Suomen Punainen Risti kartoitti Verianin toteuttamalla kyselytutkimuksella Suomen väestön tietämystä ja asenteita liittyen sotiin ja kansainvälisiin sodan oikeussääntöihin eli humanitaariseen oikeuteen.
80 % suomalaisista uskoo sotien ja aseellisten selkkausten lisääntyvän maailmassa lähivuosina. Selkeä enemmistö, jopa 76 prosenttia, ei kuitenkaan usko konfliktien väistämättömyyteen, vaan uskovat useimpien niistä olevan vältettävissä, selviää Suomen Punaisen Ristin teettämässä kyselytutkimuksessa ”Sodan säännöt 2024”.
Sodat ja aseelliset konfliktit nousivat suomalaisten vastauksissa myös selvästi merkittävimmäksi tällä hetkellä ihmisiin ympäri maailmaa vaikuttavaksi asiaksi (83 % vastaajista). Sen jälkeen tulivat ilmaston lämpeneminen ja köyhyyden lisääntyminen (52 %), terrorismi (48 %), luonnonkatastrofit (48 %) ja heikko talous (45 %). Vastaajat myös uskoivat konfliktien olevan yleisempiä lähitulevaisuudessa kuin kaukana tulevaisuudessa.
76 prosenttia oli myös sitä mieltä, että sodan tai aseellisen selkkauksen aikana taistelijoiden tulisi välttää siviiliuhreja niin paljon kuin mahdollista, vaikka se vaikeuttaisi sotilaallisten tavoitteiden saavuttamista.
Suomen Punainen Risti kartoitti Verianin toteuttamalla kyselytutkimuksella Suomen väestön tietämystä ja asenteita liittyen sotiin ja kansainvälisiin sodan oikeussääntöihin eli humanitaariseen oikeuteen. Kyselyyn vastasi kesä-heinäkuussa 1750 henkeä eri puolilta Suomea pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Kaikki kyselytulokset ovat luettavissa Punaisen Ristin verkkosivulla.
Geneven sopimusten hyväksymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta.
Lähde: Valtaosa Suomen väestöstä pitää sodan sääntöjä edelleen tarpeellisena – Suomen Punainen Risti
Suomen kehitysyhteistyövaroista tuettu hanke auttaa suomalaisia yrityksiä kehittämään konfliktivalmiuttaan muun muassa oppaiden ja koulutusten kautta.
Siirry Konfliktivalmius-sivuille tästä!
Sota Ukrainassa, lisääntyvä konfliktiherkkyys, vahvistunut yritystoiminnan juridinen seuraaminen haurailla alueilla sekä entistä haasteellisemmat toimintaympäristöt kasvattavat merkittävästi yritystoiminnan paineita uudistua. Yrityistoiminnassa haurailla alueilla tulee huomioida niin humanitaarinen laki kuin ihmisoikeudet sekä varmistaa, ettei yritystoiminta vaikeuta konfliktitilanteita entisestään.
Tätä kyvykkyyttä me kutsumme konfliktivalmiudeksi. Konfliktivalmius kuvaa yrityksen kykyä omilla toimillaan valmistautua muuttuvaan toimintaympäristön sekä reagoida ja lieventää oman toimintansa mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Ymmärtämällä ja ennakoimalla toimintaympäristön kompleksisuuden, yritykset rukevat omaa liiketoimintaansa, toimivat omien sekä yleisten toimintaperiaatteitten mukaisesti sekä vastuullisesti ja lisäksi rajaavat toimintansa mahdollisia negatiivisia vaikutuksia toimintaympäristöön ja sen konfliktipotentiaaliin.
Konfliktit vaikuttavat yrityksen omaan toimintaan suorasti tai epäsuorasti. Samaan aikaan yritykset itse saattavat toiminnallaan tukea tai pahentaa konfliktia. Konfliktivalmiuden kehittäminen on paitsi vastuullista, se on myös kustannustehokas tapa vähentää yrityksen riskejä.
Hankkeen kohderyhminä ovat suomalaiset kansainvälistä toimintaa tekevät ja vastuullisuuteen pyrkivät yritykset sekä vastuullisesta yritystoiminnasta kiinnostuneet suomalaiset. Hanke kannustaa yrityksiä huomioimaan entistä paremmin muuttuvan ja epävakaan toimintaympäristönsä sekä siihen liittyvän kasvavan vastuun myös humanitaarisesta laista ja ihmisoikeuksista.
Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä tuetaan myös vastuullisesta yritystoiminnasta kiinnostuneisiin suomalaisiin kohdistuvalla tiedotustyöllä, jossa nostetaan esille yritysten muuttuva toimintaympäristö sekä siihen liittyvät uudet tarpeet ymmärtää humanitaarista lakia ja ihmisoikeuksia paremmin.
Hanke tiivistää kansainvälisiä parhaita käytäntöjä suomalaisille yrityksille sopiviksi tiiviiksi tietopaketeiksi, jonka pohjalta luodaan yrityksille myös viestintä- ja koulutuskokonaisuus sisältäen julkaisuja, verkkoartikkeleita, seminaareja ja podcasteja. Näitä tietopaketteja tullaan myös räätälöimään suomalaisten yritysten tarpeisiin. Hankkeessa luodaan myös viestintämateriaaleja sosiaaliseen mediaan ja tuodaan teemaa esille myös perinteisissä medioissa.
Nyt julkaistuun ilmaiseen tietopankkiin olemme koonneet seitsemän teeman kautta tietoa siitä, mitä yritysten tulisi ottaa huomioon konflikti- ja haurailla alueilla toimiessa, sekä tietoa miten yritykset voivat varautua toimimaan haurailla alueilla ja konfliktialueilla vastuullisesti. Tutustu tietopakettiimme, jaa sitä eteenpäin, ja ota parhaat neuvot käyttöön yrityksesi toiminnassa!
SaferGloben Konfliktivalmius-hanke on toteutettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.
Työntekijöiden oikeuksilla tarkoitetaan organisaation palveluksessa oleville henkilöille myönnettyjä oikeudellisia ja eettisiä oikeuksia ja suojaa. Näihin oikeuksiin kuuluu laaja kirjo näkökohtia, kuten muun muassa oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, turvalliset työolot, kohtuullinen korvaus, vapaus syrjinnästä ja häirinnästä, oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja pääsy keskeisiin etuuksiin, kuten terveydenhuoltoon, eläkejärjestelyihin ja lomaoikeuksiin. Työntekijöiden oikeudet vahvistetaan kansallisella työlainsäädännöllä, kansainvälisillä työelämän normeilla, työsopimuksilla ja organisaatiopolitiikalla, joiden yleisenä tavoitteena on turvata työntekijöiden hyvinvointi, ihmisarvo ja perusvapaudet.
