Suomi on käyttänyt Afganistanin jälleenrakentamiseen ja kriisinhallintaan vuosina 2001–2013 yhteensä 462,64 miljoonaa euroa.

Summasta yli puolet (273,60 milj. €) on käytetty osallistumiseen ISAF2
-sotilasoperaatioon. Vajaa kolmannes (125,64 milj. €) on käytetty kehitysyhteistyöhön. Siitä noin puolet (66,00 milj. €) on kanavoitu maahan muun muassa YK:n ja Maailmanpankin kautta. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen avulla maata on tuettu 6,69 miljoonalla eurolla. Suomalaiset ISAF-joukkojen PRT3-osastot ovat jakaneet vuosittain kehitysapua Quick impact-hankkeilla noin miljoonalla eurolla.

Suomen Afganistan-menoista noin kymmenen prosenttia (39,26 milj. €) on käytetty humanitaarisena apuna sodan uhrien avustamiseen. Siitä 11,60 miljoonaa euroa on käytetty Afganistanin miinaongelman hoitamiseen raivaamalla miinoja ja avustamalla uhreja. Afganistan liittyi vuonna 2002 Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen.

Menot usean momentin takana

Suomen ISAF-joukkojen budjetti on jaettu ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön kesken. Joukkojen ylläpitomenoista, 133,55 miljoonaa euroa vuosina 2002–2013, vastaa ulkoasiainministeriö. Joukkojen kalusto- ja hallintomenot, 140,05 miljoonaa euroa vuosina 2002–2013, katetaan puolustusbudjetista.

Suurin osa ISAF-operaation kustannuksista maksetaan niille erikseen nimetyiltä momenteilta, mutta osa kuluista katetaan muilta momenteilta. Niistä merkittävin on kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma, jonka kautta hoidetaan erilliset ase- ja sotatarvikehankinnat. Tämän jutun laskelmissa on arvioitu kehittämisohjelman vuosien 2002–2013 kuluista 20 prosentin (32,38 milj. €) kohdistuneen Afganistaniin. Suurin julkisuuteen ilmoitettu yksittäinen varustelumeno on ollut raskaiden panssaroitujen RG 32M-maastoajoneuvojen hankinta. Vuonna 2010 niitä hankittiin 6,2:lla ja vuonna 2012 15,6 miljoonalla eurolla.

Afganistanin armeijan (ANA) kehittämistä on tuettu Naton vapaaehtoisen rahaston kautta ainakin 2,10 miljoonalla eurolla. Rahaston varoilla on muun muassa parannettu Afganistanin armeijan ammusvarastojen turvallisuutta. Afganistanin hallinto pyysi myös ase- ja ampumatarvikeapua, mutta Suomi antoi sotatarvikeapuna 1 410 kenttäpuhelinta ja 60 voimakonetta.

Yksittäisen kriisin aiheuttamia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Koska osa kustannuksista on välillisiä, ne eivät ole mukana näissä laskelmissa. Esimerkiksi Afganistanin pakolaisongelma on aiheuttanut vuosittain 1-2 miljoonan euron lisäkustannukset. ISAF-operaatiossa on tarvittu ilmakuljetuskapasiteettia, ja Suomi on osallistunut sen saatavuutta parantavaan helikopterirahastoon vuosittain noin 120 000–500 000 eurolla. Osana
ohjelmaa Unkariin on sijoitettu kaksi sotilasta ja maalle lahjoitettiin vuonna 2011 kaksi Suomen Mi8-sotilashelikopteria.

Kiihtyvä sota kasvatti menoja

Suomen Afganistan–menot kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2011 aina 20,16 miljoonasta eurosta 64,90 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen menot ovat kääntyneet laskuun, ja vuonna 2013 niiden arvioidaan olevan 55,80 miljoonaa euroa. Menojen kehitystä selittävät Afganistanin turvallisuustilanteessa ja Suomen osallistumisessa tapahtuneet muutokset.

Helsingin Sanomien julkaisemien Suomen joukkojen keskivahvuuslukujen mukaan vuosina 2002–2008 Suomi operoi Afganistanissa 50–111 sotilaalla. Tämän jälkeen joukkojen keskivahvuus on ollut 145–216 sotilasta. Vuonna 2012 joukkojen määrä on laskenut noin 145 sotilaaseen. ISAF-koalition tarkoituksena on vetää pääjoukot pois maasta ja siirtää turvallisuusvastuu Afganistanille vuonna 2014.

