Ruotsi kuuluu EU:n aseviejämaiden kärkijoukkoon. Ruotsin aseviennin huippuvuosina, 2010-luvun taitteessa, asevienti Lähi-Itään muodosti enimmillään jopa neljänneksen maan koko aseviennistä.
Ruotsi kuuluu EU:n aseviejämaiden kärkijoukkoon. Ruotsin aseviennin huippuvuosina, 2010-luvun taitteessa, asevienti Lähi-Itään muodosti enimmillään jopa neljänneksen maan koko aseviennistä [1]. Viime vuosien poliittiset skandaalit ja asekaupan ympärillä käyty debatti ovat kuitenkin tehneet erityisesti Saudi-Arabian kanssa käydystä asekauppayhteistyöstä varovaisempaa. Asevienti muihin Lähi-Idän valtioihin näyttää tästä huolimatta jatkuvan.
Ruotsi oli vuosien 2011–2015 välillä maailman kahdenneksitoista suurin aseviejä [2]. Vuonna 2011 noin 13,7 miljardin kruunun arvoinen asevienti nosti Ruotsin maailman suurimmaksi aseviejäksi suhteutettuna maan väkilukuun. Ruotsi on toistuvasti ollut kyseisen tilaston kärkisijoilla [3].
Ruotsin aseviennin huippuvuonna 2011 asevienti Lähi-Itään oli arvoltaan 3,4 miljardia kruunua. Ruotsin tärkeimmät kauppakumppanit alueella ovat Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat [4]. Saudi-Arabia oli vuosina 2011–2012 Thaimaan jälkeen Ruotsin suurin yksittäinen asekauppakumppani [5][6]. Ruotsi luokittelee sotatuotteet kahteen eri kategoriaan – niin sanottuun taistelumateriaaliin ja muihin sotatuotteisiin. Saudi-Arabiaan suuntautuvasta viennistä suurin osa, noin 2,7 miljardia, koski jälkimmäistä kategoriaa [7].
Tärkein Ruotsista Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin viety yksittäinen tuote on Saabin kehittämä tutkavalvontajärjestelmä Erieye [8]. Tutkajärjestelmien ohella Ruotsi on vienyt Saudi-Arabiaan panssarintorjunta-ohjuksia ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin sota-aluksia [9][10].
Ruotsissa Lähi-Itään ja erityisesti Saudi-Arabiaan suuntautuva asevienti on viime vuosina ollut toistuvasti poliittisen debatin kohteena erityisesti Saudi-Arabian autoritaarisen hallinnon ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Keväällä 2012 Ruotsin vuodesta 2005 asti jatkunut sotilaallinen yhteistyö Saudi-Arabian kanssa joutui kritiikin kohteeksi, kun kävi ilmi, että Ruotsi oli salaa rakentamassa asetehdasta Saudi-Arabiaan [11]. Aiheesta seurannut julkinen keskustelu johti lopulta puolustusministeri Sten Tolgforsin eroon.
Näyttää siltä, että Saudi-Arabian kanssa käytävästä asekaupasta noussut kohu ei kuitenkaan välittömästi vaikuttanut käytännön tasolla maiden väliseen asekauppaan eikä Ruotsin Lähi-Itään suuntautuneeseen asevientiin. Vaikka Lähi-Idän osuus Ruotsin aseviennin kokonaisarvosta laski vuosien 2013–2015 aikana, jatkui Ruotsin asekauppayhteistyö Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien kanssa. Vuonna 2013 Ruotsi vei Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin sotatuotteita yhteensä 271 miljoonan kruunun arvosta [12].
Ruotsin Saudi-Arabian kanssa tekemä asekauppayhteistyö nousi uudelleen esille keväällä 2015. Saudi-Arabia esti Ruotsin uuden ulkoministerin Margot Wallströmin ihmisoikeuksia käsittelevän puheen Arabiliiton kokouksessa. Vastauksena Ruotsi ilmoitti jättävänsä maiden välisen sotilasyhteistyösopimuksen uudistamatta [13]. Ruotsalainen elinkeinoelämä reagoi hallituksen päätökseen avoimella kirjeellä, jossa yli 30 elinkeinoelämän vaikuttajaa vetosi maan hallitukseen yhteistyön jatkamiseksi [14].