Jokaisen organisaation odotetaan noudattavan ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, joka velvoittaa organisaatiot noudattamaan sellaisia inhimillisiä perusarvoja kuin: järjestäytymisvapaus ja työehtosopimusneuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen; kaikenlaisen pakkotyön tai pakollisen työn poistaminen; lapsityövoiman tehokas poistaminen; syrjinnän poistaminen työstä ja ammatista; ja turvallinen ja terveellinen työympäristö.
Toimiminen olosuhteissa, missä konfliktit vaikuttavat, asettavat erityisiä haasteita yritysten kyvylle suojella ja edistää työntekijöiden oikeuksia. Konfliktien kasvaessa, epävakaus, väkivalta ja tehokkaan hallinnon puute on ominaista, mikä voi aiheuttaa vakavia riskejä työntekijöiden oikeuksille ja hyvinvoinnille kuten muun muassa:
Yritysten konfliktivalmius:
TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET
Konfliktialueilla työlainsäädäntöön liittyviä lakeja ei aina panna tehokkaasti täytäntöön. Vaikka yritys itse ei ehkä riko työvoimaa koskevia lakeja, koska lakeja valvotaan huonosti, saattaa olla olemassa riski, että toiset yritykset, joiden kanssa oma yritys työskentelee, rikkovat lakeja.
Ammattiliitoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta suojella tai puolustaa jäseniään tehokkaasti. Konfliktialueilla saattaa myös toimia ammattiliittoja, jotka luokitellaan “keltaisiksi liitoiksi”. Näitä liittoja yleensä kontrolloi yritys, jolloin työntekijänedustus on vain nimellinen.
Resurssit eivät riitä säännöllisiin tarkastuksiin ja korjaustoimenpiteisiin, jotta lakia voitaisiin valvoa riittävästi. Erityisesti maansisäiset pakolaiset, konfliktilinjan läheisyydessä asuvat ihmiset, naiset, joilla on lapsia, vammaiset, vammautuneet, kroonisesti sairaat ja vakavista terveysongelmista kärsivät ihmiset, vanhukset ja kansalliset vähemmistöt ovat suuremmassa vaarassa joutua tilanteisiin, joissa heillä ei ole säännöllistä työmarkkina-asemaa tai he työskentelevät pakkotyössä.
Useimmissa maissa työnteon alaikäraja on yleensä 16 vuotta, mutta joissakin tapauksissa 14-vuotiaat lapset voivat tehdä kevyttä työtä vanhempien suostumuksella. Hallitus ei välttämättä valvo tätä lakia kunnolla, mikä voi johtaa lapsityövoiman käytön rikkomiseen, työskentelyyn vaarallisissa olosuhteissa, pitkiin työpäiviin, tarkkojen työasiakirjojen pitämättä jättämiseen ja palkanmaksun viivästymiseen.
Työsyrjintää voi esiintyä erityisesti sukupuolen, vammaisuuden, kansallisuuden, rodun, vähemmistöaseman, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin ja HIV-positiivisuuden perusteella. Syrjityt työntekijät saattavat saada alhaisempaa palkkaa, heidän etenemismahdollisuutensa ovat rajalliset, ja tietyt toimialat saattavat rajoittaa työllistämismahdollisuuksia.
Työolojen riittämättömän täytäntöönpanon vuoksi työntekijät saattavat saada hallituksen määräämää vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa, työskennellä yli viikoittaisen enimmäistyöajan, saada vähemmän tai ei lainkaan palkallista loma-aikaa eivätkä saa asianmukaista palkkaa ylityöstä.
Myös oikeussuojakeinojen puuttuminen ja korruptio julkisella ja yksityisellä sektorilla voivat johtaa palkkavarkauksiin. Samoin työolot saattavat olla vaatimuksia huonommat, mikä lisää tapaturmariskiä. Työntekijöillä ei välttämättä ole mahdollisuutta vedota viranomaisiin tai irrottautua, koska heidän asemansa saattaa olla riittämätön, ja työnantaja saattaa uhata työntekijöitä työpaikan menettämisellä.
Konfliktialueilla toimivien yritysten henkilöstö voi kohdata vakavia uhkia fyysiselle turvallisuudelleen ympäröivän konfliktin seurauksena. Yritysten on turvattava työntekijöille asianmukaiset työolot, joihin kuuluu ihmisarvoisen ja tuottavan työn, oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja ihmisarvon turvaaminen, vaikka ne sijaitsisivat konfliktialueilla. Toiminta konfliktialueilla voi tarkoittaa, että alueella on rajallinen tai suora aseellinen konflikti, joka aiheuttaa kohonneita riskejä työntekijöiden työterveydelle ja -turvallisuudelle sekä työolosuhteille. Työntekijät voivat kokea siirtoja ja työnjakoa, palkkakysymyksiä, kyberhaavoittuvuutta ja heikentynyttä työhyvinvointia.
Yritysten velvollisuutena on huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Konfliktialueilla, joilla turvallisuusriskit ja väkivalta voivat olla lisääntyneet, yritysten on asetettava etusijalle työntekijöiden fyysinen turvallisuus. Fyysisen terveyden lisäksi konfliktialueilla voi olla merkittävä vaikutus työntekijöiden mielenterveyteen ja psykologiseen hyvinvointiin.
Samoin konfliktialueet voivat aiheuttaa työntekijöille ainutlaatuisia ammatillisia vaaroja ja terveysriskejä. Näitä voivat olla altistuminen vaarallisille materiaaleille, terveydenhuoltopalvelujen puuttuminen ja puutteelliset sanitaatio- ja hygieniaolosuhteet. Konfliktialueet voivat myös häiritä työntekijöiden tavanomaisia rutiineja ja sosiaalisia tukijärjestelmiä. Pitkät työajat, erossaolo perheistä ja rajoitettu pääsy sosiaalisiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin voivat vaikuttaa työntekijöiden yleiseen hyvinvointiin.
