Vuonna 2015 viisi EU-maata, Espanja, Ranska, Ruotsi, Saksa, ja Yhdistynyt kuningaskunta myönsivät vientilupia aseille yhteensä 183 miljardin euron arvosta.
Vuonna 2015 viisi EU-maata, Espanja, Ranska, Ruotsi, Saksa, ja Yhdistynyt kuningaskunta myönsivät vientilupia aseille yhteensä 183 miljardin euron arvosta. Luku on ennätysmäisen suuri, sillä kaikkien EU-maiden vientilupien yhteenlaskettu arvo oli edellisenä vuotena 2014 98 miljardia euroa, joka sekin oli ennätyksellisen suuri summa. Edellinen huippuarvo vuodelta 2009 käsittää vientilupia ”ainoastaan” 40 miljardin arvosta, joten vienti on lukujen valossa ollut viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti nousujohteista. Tämä on kuitenkin osin näennäistä, sillä Ranska muutti vuonna 2014 asevientivalvontajärjestelmäänsä, minkä vuoksi sen myöntämien vientilupien luonne ja euromääräinen arvo muuttuivat kertaheitolla. Kuvaajassa 1 on hyvin nähtävissä Ranskan vientilupajärjestelmän muutoksen vaikutus sekä Ranskan lupien arvoon että viiden EU-maan vientilupien yhteenlaskettuun arvoon.
Vuonna 2015 myönnettiin siitä huolimatta vientilupia ennätyksellisen suuresta rahallisesta arvosta. Mikäli Ranska jätetään tarkastelusta pois, kuten kuvaajassa 2, on havaittavissa, että jäljelle jäävät neljäkin maata, Espanja, Ruotsi, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat myöntäneet vuonna 2015 vientilupia yli kaksi kertaa niin suuresta arvosta kuin vuonna 2014. Vientilupien arvon muutosprosentti vuosien 2014 ja 2015 välillä oli peräti 151 prosenttia. Jos verrataan viimeisen kolmen vuoden keskiarvoa viisivuotisjakson 2008-2012 keskiarvoon, on muutos edelleen huomattava, 38,2 prosenttia. Voidaan todeta, että vuosi 2015 merkitsi tämän hetkisten tilastotietojen valossa piikkiä EU-maiden myöntämien asevientilupien arvossa.
Tarkastelua vaikeuttaa se, että mukana ovat ainoastaan maiden myöntämät vientiluvat, ei siis toteutunut vienti. Tämä johtuu siitä, että Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät raportoi toteutuneita vientejään. Vientiluvissa on huomioitava se, että ne eivät toteudu aina euromääräisesti sellaisenaan. Puolustusteollisuuden yritykset hakevat usein vientilupia yli oman tarpeensa, joten myönnettyjen vientilupien arvo on usein suurempi kuin toteutuneen viennin arvo. Ne kertovat kuitenkin siitä, mitä aseita EU-maat ovat valmiita viemään, mihin maihin he ovat valmiita niitä myymään, miten suuri on eurooppalaisten aseiden kysyntä muualla maailmassa sekä mihin suuntaan kysyntä ja vientipolitiikka kehittyvät.
Kuten kuvaajasta 3 käy ilmi, myönnettiin noin 41,6 prosenttia vientilupien arvosta Lähi-itään suuntautuvalle viennille. Suurimpia ostajamaita alueella olivat Persianlahden maat. Seuraavana olivat EU-maat 13,5 prosentin osuudella, Etelä-Aasia 9,2 prosentin osuudella sekä Kaakkois-Aasia 8,6 prosentin osuudella. Noin kaksi kolmasosaa näiden viiden maan kansainvälisestä asekaupasta suuntautui siis Aasiaan Euroopan maiden osuuden ollessa noin 18,2 prosenttia vuonna 2015 (kuvaaja 4). Samaten kuvaajasta 4 käy ilmi, miten eri maanosien suhteelliset osuudet ovat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin Aasian osuus on kasvanut merkittävästi. Aasian maihin kohdistuvaan vientiin myönnettyjen vientilupien suureen euromääräiseen arvoon vaikuttavat Persianlahden maiden asevarustelu, Etelä-Kiinan meren ympärillä olevat jännitteet sekä Intian viime vuosien suuret asehankinnat.
