Kategoria: Ihmisoikeudet

EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa

Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa. Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää […]

Lue lisää

EU-maiden asevienti ja ihmisoikeudet viennin kohdemaissa 2003–2018

EU-maiden yhteenlaskettu osuus maailman aseviennistä on yli neljännes. Niin Euroopan parlamentissa kuin aseita vievissä jäsenmaissakin keskustelua herättää aseita vastaanottavien valtioiden ihmisoikeustilanne. EU-maat ovat vieneet aseita pääosin maihin, joissa ihmisoikeustilanne on hyvä, mutta vientiä on ollut myös maihin, joissa tilanne ihmisoikeuksien suhteen on erittäin heikko. Freedom in the World -indeksiin (FIW) perustuen voidaan tarkastella yleisellä tasolla, vievätkö EU-maat […]

Lue lisää

EU:sta turvapaikkaa hakevien turvattomuuden syyt lähtömaissa ja matkalla

Vuosina 2008–2018 EU:n alueelle tuli eniten turvapaikanhakijoita syksyinä 2015 ja 2016. Eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2008–2018 tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Selvästi yleisin motiivi Eurooppaan tulemiselle on sodan ja väkivallan pakeneminen. Rikollisverkostot ovat tienanneet turvapaikanhakijoiden salakuljetuksella miljardeja euroja. Tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen ohella se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa […]

Lue lisää

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus

EU:n turvapaikkapolitiikka on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua vuonna 2015 kattanut varsin laajan kirjon erilaisia politiikkatoimia. Suurin este yhteisen turvapaikkapolitiikan tiellä ovat jäsenmaiden väliset ja niiden sisäiset poliittiset ristiriidat. Useimmiten saavutetut neuvotteluratkaisut ovat pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia, mikä käytännössä tarkoittaa, että usein saavutetut ratkaisut enemminkin kaventavat kuin vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Komission esityksissä on pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia, mutta […]

Lue lisää

Vammaisuus ja laaja turvallisuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toiminnassa

Sotien, kriisien ja pakolaisuuden yhteydessä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa toimintansa laajan turvallisuuskäsityksen varaan. Etyjin toiminnassa vammaisten oikeudet sijoittuvat ensisijaisesti inhimillisen ulottuvuuden alueelle. Vammaisten oikeuksien saralla Etyj on viime vuosina keskittynyt erityisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat poliittinen osallistuminen ja syrjimättömyys. Vammaisten poliittisen osallistumisen edistämisen tärkeitä osa-alueita ovat muun […]

Lue lisää

Suomen asevalvontaraportti 2016

SaferGloben kahdeksas asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 24. lokakuuta 2016 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2016 raportissa kerrotaan muun muassa, että vuonna 2015 Lähi-itä nousi ensimmäistä kertaa Suomen […]

Lue lisää

Suomen asevalvontaraportti 2015

SaferGloben seitsemäs asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 26. lokakuuta 2015 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2015 raportissa muun muassa vertaillaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden asevientivalvontakäytäntöjä, kiinnitetään huomiota Suomen […]

Lue lisää

Kauko-ohjattu sota

Kauko-ohjattu sota – tappamista etätyönä Tiivistelmä Taistelukentän automatisaatiosta tuli Yhdysvaltain asevoimien tavoite Vietnamin sodan aikana. Sen tiedettiin olevan pitkä prosessi, kuten tykistönkin kehittäminen oli ollut. Kauko-ohjattuja hävittäjiä lennetään nyt 2010-luvulla useissa konflikteissa ja sitäkin useammissa valtioissa niitä kehitetään osaksi sodankäyntiä. Ilmasodankäynnin lisäksi kauko-ohjattuja sotakoneita käytetään merisodankäynnissä. Sotakoneille kaikkein haastavin ympäristön on maasodankäynti. Maalla toimivien sotakoneiden […]

Lue lisää

Osallistavuus ja tasa-arvo kriisinhallinnassa

Tasa-arvoisen rauhanrakentamisen merkitys lisääntyy – EU:lla vielä tekemistä Väkivalta konflikteissa kohdistuu useimmiten huomattavissa määrin siviileihin ja siten myös naisiin. Naiset ja lapset ovat konflikteissa osallisuutensa ja kokemustensa kautta sekä uhreja että asiantuntijoita. Miesten mentyä sotaan naiset toimivat arjen ja talouden ylläpitäjinä. Täten naisilla on näkemystä konfliktien ratkaisemiseen ja kestävän rauhan luomiseen. He vaikuttavat myös suuresti lastensa ja lastenlastensa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vain ottamalla […]

Lue lisää

Suomen asevalvontaraportti 2014

Suomen sotatuotevienti ennätykseen, asevalvontaa ei käytetä tehokkaasti konfliktien ennaltaehkäisyyn Suomesta vietiin sotatuotteita vuonna 2013 yhteensä 224 miljoonalla eurolla. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja enemmän kuin kertaakaan aiemmin SaferGlobe-tutkimusverkoston vuodesta 1998 alkavan asevientitilaston aikana. Tiedot selviävät tänään, YK:n virallisen aseriisuntaviikon aattona, julkaistusta Suomen asevalvontaraportista. Raportissa kiinnitetään erityisesti huomiota asevarusteluun pitkäjänteisenä toimintana, […]

Lue lisää
1 2
Seuraavat