Asettamalla työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin etusijalle yritykset voivat luoda myönteisen työympäristön, parantaa tuottavuutta ja edistää pitkän aikavälin menestystä ja kestävyyttä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että monenlaisten ja nopeasti muuttuvien tilanteiden ristipaineessa linjanvetojen tekeminen ei useinkaan ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Näin ollen vuoropuhelun ylläpitäminen henkilöstön kanssa on tärkeää.
Yritysten konfliktivalmius:
TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI
Työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvat kohonneet riskit tarkoittavat lisääntyneitä vaaroja ja vaaratekijöitä, joita työntekijät voivat kohdata työpaikoillaan ja jotka saattavat vaarantaa heidän hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Nämä riskit voivat johtua eri tekijöistä, kuten työn luonteesta, työympäristöstä tai käytetyistä laitteista.
Kohonneet riskit voivat johtaa työntekijöiden tapaturmiin, loukkaantumisiin ja terveysongelmiin. Lisäksi ne voivat vaikuttaa kielteisesti työolosuhteisiin, jolloin työpaikka ei ole työntekijöiden kannalta suotuisa ja vaikuttaa heidän yleiseen työtyytyväisyyteensä ja työsuoritukseensa. Työnantajien on ryhdyttävä ennakoiviin toimenpiteisiin näiden riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö.
Yritykset, jotka laiminlyövät huolellisuusvelvoitteensa, eivät täytä velvollisuuttaan varmistaa työntekijöidensä, asiakkaidensa tai muiden sidosryhmiensä turvallisuus, hyvinvointi ja suojelu. Yrityksillä on oikeudellinen ja eettinen velvollisuus asettaa etusijalle niiden henkilöiden turvallisuus ja hyvinvointi, joiden kanssa ne ovat tekemisissä, ja tämän velvollisuuden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.
Konfliktialueilla toimivilla yrityksillä voi olla jonkinasteinen poistumisstrategia, mutta se ei välttämättä ole riittävä. Poistumisstrategia ei ehkä esimerkiksi kata kaikkia työntekijöitä (vain ulkomailla asuvia, mutta ei paikallisia), tai suunnitelma voi sisältää vain suunnitelman työntekijöiden saattamisesta turvaan, mutta ei suunnitelmaa seuraavista vaiheista.
Tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla saattaa olla rajoitettu pääsy sähköön, sanitaatioon, teihin, markkinoille ja vakaaseen toimitusketjuun. Toinen ongelma on paikallishallinnon investointien puute, huono kunnossapito tai jopa rakennusten, laitosten ja infrastruktuurin sabotaasi.
Työntekijät saattavat joutua siirtymään maan sisällä tai jopa ulkomaille konfliktin vuoksi. Usein myös työntekijöiden perheet joutuvat muuttamaan. Siirto voi tarkoittaa myös työn uudelleensijoittamista.
Työntekijät voivat konfliktialueella kärsiä fyysisistä ja/tai henkisistä traumoista, kuten fyysisistä vammoista, dramaattisen stressin jälkeisestä häiriöstä, masennuksesta tai ahdistuksesta. Samoin työntekijät, jotka työskentelevät konfliktialueilta siirrettyjen työntekijöiden kanssa, voivat kokea muutoksia hyvinvoinnissaan, kuten ahdistusta.
Työntekijät konfliktialueella voivat olla alttiimpia kyberhyökkäyksille, tietojenkalastelulle, huijauksille ja väärälle informaatiolle.
Tehostetuilla ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kehittyneitä tai laajennettuja oikeuksia ja yksilöiden suojelua, jotka usein ylittävät kansainvälisissä yleissopimuksissa ja laeissa määritellyt perusihmisoikeudet. Nämä lisäoikeudet voivat johtua erityisolosuhteista, sopimuksista tai aloitteista, joilla pyritään vastaamaan tiettyjen ryhmien tai yksilöiden kohtaamiin ainutlaatuisiin haasteisiin tai haavoittuvuuksiin.
Laajennetuilla ihmisoikeuksilla tarkoitetaan perusihmisoikeuksia laajempia oikeuksia ja suojaa. Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ja suojella ihmisoikeuksia myös haastavissa ympäristöissä, kuten konfliktialueilla. Tämä vastuu on esitetty Yhdistyneiden Kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa, joissa korostetaan, että yritysten on noudatettava asianmukaista huolellisuutta ihmisoikeuksia koskevissa asioissa, jotta voidaan ehkäistä ja lieventää haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.
Paremmat ihmisoikeudet ovat tärkeitä yrityksille, koska ne voivat osaltaan ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia, edistää rauhaa ja vakautta sekä rakentaa myönteisiä suhteita sidosryhmiin. Käyttämällä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä ja käsittelemällä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä yritykset voivat parantaa mainettaan ja vähentää paikallisten konfliktien todennäköisyyttä. Tämä voi johtaa suurempaan pitkän aikavälin menestykseen ja kalliiden viivästysten välttämiseen. Suorien ihmisoikeusvaikutusten lisäksi konfliktialueilla toimivien yritysten on oltava tietoisia myös epäsuorista vaikutuksista, joita niillä voi olla ihmisoikeuksiin.
Yritysten konfliktivalmius:
IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Yrityksiin saatetaan soveltaa tiukempia ihmisoikeusnormeja, jotka asettavat niille suuremman vastuun. Tällaisia velvoitteita voivat olla esimerkiksi haavoittuvien väestöryhmien suojeluun, syrjimättömyyteen ja humanitaariseen apuun liittyvät velvoitteet.
Yrityksiltä voidaan vaatia laajempaa due diligence-tarkastusta sen varmistamiseksi, että niiden toiminta ei edistä ihmisoikeusloukkauksia tai pahenna konflikteja. Tämä voi tarkoittaa tiukkaa arviointia toimitusketjuista, ympäristövaikutuksista ja vuorovaikutuksesta paikallisyhteisöjen kanssa.
Tiukemmat ihmisoikeusnäkökohdat voivat pakottaa yritykset antamaan humanitaarista apua konflikteista kärsiville väestöryhmille. Tämä voisi tarkoittaa puhtaan veden, ruoan, sairaanhoidon ja suojan saannin tukemista sitä tarvitseville.
Yritysten voi olla tarpeen ottaa käyttöön konfliktiherkkiä käytäntöjä, joissa otetaan huomioon konfliktialueen erityinen dynamiikka. Tähän sisältyy sellaisten toimien välttäminen, jotka voivat pahentaa jännitteitä tai vaikuttaa kielteisesti paikalliseen väestöön.
