SaferGlobe Finland
Julkaisutiedote 14.11.2012
Suomen toteuttama kokonaisvaltainen kriisinhallinta sai kouluarvosanaksi seitsemän, selviää SaferGlobe Finlandin tekemästä Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat -kyselytutkimuksesta. Näiden kolmen sektorin keskinäisiä vaikutussuhteita selvittänyt kyselytutkimus oli osa Suomen Rauhanliiton ulkoasiainministeriön kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen tuella rahoitettua viestintähanketta.
Kokonaisvaltaisuuden toteuttamista heikentää eri organisaatioiden välinen huono yhteistyö. Vain kolmannes vastaajista edes tiesi mitä muita suomalaisia organisaatioita samalla kriisialueella työskentelee.
Kokonaisvaltaisuus on valtionhallinnolle toiminnan ohjauksen työkalu ja sitä toteutetaan eri sektoreiden strategioilla, mutta vastaajat totesivat niiden jäävän liian yleisluontoisiksi. Kokonaisvaltaisuus ei tällä hetkellä ole pysyvä rakenne ja toimintatapa vaan se toteutuu, jos toteutuu, operaatiolle poliittisesti asetettavalla mandaatilla. Kokonaisvaltaisuus nähdään kyllä tarpeellisena, mutta konkreettisemman prosessiohjauksen ja sen huomioon ottavien mandaattien lisäksi sille kaivataan selkeää tarkoitusta siitä, miksi sitä tehdään ja mihin sen avulla itse asiassa on tarkoitus pyrkiä.
Vastaajat ymmärtävät kokonaisvaltaisuuden monin eri tavoin. Osa näkee sen koko konfliktisyklin huomioimisena niin kehitysyhteistyössä kuin kriisinhallinnassa, kun osa näkee sen enemmän eri sektorien yhteistyönä tai niiden toiminnan yhteensovittamisena. Keskusteluun aiemmin vahvasti vaikuttanut kahtiajako sotilas- ja siviilitoimijoihin on huomattavasti vähentynyt.
Vastaajat muistuttivat, että kohdemaan kansalaisjärjestöjä tulisi rohkaista esittämään kritiikkiä. Samoin suomalaisten kansalaisjärjestöjen tulisi olla nykyistä vaativampia ja esittää kritiikkiä oman valtionsa rahankäytöstä, kokonaisvaltaisuuden hengessä myös puolustusvoimien rahankäytöstä eikä vain kehitysyhteistyörahojen käytöstä.
Kohdealueella kokonaisvaltaisuutta tulisi toteuttaa YK:n kautta, tätä mieltä oli 79 prosenttia vastaajista. Nyt jokainen alueella toimiva valtio määrittelee itselleen omat intressit, joita se pyrkii toteuttamaan. Vastaajien mukaan tavoitteena tulisi aina olla kohdemaan kansalaisten tarpeiden toteuttaminen. Ne voidaan määritellä inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien toteuttamisen kautta. Kansalaisjärjestöjen rooli on tässä tärkeä, koska ne toimivat kansalaisten parissa ja tietävät niiden tarpeet paremmin kuin muut toimijat. Kansalaisten tarpeista lähtevä suunnittelu sitouttaa ihmisiä toimintaan ja lisää merkittävästi onnistumisen mahdollisuuksia.
Kyselytutkimus julkaistaan virallisesti Suomen Rauhanliiton ja Suomen Rauhantutkimusyhdistyksen maanantaina 26.11.2012 järjestämässä Göran von Bonsdorff kutsuvierastilaisuudessa.