Persianlahden maihin myönnettyjen vientilupien kokonaisarvon kehitys käy ilmi kuvaajasta 5. Kuvaajassa 6 Ranskan vientiluvat on jätetty tarkastelematta, mistä on huomattavissa, että Persianlahden alueelle myönnettyjen asevientilupien arvo on kasvanut Ranskan vaikutuksesta huolimatta viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Persianlahden maihin kohdistuvan viennin ongelmia tarkastellaan erikseen artikkeleissa ”Iso-Britannian mittava asevienti Lähi-Itään jatkuu kasvaneesta kritiikistä huolimatta” [TÄHÄN LINKKI TOISEEN ARTIKKELIIN] sekä ”Pienaseiden ja ammusten vienti Syyrian kapinallisia tukeviin maihin yli kaksinkertaistunut – huomioidaanko vienneissä diversioriski?” [TÄHÄN LINKKI TOISEEN ARTIKKELIIN].
Myönnettyjen vientilupien arvon kasvuun vaikuttaa useita tekijöitä, joista merkittävin on ollut turvallisuustilanteen muuttuminen epävakaammaksi monilla alueilla maailmassa. Esimerkiksi EU:n sisäinen vienti lähes kaksinkertaistui reilusta 12 miljardista eurosta 24 miljardiin euroon, kuten kuvaajasta 7 käy ilmi. Tähän ovat vaikuttaneet sotilasmenojen nostaminen Keski- ja Itä-Euroopassa Itä-Ukrainassa käytävän sodan vuoksi, jonka vuoksi Venäjä on koettu etenkin Ukrainan naapurimaissa uhkana.[1]
Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuvien vientilupien kokonaisarvo kasvoi kolmivuotisjaksona 2013-2015 lähes nelinkertaiseksi verrattuna viisivuotisjaksoon 2008-2012. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta alueen aiemmin verrattain pienet aseostot ja viime vuosina käyty taistelu Boko Haramia vastaan. Kamerun, Tšad, Niger ja Nigeria aloittivat yhteisen operaation Boko Haramia vastaan vuonna 2015 ja varustautuivat siihen mittavilla sotatarvikeostoilla.[2] Ranska myönsi vientilupia näihin maihin esimerkiksi vientikategorioille ML 6, johon kuuluvat panssaroidut ajoneuvot, sekä ML 10, johon kuuluvat lentokoneet, lennokit, helikopterit sekä niiden osat.[3] Näiden lupien arvo vastaa kolmannesta Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan myönnettyjen lupien arvosta.
Vuonna 2015 Ranska myönsi maakohtaisia vientilupia yhteensä 155 miljardin euron arvosta (kuvaaja 8). Luvussa eivät ole mukana YK-järjestöjen käyttöön menevät aseet eivätkä tilapäiset viennit, kuten näyttelyviennit. Luku on yli kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna 2014 myönnettyjen vientilupien arvo, joka oli 73 miljardia euroa. Samalla se oli yli kymmenen kertaa niin suuri kuin vuosina 2008-2013 tavallisesti myönnettyjen vientilupien arvo, joka vaihteli vuosittain 9,5 miljardin ja 14,3 miljardin välillä. Ranskan myöntämien vientilupien arvon kasvu vaikuttaa osaltaan koko EU:n yhteensä myöntämien vientilupien arvoon ja nostaa samalla esille kysymyksiä maan vientipolitiikan muutoksesta. Ranskan vientilupien arvon kehitystä käsitellään artikkelissa ”Ranskan uusi asevalvontajärjestelmä – järjestelmän virtaviivaistamista vai viennin edistämistä?” [TÄHÄN LINKKI TOISEEN ARTIKKELIIN], jossa tarkastellaan maan asevalvontajärjestelmän muutosta, sekä artikkelissa ”Ranskan aseviennissä meneillään huippuvuodet”, [TÄHÄN LINKKI TOISEEN ARTIKKELIIN] joka keskittyy maan vientipolitiikkaan.
1 Perlo-freeman, Sam, Fleurant, Aude, Wezeman, Pieter d. & Wezeman, Siemon T., 2016, Trends in World Military Expenditure 2015. Tukholma: Sipri. Saatavissa: (https://www.sipri.org/sites/default/files/EMBARGO%20FS1604%20Milex%202015.pdf). Luettu 10.9.2016.
2 Fleurant, Aude, Perlo-freeman, Sam, Wezeman, Pieter d. & Wezeman, Siemon T., 2016, Trends in International Arms Transfers 2015. Tukholma: Sipri. Saatavissa: (https://www.sipri.org/sites/default/files/SIPRIFS1602.pdf). Luettu 10.9.2016.
3 Ministère de la Défense, 2016, Rapport au Parlement sur les exportations d’armement 2016. Pariisi: Ministère de la Défense. Saatavissa: (http://www.defense.gouv.fr/content/download/473688/7580682/file/RAP-2016.pdf). Luettu 10.9.2016.