Tehostetuissa ihmisoikeusstandardeissa korostetaan usein merkityksellistä sitoutumista paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Yrityksiä saatetaan vaatia etsimään näiltä sidosryhmiltä palautetta ja toimimaan sen perusteella ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi.
Yritykset saattavat joutua suurempaan vastuuseen toimistaan. Tähän voi sisältyä oikeudellinen vastuu ihmisoikeusloukkauksista sekä maineelle aiheutuva vahinko ja riski jäädä kansainvälisten liikekumppanuuksien ulkopuolelle.
Tiukemmat ihmisoikeusnormit saattavat edellyttää, että yritykset ovat avoimempia toiminnastaan ja toimista, joihin ne ryhtyvät konfliktialueiden ihmisoikeushaasteiden ratkaisemiseksi. Tämä voi edellyttää säännöllistä raportointia ja tietojen julkistamista.
Yritysten voi olla tarpeen mukauttaa käytäntönsä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin, jotka koskevat konfliktialueita, kuten Geneven yleissopimuksiin ja Yhdistyneiden Kansakuntien eri julistuksiin.
Valmiuslainsäädännön käyttöön ottaminen antavat eri maiden hallituksille poikkeuksia rajoittaa perus- ja ihmisoikeuksia. Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua omaisuuden pakkolunastuksia, yritystoiminnan sääntelyä, yrityksen resurssien ja henkilöstön käyttöä puolustustarkoituksiin, asiakirjojen, omaisuuden, ajoneuvojen, matkatavaroiden ja rahdin tarkastusta, erikoistuneiden tuotanto- ja jakelujärjestelmien perustamista ja uuden yritysjohdon nimittämistä, jos yrityksen suorituskyky on heikko.
Sotatila ja sotatila ovat erittäin tärkeitä konfliktialueilla toimiville yrityksille, koska niillä on merkittävä vaikutus toimintaympäristöön ja liiketoimintaan.
Sotatilan ja poikkeustilan aikana yritykset kohtaavat suurempia riskejä ja monimutkaisempia ongelmia. Aseellinen konflikti voi johtaa infrastruktuurin fyysiseen vahingoittumiseen, toimitusketjujen katkeamiseen ja lisääntyneisiin turvallisuusuhkiin, jotka rajoittavat liiketoimintaa. Lisäksi liikkumisen, kaupan ja resurssien saatavuuden rajoitukset voivat vaikuttaa vakavasti yrityksiin. Sotaolosuhteisiin liittyvä epävarmuus ja epävakaus haittaavat yritysten kykyä suunnitella ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Sotatila rajoittaa kansalaisvapauksia ja vaikuttaa liiketoimintaan estämällä tavaroiden kuljetuksen, markkinoille pääsyn ja normaalin liiketoiminnan. Se voi myös johtaa muutoksiin työlainsäädännössä, veropolitiikassa ja rahoitusjärjestelmissä, mikä vaikuttaa suoraan yrityksiin. Lisäksi sotatila ja poikkeustila luovat pelon ja epävarmuuden ilmapiirin, mikä heikentää kuluttajien luottamusta ja taloudellista toimintaa. Kun ihmiset asettavat perustarpeet ja turvallisuuden etusijalle, yritysten tuotteiden tai palveluiden kysyntä voi vähentyä, mikä johtaa taloudellisiin tappioihin ja toiminnallisiin haasteisiin.
Yritysten konfliktivalmius:
VALMIUS- JA PUOLUSTUSTILA
Maassa vallitsevia olosuhteita voidaan pitää ylivoimaisena esteenä. Ylivoimainen este on poikkeuksellinen ja väistämätön olosuhde, joka objektiivisesti estää sopimusvelvoitteiden sekä lainsäädäntö- ja muiden sääntelyvälineiden mukaisten velvoitteiden täyttämisen. Tällaisia tapahtumia ovat mm: sodan uhka, aseellinen vihamielisyys tai vakava uhka vahingollisesta vihamielisyydestä, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, vihollisen hyökkäykset, saarto, sotilassaarto, vieraan vihollisen toimet, yleinen sotilaallinen liikekannallepano, sotilaalliset toimet, julistettu ja julistamaton sota, yleisen vihollisen toimet, levottomuudet, terroritekoja, harhautukset, merirosvous, levottomuudet, maihinnousu, saarto, vallankumous, vallankaappaus, kapina, joukkomellakointi, ulkonaliikkumiskiellon käyttöönotto, karanteeni, pakkolunastus, pakkolunastus, pakkolunastus, yritysten haltuunotto, pakkolunastus, siviilimielenosoitus, saarto, lakko, onnettomuus, kolmansien osapuolten laittomat toimet, tulipalo, räjähdys, pitkät kuljetuskatkokset, joita säännellään valtion viranomaisten asiaa koskevien päätösten ja säädösten ehdoilla, merisalmien sulkeminen, kauppasaarto, vienti-/tuontikielto (rajoitus) sekä sääolosuhteista ja luonnonkatastrofeista johtuvat katkokset: Epidemia, ankara myrsky, pyörremyrsky, hurrikaani, tornado, pyörremyrsky, tulva, lumihuippu, paljas jää, halla, pakkanen, meren, salmien, satamien, vuoristosolmujen jäätyminen, maanjäristys, salamanisku, salamanisku, tulipalo, kuivuus, maaperän vajoaminen, maanvyöry ja muut luonnonkatastrofit. Tämä saattaa merkitä yritysten ja ihmisten evakuointia.
Sotatilalain aikana voi olla joitakin rajoituksia, jotka koskevat uusia/vireillä olevia tavaramerkkejä, patentti- ja mallirekisteriä, teollis- ja tekijänoikeuksia tai sisällöllisiä rajoituksia, kuten tiettyjen tietojen jakamista ja jakelua sekä tiettyjen symbolien käyttöä.
Yritykset voivat joissakin ylivoimaiseksi esteeksi katsottavissa tilanteissa saada vapautuksen tai helpotuksen vuokrasopimusvelvoitteista. Vuokrakiinteistöjen osalta yritys voi joissakin tapauksissa saada vapautuksen vuokrasopimuksen jatkamisesta tai vuokrasopimuksen siirtämisestä toiselle yhteisölle. Myös rakennuslupaprosesseja voidaan yksinkertaistaa. Sotatilalain aikana voi olla joitakin lakisääteisiä säännöksiä, jotka voivat mahdollistaa kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisen. Samoin sotatilalain aikana armeija voi pakkolunastaa omistamansa kiinteistöt.
