Suomesta vietiin vuonna 2012 puolustustarvikkeita eli sotatuotteita enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, yhteensä 113 miljoonan euron edestä. Sotatuotevienti kasvoi 30 prosenttia viisivuotiskaudella 2008–2012 verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen (2003–2007).
Sotatuoteviennistä puolet meni EU-maihin mikä oli kasvua kahdeksan prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Finanssikriisi ei siten näkynyt ainakaan vielä Suomen osuudessa unionin asevarustelusta. Lähi-idän kiristynyt tilanne ja Arabikevät sen sijaan näkyivät viennissä.
Lähi-idän osuus sotatuoteviennistä laski 1,6 prosenttiin eli noin puolella. Vuoden aikana tehtiin kolme kielteistä vientilupapäätöstä, joista toinen koski Saudi-Arabiaa ja toinen Bahrainia. Sen sijaan sotilaspatruunoiden vienti Syyrian sisällissodan vaikutuksia vastaan varautuvaan Turkkiin kasvoi. Samoin Kuwaitiin myönnettiin vientilupa 150 tarkka-ampujan kiväärille.
Raportissa tarkastellaan laajasti asekaupan läpinäkyvyyteen ja valvontaan liittyviä haasteita. Erityisenä teemana tässä raportissa on joukkojenhallinta. Se on tärkeä osa Suomen kansainvälistä kriisinhallintaa ja siihen on jouduttu turvautumaan muun muassa Kosovossa.
Vuoden 2012 aikana myönnettiin vientilupa kaikkiaan 150 721 kaupallisille ampuma-aseelle eli niin kutsutulle siviiliaseelle. Vientilupien perusteella aseita vietiin 18,5 prosenttia vähemmän viisivuotiskaudella 2008–2012 kuin vuosina 2003–2007. Toteutunutta vientiä ei tiedetä, koska lupaviranomainen ei seuraa sitä.
Yksittäisistä maista siviiliasevienti Namibian kasvoi eniten. Maahan myönnettiin vientiluvat 5 200 kiväärille. Koska Poliisihallituksen vientiluvat ovat salaisia, ei voida sanoa, oliko luvat tarkoitettu perinteisiä metsästysaseita vai esimerkiksi puoli-automaattisia reserviläisaseita varten.
Kaikkiaan 130,4 miljoonalla siviilipatruunalle myönnettiin vientilupa vuoden aikana. Arvioitaessa käsitteen siviilipatruuna onnistuneisuutta on otettava huomioon, että esimerkiksi Bahrainin asevoimien tarkka-ampujien aseisiin Suomesta hankitut patruunat vietiin siviilipatruunoiden luvilla. Vientilupien perusteella patruunoita vietiin 11,4 prosenttia vähemmän viisivuotiskaudella 2008–2012 kuin vuosina 2003–2007. Toteutunutta vientiä ei tiedetä, koska lupaviranomainen ei seuraa sitä.
Kaksikäyttötuotteille myönnettyjen vientilupien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 30 prosenttia 434 vientilupaan. Kaksikäyttötuotteita ovat tuotteet, joita voi käyttää joukkotuhoaseiden valmistamiseen tai siviililuontoisen käytän lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin. Merkittävin muutos oli Etelä-Amerikan suhteellisen osuuden kasvu vajaasta kolmesta prosentista vajaaseen 13 prosenttiin. Sitä selittävät kaksikäyttötuotteiden vientiluvat Brasiliaan ja Meksikoon.
Tämä on viimeinen numero Suomen asevientiä. Julkaisusarjan nimi muutettiin Suomen asevalvontaraportiksi ja samalla myös vuosinumerointi muuttui niin, että vuotta 2013 käsittelevä numero ilmestyi nimellä 2014.