Afganistanissa kaatuneita ulkomaalaisia sotilaita tilastoivan iCasualties-verkkosivun mukaan sota kiihtyi vuonna 2009. YK:n laskelmien mukaan vuosina 2007–2011 kuoli kaikkiaan 11 864 siviiliä. Vuoden 2010 jälkeen iskujen ja kaatuneiden sotilaiden määrä on laskenut. Siviiliuhrien määrä on edelleen korkea ja vuoden 2012 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana sotaan liittyvissä väkivaltaisuuksissa kuoli 1 145 siviiliä ja haavoittui 1 9546. Uhreista 80 prosenttia on aiheutunut kapinallisten toiminnasta.

Suomalaisten toiminta-alue Pohjois-Afganistanissa on ollut maan rauhallisimpia
alueita, mutta sielläkin iskujen määrä moninkertaistui vuonna 2009. Iskuja
on tehty vuosina 2006–2012 yhteensä 63. Niistä suurin osa on ollut vihollisen kivääri- ja sinkotulta. Yhdeksän iskua tehtiin yksinomaan tienvarsipommeilla (IED) ja kolme oli itsemurhaiskuja. Iskuissa on kuollut kaksi suomalaissotilasta. Vihollisen tulituksen seurauksena on haavoittunut 10 suomalaisrauhanturvaajaa ja omien tulituksesta yksi. Lisäksi yksi siviilikriisinhallinnan asiantuntija on haavoittunut lievästi pommi-iskussa. Onnettomuuksissa, kuten ajoneuvojen suistuttua tieltä tai varomattoman ampuma-aseen käsittelyn seurauksena, on loukkaantunut 10 sotilasta. Haavoittuneista ja loukkaantuneista kaikkiaan yhdeksän sotilasta on evakuoitu Suomeen.

Sodan kiihtyessä suomalaisjoukkojen turvallisuutta on haluttu parantaa paremmalla varustuksella. Esimerkiksi panssaroidut maastoajoneuvot oli tarkoitus palauttaa Suomeen Afganistanin vaaleihin liittyvän tukioperaation jälkeen. Ajoneuvot ja vaalien tueksi lähetetty vahvennusosasto jätettiin kuitenkin maahan.

Nykyisenkaltaisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta päätettäessä on vaikeampi ennakoida miten konflikti kehittyy ja millaiseksi operaation kustannukset sen seurauksena muuttuvat kuin oli perinteisten rauhanturvaoperaatioiden kohdalla. Tilanne voi muuttua muutamassa kuukaudessa, jolloin kriisinhallintajoukko voi tarvita lisäjoukkoja ja raskaampaa varustusta, jotta se pystyy toteuttamaan sille annetut tehtävät. Vuosittaisten suorien ja välillisten kulujen selvittämiseksi on käytävä läpi useita momentteja eri hallinnonaloilta. Valtiontalouden seurantajärjestelmä rakentuu budjettivuosien varaan. Siten monivuotisesta operaatiosta syntyvistä kokonaiskustannuksista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Samalla kuitenkin operaatioon käytetyt varat kertovat millainen on Suomen toiminnan kokonaiskuva, ja miten se osaltaan vastaa operaatiolle asetettua poliittista tehtävänasettelua.

Lähteet:

Tietopyynnöt Ulkoasiainministeriöön 10.3.2010 ja 12.9.2012. Sotilaalliset menot kerätty valtion talousarvioesityksistä huomioiden lisätalousarviot. | ISAF = International Security Assistance Force; kansainvälinen turvallisuusjoukko, YK:n mandaatilla toimiva Nato-johtoinen sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa. | PRT = Provincial Reconstruction Team; alueellinen jälleenrakennusryhmä. | Suomen Afganistan-toimintaohjelma, Ulkoasiainministeriö 14.4.2009, Selvitys Suomen tuesta Afganistanin vakauttamiselle, Ulkoasiainministeriö, Puolustusministeriö,
Sisäasiainministeriö 14.12.2007. | HS 5.9.2012. | Conflict continues to take a devastating toll on civilian casualties, UN report 8.8.2012. | Afghanistan: Annual report 2011, Protection of Civilians in Armed Conflict, UNAMA. | Tiedot on kerätty puolustusministeriön mediatiedotteista 2007-2012. | Valtiovarainvaliokunta, budjetti 2010.