Rajat ylittävässä kaupassa voi olla rajoituksia, jotka koskevat valuuttamaksuja tai tiettyjen tavaroiden tuontia ja vientiä.
Sotatilalain aikana erityisehdot voivat sallia lainasopimukset, joihin sisältyy lainanmaksun uudelleenjärjestely, ja joissakin tapauksissa maksuvelvoitteita voidaan lykätä tietyksi ajaksi. Myös käteisnostoja ja ulkomaanvaluutan nostoa saatetaan rajoittaa.
Sotatilalain aikana voidaan vaikuttaa lainkäyttövaltaan, mikä voi sisältää muutoksia alueelliseen lainkäyttövaltaan, jolloin asia voidaan siirtää toiselle lainkäyttöalueelle. Sotatilalain aikana voidaan vaikuttaa myös tuomioistuinten toimintaan, mikä voi merkitä esimerkiksi tuomioistuinkäsittelyjen lykkäämistä, keskittymistä vain kiireellisiin tapauksiin ja rajoittaa oikeuteen pääsyä,
Sotatilalaki voi rajoittaa työoikeuksia, mikä johtaa siihen, että yritykset palkkaavat ja irtisanovat ihmisiä helpommin kuin normaalioloissa. Kaikenlaiset työsuojelutarkastukset on saatettu lopettaa, mikä tarkoittaa, että työoikeuksien noudattamista valvotaan vain vähän. Sotatilalaki rajoittaa työmarkkinoita, ja mobilisointia ja rajojen ylittämistä rajoitetaan. Yrityksillä voi olla työvoimapulaa tietyillä aloilla.
Työntekijöillä on sotatilalain aikana oikeus turvalliseen työympäristöön. Jos työolot ovat turvattomat, työntekijöiden ei odoteta tulevan töihin, heitä voidaan evakuoida turvallisemmalle alueelle, työntekijän mehiläinen on kutsuttu asepalvelukseen, asepalveluksen piirissä olevilla työntekijöillä voi olla etuoikeus jäädä töihin, työnantaja voidaan velvoittaa jatkamaan palkanmaksua asepalveluksen piirissä oleville työntekijöille. Työehtoja voidaan muuttaa sotatilalain aikana joustavammiksi. Palkanmaksu voi olla oikeus keskeyttää, jos yritys ei pysty suorittamaan tehtäviään normaalisti sotatoimien/ sotilaallisen toimintakyvyn vuoksi.
Sotatilan aikana voidaan soveltaa verohelpotuksia ja erityisiä verojärjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa yrityksiin. Tällaisia voivat olla tiettyjen verojen poistaminen tai huojentaminen sekä veroilmoitusten ja -maksujen ja verotarkastusten lykkääminen tai huojentaminen.
Korruptio on uskotun vallan väärinkäyttöä henkilökohtaisten etujen tavoittelussa. Korruptio voi voi ilmetä monin eri tavoin, kuten lahjontana, petoksina ja kavalluksina, ja sisältää rahallisia tai ei-rahallisia etuja. Korruption ei välttämättä tarvitse olla lainvastainen, epäeettinen tai luottamuksensuojan vastainen, jotta sitä voitaisiin pitää lahjonnan vastaisen yleissopimuksen mukaisena. Konflikteissa korruption vaikutukset korostuvat erityisesti, kun se liittyy humanitaarisen avun väärinkäyttöön, resurssien kavaltamiseen ja haavoittuvien väestöryhmien hyväksikäyttöön, mikä voi pahentaa konflikteja.
Heikot hallintorakenteet ja instituutiot luovat otollisen ympäristön korruptiokäytäntöjen leviämiselle ja vahvistumiselle. Tämä asettaa merkittäviä esteitä yrityksille niiden pyrkiessä toimimaan paikallisessa toimintaympäristössä, sillä korruptio voi häiritä reilua kilpailua ja vääristää markkinadynamiikkaa. Lisäksi se horjuttaa oikeusvaltioperiaatetta, mikä vaikeuttaa yritysten toimintaa entisestään. Yritykset voivat joutua lahjomaan virkamiehiä tai muihin epäeettisiin käytäntöihin saavuttaakseen liiketoimintatavoitteitaan, mikä lisää korruptioyhteiskunnan kiertokulkua. On myös todennäköistä, että osa yrityksistä hyödyntää heikkoa oikeusvaltioperiaatetta, mikä mahdollistaa sääntöjen ja lakien kiertämisen ja siten tarjoaa keinon toimia epäeettisesti.
Korruptio kasvattaa myös yritysten operatiivisia riskejä konfliktialueilla, joilla sääntelykehys on usein epävakaa ja ennakoimaton. Korruptoitunut päätöksenteko lisää epävakautta ja mielivaltaa, mikä vaikeuttaa strategista suunnittelua ja heikentää toiminnan tehokkuutta. Konfliktialueilla korruptio voi suoraan vaarantaa yritysten ja niiden henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Lisäksi korruptio vaarantaa alueella toimivien yritysten maineen ja uskottavuuden. Osallistuminen korruptoituneisiin käytäntöihin tai niiden tukeminen voi tahria yrityksen maineen ja heikentää luottamusta asiakkaiden, sijoittajien ja kumppaneiden keskuudessa.
Yritysten konfliktivalmius:
KORRUPTIO
Taloudellisten kannustimien käyttö päätöksenteon ja/tai tulosten manipuloimiseksi. Lahjontaan kuuluu myös tavaroiden vastaanottaminen vastineeksi etuuskohtelusta. Lahjonta voi olla rahallisena tai ei-rahallisena.
Kiristys on rahan, tavaroiden, palvelujen tai lojaalisuuden hankkimista väkivallalla uhkaamalla. Kiristystä harjoitetaan sekä laillisilla että laittomilla markkinoilla, ja joissakin tapauksissa se ulottuu taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Kiristys voi olla joko järjestelmällistä tai opportunistista, ja jos se on usein alueellista, se toimii usein tietyillä alueilla, toimialoilla tai organisaatioissa. Kiristystä voidaan harjoittaa suojelun muodossa, jolloin maksu on vastine ”suojelusta”, vaatimalla säännöllistä veronmaksua, joka on tietty prosenttiosuus yrityksen liikevaihdosta, tai vaatimalla tietullimaksua, jotta tavarat tai palvelut pääsevät kulkemaan tietyn pisteen/prosessin läpi.
