Tasa-arvoisen rauhanrakentamisen merkitys lisääntyy – EU:lla vielä tekemistä
Väkivalta konflikteissa kohdistuu useimmiten huomattavissa määrin siviileihin ja siten myös naisiin. Naiset ja lapset ovat konflikteissa osallisuutensa ja kokemustensa kautta sekä uhreja että asiantuntijoita. Miesten mentyä sotaan naiset toimivat arjen ja talouden ylläpitäjinä. Täten naisilla on näkemystä konfliktien ratkaisemiseen ja kestävän rauhan luomiseen. He vaikuttavat myös suuresti lastensa ja lastenlastensa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vain ottamalla naiset mukaan rauhanrakennustyöhön voidaan saavuttaa kestävä rauha ja yli sukupolvien ulottuvia myönteisiä kehityskaaria.
Vuonna 2000 hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 on ensimmäinen kansainvälinen päätös, joka vaatii osallistamaan naiset konfliktien jälkeiseen rauhanrakennustyöhön. Päätöslauselma 1325 on osa Euroopan unionin ja Suomen virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siten se on keskeinen osa siviilikriisinhallintaa.
Tässä julkaisussa kerromme käytännönläheisin esimerkein päätöslauselman toteutuksesta EU:n siviilikriisinhallinnassa. Olemme haastatelleet julkaisua varten etupäässä suomalaisia tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymysten asiantuntijoita, jotka ovat työskennelleet EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioissa.
Julkaisussa haastatellut suomalaisasiantuntijat valottavat haasteitaan ja onnistumisiaan päätöslauselma 1325:n toteuttamiseen liittyvässä työssä, jota usein kutsutaan gender-työksi. Julkaisussa esitellään myös Kuopion kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) koulutuksia.
Tietolehtinen on tarkoitettu kriisinhallinnasta ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneille. Se soveltuu myös taustamateriaaliksi EU-aiheita opettaville yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin opettajille.
Ulkoasiainministeriö on tukenut tätä julkaisuhanketta Eurooppa-tiedottamisen varoista.
