltaisen laajemman analyysin tukena.
Suomen asevalvontaraportin ja tämän verkkosivuston tietoja käytettäessä tai siteerattaessa on lähteeksi mainittava Suomen asevalvontaraportti. Raportin artikkelien uudelleenjulkaisulupia voi tiedustella SaferGlobesta.
Tuote tai palvelu, joka on suunniteltu, valmistettu tai myyty nimenomaan sotilaallisiin käyttötarkoituksiin. Suomen lainsäädännössä sotatuotteista käytetään termiä puolustustarvike. Sotatuotteita eivät ole asevoimien käyttämät kulutustuotteet kuten näkkileipä, kumisaappaat tai tietokoneet.
Tuote, joka on suunniteltu, valmistettu ja myyty nimenomaan kuluttajakäyttöön. Käyttökohteita ovat esimerkiksi metsästys, kilpaurheilu ja muut ammuntaharrastukset. Suomen siviiliaseviennissä on vientilupajärjestelmästä johtuen mukana myös aseita ja ampumatarvikkeita, joita myydään eri maiden asevoimille ja muille viranomaisille.
Tuote tai palvelu, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Kaksikäyttötuotteita ovat esimerkiksi erilaiset satelliitit, kemialliset yhdisteet sekä ohjelmistot, joilla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä tai joita voidaan käyttää joukkotuhoaseiden valmistamiseen.
Sekä sotatuotteiden, siviiliaseiden että kaksikäyttötuotteiden viemiseen tarvitaan lupa Suomen viranomaisilta. Vientilupa on pääsääntöisesti voimassa vuoden tai kolme vuotta, mutta myönnetty vientilupa ei välttämättä tarkoita, että luvan saanut vienti toteutuisi. Vientiluvat kertovat kuitenkin Suomen valtion harjoittamasta asevientipolitiikasta: millaisen asekaupan katsotaan olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausten mukaista.
Sotatuotteiden toteutunut vienti on saatu niistä vastaavan vientilupaviranomaisen Puolustusministeriön julkaisemista raporteista. Sotatuotteiden vientiluvat ovat julkisia asiakirjoja ja ne on saatu tietopyynnöillä puolustusministeriöstä.
Siviiliaseiden toteutunut vienti on saatu Tullin Ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä. Siviiliaseiden vientilupien on katsottu olevan salaisia asiakirjoja. Siviiliaseista vastaava vientilupaviranomainen on Poliisihallitus. Se ei ole resurssipulasta ja tietojärjestelmän puutteista johtuen kyennyt keräämään viime vuosina kattavia tilastoja siviiliaseiden viennille myönnetyistä vientiluvista.
Kaksikäyttötuotteiden vientilupatiedot on saatu tietopyynnöllä ulkoasiainministeriöstä.
Julkaisija:
Institute for Economics and Peace.
Indeksi on tällä hetkellä käyttökelpoisin työkalu arvioimaan yleisellä tasolla yksittäisen valtion todennäköisyyttä lisätä väkivaltaa ja sitä ylläpitäviä rakenteita maailmassa. Indeksi mittaa 23 kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella muuttujalla valtioiden sisäisiä ja ulkoisia konflikteja, yhteiskunnallista turvallisuutta ja militarisaatiota. Valtioiden sisäiselle tilanteelle annetaan 60 prosentin ja ulkoisille konflikteille 40 prosentin painoarvo.
Työmme rauhan ja turvallisuuden rakentamiseksi ja asiantuntemuksen edistämiseksi ei olisi mahdollista ilman julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä tahoilta saamaamme taustatukea. Helpoimmin voit tukea meitä lahjoittamalla tai liittymällä jäseneksi!