Helpotusmaksut (voiteluraha), joita joskus kutsutaan myös pieniksi lahjuksiksi, ovat jokapäiväisissä tilanteissa esiintyviä lahjuksia. Ne voivat olla tilannekohtaisia ja esiintyä tilanteissa, joissa lahjusta vaaditaan palvelusta, johon henkilö tai yritys on oikeutettu. Ne voivat olla transaktionaalisia, jolloin pieniä lahjuksia vaaditaan tietyissä liiketoimissa tai toiminnoissa, tyypillisesti matkustamisessa, logistiikassa tai jonkinlaisen hyväksynnän, kuten viisumin, lisenssin, todistuksen, yleishyödyllisen palvelun tai viranomaishyväksynnän hakemisessa.
Pienet lahjukset voivat olla käteistä, arvoseteleitä, prepaid-puhelinkortteja, alkoholia, hajuvesiä, savukkeita ja lippuja tapahtumiin. Pienet lahjukset voivat aiheuttaa oikeudellisia riskejä (mukaan lukien rikossyytteet, selvitys- ja tutkimuskustannukset), maineeseen kohdistuvia vahinkoja (mukaan lukien markkina- ja rahoitusongelmat, liikekumppaneiden luottamuksen menettäminen ja lisääntynyt alttius lahjusten pyytämiselle ja vaatimuksille), toiminnallisia vaikutuksia (mukaan lukien kustannukset, joita pienien lahjusten järjestelmällinen maksaminen aiheuttaa yritykselle, markkinoiden vääristyminen, korruptoituneen byrokratian vahvistuminen ja työntekijöiden vaarantuminen) tai jopa uhan henkilökohtaiselle turvallisuudelle.
Korruptio voi olla juurtunut syvälle maan kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin, minkä vuoksi voi olla vaikea välttää lahjonnan kaltaisen korruptoituneen toiminnan saamista kulttuurinormeista, kuten lahjojen antamisesta. Korruptio ei ole pelkästään moraalinen vääryys tai sääntöjen rikkominen, vaan korruptio saatetaan kokea monissa y-yhteiskunnissa osana kulttuurirakennetta. Joskus kulttuurikäytäntöjä käytetään myös korruption tarkoitukseen, jolloin yritysten on vaikea tunnistaa kulttuurinormien ja korruption välistä rajaa.
Suosiminen on hallinnollisen korruption muoto, johon kuuluvat nepotismi, kaveruus ja holhoaminen. Nepotismi tarkoittaa sukulaisten nimittämistä tehtävään tai ylennyksen tai muun edun myöntämistä lähisukulaiselle. Tähän voi sisältyä palkankorotuksia, ylennyksiä ja etuoikeuksia, joilla pyritään säilyttämään lojaalisuus ja kunnioitus perhettä kohtaan, ja se voi liittyä liike-elämään ja politiikkaan. Virkamiesyhteistyö on viranhaltijan toimintaa, jossa hän suosii, palkitsee ja/tai palkitsee luotettuja kollegojaan, joihin voi kuulua myös matalan ammattitaidon omaavia ystäviä, tai muita sidoksia, joilla on etuoikeutettu kohtelu virkaan tai jotka hyötyvät sopimuksesta ilman tarjouskilpailua. Mesenaatti tarkoittaa sitä, että poliitikko jakaa resursseja, työpaikkoja tai sopimuksia epäoikeudenmukaisesti poliittisen lojaalisuuden toivossa.
Konfliktisensitiivisyys on lähestymistapa, jolla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman paljon vaikutuksia, jotka lieventävät konfliktia sekä minimoimaan toimijan toiminnasta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset konfliktiin ja sen taustalla oleviin syihin.
Ottamalla käyttöön konfliktisensitiivisen lähestymistavan, yritykset pystyvät paremmin varautumaan konfliktin aiheuttamiin riskeihin. Ne saavat paremman ymmärryksen konfliktin syistä ja niihin liittyvistä sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista tekijöistä. Tällöin yritykset pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja navigoimaan monimutkaisessa konfliktiympäristössä. Ymmärtämällä konfliktin perimmäiset syyt ja taustatekijät yritykset voivat tunnistaa mahdolliset riskit ja haasteet ja kehittää strategioita niiden lieventämiseksi.
Konfliktisensitiivisyys antaa yrityksille myös mahdollisuuden tunnistaa ja käsitellä toimintansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia konfliktiin ja paikallisyhteisöihin. Tähän sisältyy sellaisten toimien välttäminen, jotka voivat ylläpitää tai jopa lietsoa jännitteitä tai edistää ihmisoikeusloukkauksia.
Yritysten konfliktivalmius:
KONFLIKTISENSITIIVISYYS
Lisäksi konfliktisensitiivisyys auttaa yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia myönteiseen sitoutumiseen ja rauhanrakentamiseen. Ymmärtämällä konfliktista kärsivien paikallisyhteisöjen tarpeita ja toiveita, yritykset voivat kehittää osallistavia ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä, jotka luovat työllistymismahdollisuuksia, tukevat paikallisia tavarantoimittajia ja edistävät yhteisön yleistä hyvinvointia sekä ylipäänsä purkavat konfliktin syitä. Tämä auttaa rakentamaan luottamusta ja myönteisiä suhteita sidosryhmiin, kuten paikallisyhteisöihin, hallituksiin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin.
Konfliktianalyysillä tarkoitetaan konfliktien syiden ja dynamiikan järjestelmällistä tutkimista ja ymmärtämistä. Se käsittää konfliktien taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen, konflikteihin osallistuvien eri toimijoiden välisten suhteiden analysoinnin ja konfliktin mahdollisten vaikutusten ja seurausten arvioinnin. Analyysissä pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia hallita tai ratkaista eriäviä intressejä tai kiistoja ilman väkivaltaisia toimia.
Konfliktialueella toimivilla yrityksillä ei ole asianmukaista tietoisuutta konfliktista, mikä voi johtaa konfliktin vaikutusten vähättelyyn ja siihen, että ne ovat alttiimpia propagandalle ja disinformaatiolle.
Konfliktialueella toimivat yritykset saattavat sanoa olevansa puolueettomia ymmärtämättä riittävästi vaikutustaan organisaatio- ja yksilötasolla, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa yritys voi tahattomasti joutua konfliktin osapuoleksi.