Ruotsissa käyty debatti sotilaallisesta yhteistyöstä Saudi Arabian kanssa näyttää vaikuttaneen vientipolitiikkaan vuonna 2015. Vuoden aikana maahan myönnettiin vain kaksi vientilupaa, joiden arvo oli kaksi miljoonaa kruunua. Sen sijaan muihin Persianlahden alueen valtioihin, kuten Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, Kuwaitiin, Qatariin ja Omaniin myönnettiin vientilupia yhteensä yli 300 miljoonan kruunun arvosta [15].
Ruotsi on vähentänyt asevientiään Saudi-Arabiaan, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että sama muutos koskee Lähi-Itää myös muilta osin. On mahdollista, että ruotsalaiset puolustusalan yritykset hakevat uusia markkinoita muista alueen valtioista, mikäli Saudi-Arabian kanssa käytävä asekauppa osoittautuu vaikeaksi.
Keskustelu Saudi-Arabian kanssa käytävän asekaupan ongelmakohdista on tervetullutta kehitystä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että keskittyminen yksittäiseen ongelmalliseksi katsottuun valtioon saattaa siirtää huomion pois aseviennin kokonaisvaltaisemmasta arvioinnista. Sen sijaan, että yksittäinen valtio määritellään ongelmalliseksi aseviennin vastaanottajaksi, tulisi vientipolitiikassa arvioida kokonaisvaltaisesti sitä, miten asevienti tukee konflikteja ruokkivaa kehitystä.
1 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2011 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2011/12:114, 15.3.2012, s. 56. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2012/03/skr.-201112114/), Luettu 24.8.2016.
2 Sipri, 2016, International Arms Transfers – Arms Transfer Graphics. Saatavissa: (https://www.sipri.org/research/armament-and-disarmament/arms-transfers-and-military-spending/international-arms-transfers). Luettu 23.8.2016.
3 Ramqvist, Philip, 2011, Svensk vapenexport slår record. Julkaistu: Dagens Nyheter 7.12.2011. Saatavissa: (http://www.dn.se/ekonomi/svensk-vapenexport-slar-rekord/). Luettu 24.8.2016.
4 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2012 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2012/13:114, 25.3.2013, s. 46. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2013/03/skr.-201213114/9. Luettu 24.8.2016.
5 Ks. viite 4, s. 5-6.
6 Ks. viite 1, s.5-6.
7 Ks. viite 1, s. 59.
8 Saab, 2016, Saab 2000 Erieye AEW&C; A True Force Multiplier. Saatavissa: <http://saab.com/air/airborne-solutions/airborne-surveillance/saab-2000-erieye-aewc/>. Luettu 24.8.2016.
9 Kytömäki, Elli, 2015, Nordic Arms Transfer Controls and The Arms Trade Treaty: Strenghts and Challenges. Helsinki: SaferGlobe, S.22.
10 Lönnaeus, Olle, 2012, Nya Stridbåtar till Arabemiraten. Julkaistu: Sydsvenskan 19.3.2012. Saatavissa: (http://www.sydsvenskan.se/2012-03-19/nya-stridsbatar-till-arabemiraten). Luettu 24.8.2016.
11 Andersson, Christina, 2012, Sverige stödjer bygget av vapenfabrik i diktaturen Saudiarabien. Julkaistu: Säkerhetspolitik.se 9.3. 2012. Saatavissa: (http://www.sakerhetspolitik.se/Arkiv/Omvarldsbevakning/2012/Sverige-stodjer-bygget-av-vapenfabrik-i-diktaturen-Saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.
12 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2014 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2014/15:114, 12.3.2015, s.42. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2015/03/skr.-201415114/). Luettu 24.8.2016.
13 Säkerhetspolitik.se 25.3.2015, Diplomatisk kris mellan Sverige och Saudiarabien. Saatavissa: (http://www.sakerhetspolitik.se/Arkiv/Omvarldsbevakning/2015/Diplomatisk-kris-mellan-Sverige-och-Saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.
14 Dagens Nyheter 6.3.2015, 31 näringslivstoppar: Bryt inte avtalet med Saudiarabien. Saatavissa: (http://www.dn.se/ekonomi/31-naringslivstoppar-bryt-inte-avtalet-med-saudiarabien/). Luettu 24.8.2016.
15 Svenska Regeringen, Strategisk exportkontroll 2015 – krigsmateriel och produkter med dubbla användningsområden, Regeringens skrivelse 2015/16:114, 17.3.2016, s. 44. Saatavissa: (http://www.regeringen.se/rattsdokument/skrivelse/2016/03/skr.-201516114/). Luettu 24.8.2016.