Konfliktin aikana maan hallintojärjestelmään kohdistuu paineita, mikä johtaa huonoon sääntelyyn, valtion instituutioiden kapasiteetin, vastuuvelvollisuuden ja resurssien vähäisyyteen, heikkoon oikeusvaltioperiaatteeseen, epätasa-arvoiseen oikeussuojan saatavuuteen ja lisääntyneeseen korruptioon. Kaikki nämä vaikuttavat liiketoimintaympäristöön.
Konfliktin aikana myös alihankkijat, kumppanit ja muu arvoketju kärsivät riskeistä ja vaikutuksista. Riskiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja kohdennettua rikollista toimintaa.
Työkaluja ja kehikoita konfliktianalyysiin
Järjestäytyneen rikollisuuden ympärillä on paljon puolilaillista tai lailliselta vaikuttavaa toimintaa. Yritykset voivatkin välillisesti toimia järjestyneen rikollisuuden kanssa, itse sitä huomaamatta. Riskit voivat olla merkittäviä, sillä kumppanien välillisesti laiton toiminta voi vaarantaa yrityksen laillista toimintaa. Mitä enemmän rikolliset tahot pääsevät pesiytymään yrityksen toimintaan tai yrityksen toiminta-alueelle, sitä haastavampaa on niistä päästä eroon.
Järjestäytynyt rikollisuus on organisoitu ryhmä, joka harjoittaa rikollista toimintaa taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi. Järjestäytyneillä rikollisjärjestöillä on jäsennelty hierarkia, roolit ja selkeä komentoketju. Ne turvautuvat usein väkivaltaan, pelotteluun ja korruptioon suojellakseen etujaan ja säilyttääkseen laittomien liiketoimintojensa hallinnan. Lisäksi ne voivat soluttautua laillisiin yrityksiin ja instituutioihin helpottaakseen rikollista toimintaansa, pestäkseen laittomia tulojaan tai turvatakseen toimintansa.
Konfliktialueilla viranomaisten toimintakyky ja oikeusvaltio heikkenevät. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät viranomaiset kuten poliisi tai tulli toimi, eikä juridisia järjestelmiä ei ole. Järjestäytyneelle rikollisuudella jää silloin huomattavasti enemmän toimintatilaa. Samalla konfliktialueet tarjoavat kansainväliselle rikollisuudelle talousapajia, varastettavia tai ostettavia aseita, kauttakulkureittejä sekä ihmisiä kaupattavaksi tai rekrytoitaviksi. Järjestäytynyt rikollisuus voi hyödyntää lain ja järjestyksen hajoamista laajentaakseen toimintaansa ja saadakseen valtion tai yhteiskunnan taloudelliset resurssit hallintaansa.
Yritysten konfliktivalmius:
JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS
Kiristyksellä tarkoitetaan omaisuuden hankkimista toiselta käyttämällä oikeudettomasti todellista tai uhattua voimaa, väkivaltaa tai pelkoa. On myös olemassa kiristystä ”virka-aseman varjolla” tai ”virkaoikeuden varjolla”, jolla tarkoitetaan sitä, että virkamies ottaa oikeudettomasti haltuunsa rahaa tai omaisuutta, joka ei kuulu hänelle, riippumatta siitä, onko ottaminen toteutettu voimakeinoin, uhkaamalla tai pelolla. Yrityksiin kohdistuva kiristys on yleensä seuraavanlaista:
Laittomilla markkinoilla myydään tuotteita, joilla ei saisi käydä kauppaa tai joiden kauppaan tulisi olla lupa. Laittomilla markkinoilla tarkoitetaan myös tuotteita, joita myydään ilman, että niistä maksetaan asianmukaisia veroja. Esimerkiksi ihmiskauppaa, salametsästystä, luonnonvaraisten eläinten salakuljetusta, tai mineraalien ja puutavaran hankintaa laittomasti.
Saalistaminen voi sisältää saalistusrikoksia, kuten varkauksia, ryöstöjä ja petoksia, tai tiettyjen resurssien saalistamista.
Konfliktin aikana myös alihankkijat, kumppanit ja muu arvoketju kärsivät riskeistä ja vaikutuksista. Riskiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja kohdennettua rikollista toimintaa.
Prosessi, jossa järjestäytyneet rikollisryhmät ottavat haltuunsa valtion perinteisen roolin ja hallitsevat aluetta ja väestöä tai hallitsevat niitä yhdessä. Rikolliseen hallintoon voi kuulua myös poliittinen ja rikollinen liittouma, jossa valtiolliset toimijat osallistuvat suoraan rikollisiin tekoihin.
Kaikki tapaukset, joissa rikollisjärjestöön kuuluva tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai jo soluttautunut oikeushenkilö sijoittaa taloudellisia ja/tai henkilöresursseja osallistuakseen laillisen yrityksen päätöksentekoprosessiin.
Kohdennettu disinformaation levittäminen, johon voi sisältyä vääriä syytöksiä, henkilöitä, organisaatioita, yrityksiä tai valtion virastoja koskevan väärän tiedon levittäminen, jotta voidaan ohjata tai ohjata käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Petos on epärehellistä toimintaa, joka aiheuttaa todellista tai potentiaalista voittoa tai tappiota jollekin henkilölle tai organisaatiolle (mukaan lukien rahan tai muun omaisuuden varastaminen) ja jonka ovat toteuttaneet organisaation työntekijät tai organisaation ulkopuoliset henkilöt ja/tai jossa käytetään petosta toiminnan aikana, välittömästi ennen toimintaa tai välittömästi sen jälkeen. Petos käsittää myös sellaisten väärennettyjen asiakirjojen tahallisen väärentämisen, salaamisen, tuhoamisen tai käytön, joita on käytetty tai tarkoitettu käytettäväksi tavanomaiseen liiketoimintatarkoitukseen, tai tietojen tai aseman epäasianmukaisen käytön henkilökohtaiseen hyötyyn.
Järjestäytyneen rikollisuuden tekemät kyberhyökkäykset, mukaan lukien tiedonkeruu ja vakoilu, tiedonsaannin häiritseminen, väärän tiedon levittäminen, sabotaasi ja salaisen tiedon vuotaminen. Kyberhyökkäyksiin voi kuulua Distributed Denial of Service (DDoS), pyyhkäisyhaittaohjelmat ja lunnasohjelmat. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös harjoittaneet tietoverkkorikollisuutta helpottaakseen järjestäytyneen rikollisuuden offline-toimintaa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa ulkoisesta turvallisuudesta tuli näkyvin EU-maita kohtaava kriittinen haaste. Sisäiset turvallisuuskysymykset eivät ole silti kadonneet, vaikka puheissa tällä hetkellä korostuukin eniten sotilaallisen kyvykkyyden rakentaminen ja sodan torjuminen.
SaferGloben vuoden 2024 syksyn Eurooppa-tiedotushanke käsittelee Euroopan sisäisen turvallisuuden suojelua ja yhteistyötä Ukrainan sodan aikakaudella. Tiedotushanke toteuttaa kansalaisviestintää ja käsittelee muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ekstremismin ehkäisyä, kansallista resilienssiä ja kyberturvallisuutta aikana, jolloin turvallisuushaasteet eivät enää tunne valtioiden rajoja.
Sisäisen turvallisuuden teemat ovat luonteeltaan alueellisia ja kansainvälisiä, ei vain kansallisia. EU laajentaakin toimintaa kansallisten toimijoiden yhteistyön koordinoinnista EU:n omien toimintatapojen syventämiseen. Hankkeen perustana on ajatus siitä, että entistä enemmän Suomen turvallisuus on Euroopan turvallisuutta ja Euroopan turvallisuus on Suomen turvallisuutta.
Sen lisäksi, yhä useammin turvallisuusuhkien kanssa toimimisessa korostuu myös tarve tasapainotella oikeusvaltion, kansainvälisten sääntöjen, ihmisoikeuksien, eri intressien ja turvallisuustarpeiden välillä. Linjanvedot ovat vaikeita, ja jatkuvan keskustelun aiheina niin kansainvälisessä kuin kansallisessa päätöksenteossa. EU pyrkii osaltaan luomaan näihin tasapainotteluihin linjanvetoja.
Hanke kartoittaa EU:n pyrkimyksistä tukea EU:n sisäistä turvallisuutta Ukrainan sodan mainingeissa. Hankkeen keskiössä ovat EU:n omat uudet ja muuttuvat toimintatavat sekä kehittyvä EU:n jäsenten yhteistyö, joilla EU pyrkii vahvistamaan omaa sisäistä turvallisuuttaan. Sisäisen turvallisuuden pönkittämisessä lisähaasteita tuo lisääntynyt digitaalisuus sekä verkossa tapahtuva rikollinen toiminta, sekä demokraattisten arvojen haastaminen.
Mitä EU tekee ennaltaehkäisevän turvallisuustoiminnan eteen, ja miten yhteiskuntarauhaa ja resilienssiä voisi rakentaa ja sisäistä konfliktipotentiaalia vähentää yleiseurooppalaisen yhteistyön kautta?
Hankkeessa julkaisemme syksyn 2024 aikana kaksi policy briefiä sekä neljä artikkelia, jossa asiantuntijat yhteiskunnan eri sektoreilta tuovat esiin näkökulmiaan hankkeen teemoista.
SaferGlobe on kehittänyt yhteistyötä Massachusetts Institute of Technologyn MIT-Ukraine-ohjelman kanssa. Kesällä 2024, SaferGlobessa oli jo kaksi MISTI-kesäharjoittelijaa.
Luka aloittaa neljännen vuoden opintonsa MIT:ssa kaupunkisuunnittelun parissa ja johtaa VR/AR@MIT-opiskelijajärjestöä. Julia aloittaa kolmannen vuoden opintonsa MIT:ssa, keskittyen konetekniikkaan ja suunnitteluun.
MIT-Ukraine-harjoittelujen tavoitteena on toteuttaa käytännön projekteja Ukrainan hallituksen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten hyväksi tai organisaatioissa, jotka sijaitsevat Ukrainan ulkopuolella, mutta keskittyvät Ukrainan kehitykseen, pakolaisten tukemiseen ja jälleenrakennukseen. MIT-Ukraine-harjoittelut toteutetaan joko etätyönä tai muissa Euroopan maissa turvallisuussyistä.
SaferGloben harjoitteluna Luka ja Julia tukivat varsinkin pohjoismaalaisten ukrainalaisten järjestöjen yhteistyötä.
Keskiviikkona 22.5. iltapäivällä, samaan aikaan vuosittaisen Kriisinhallinta NYT -tapahtumansa kanssa Suomen ulkoministeriö tiedotti kansalaisjärjestöille lakkauttavansa vuodesta 2025 alkaen kokonaan budjettimomentin 24.90.50 ”eräät valtionavut kansalaisjärjestöille”.
Avustuksilla on tuettu kansalaisjärjestöjen toimintaa, joka liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin, ja tänä vuonna niitä myönnettiin 1 063 000 euron edestä. SaferGlobelle leikkaus tarkoittaa loppuja jäljelle jääneistä yleisavustuksista, jolloin avustuksemme jäävät jatkossa vain hankepohjaiseksi.
Tämä, kuten edeltävä leikkauspäätös on osoittautunut vain yksi osa laajempaa kehitystä, jossa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ajetaan alas säästösyillä perustellen. Nopeat leikkaukset vaarantavat järjestöjen koko olemassaolon ja uhkaavat kansalaisjärjestökentän riippumattomuutta ja moniäänisyyttä, jota Suomi oli ollut kauan sitoutunut tukemaan.
Leikkaus ei ainoastaan ole suora leikkaus ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan nuorten sekä kokeneiden osaajien vapaaehtoistoimintaan, vaan myös heidän asiantuntijuutensa hyödyntämiseen ja kehittämiseen moninaisten työurien kautta avoimen yhteiskunnan ja kansainvälisesti vaikuttavan Suomen kaikkiin tarpeisiin.
Mukana on työtä, joka on pitkään kasvattanut Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta, osallistanut nuoria kansainväliseen hallintaan ja rauhantyöhön, globaalikasvatustoimintaa, puolueetonta ja keskeisiä aiheita esiin nostavaa tutkimustietoa ja raportteja, EU- ja YK-tietoisuuden kasvatusta kouluikäisistä yrityskentälle, ja kaikkea sitä, joka on vuosikymmenten ajan kansainvälisellä kentällä tehnyt Suomesta kokoaan suuremman.
Ensi vuonna näytteilleasettajien käytävällä voikin olla varsin tyhjää, sillä pian monia tänäänkin #KriisinhallintaNYT:ssä toimintaansa esitelleitä järjestöjä ei välttämättä ole enää olemassa.
Jos haluat tukea toimintaamme, meille voit lahjoittaa helposti MobilePayn lyhytkoodilla 11075 (Rahankeräyslupa: RA/2021/386).
SAFERGLOBE