Vahvennettu ihmisoikeushuolellisuusvelvoite (HRDD+)

Konfliktit lisäävät riskiä ihmisoikeusloukkauksille. Mitä laajempi ja vakavampi konflikti on kyseessä, sitä enemmän se vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin ja valtion mahdollisuuksiin suojella kansalaisiaan.

Monet konfliktit myös tapahtuvat geopoliittisesti haurailla alueilla, mikä kasvattaa ihmisoikeusloukkausten riskiä ja vakavuutta. Koska konfliktien negatiiviset vaikutukset ihmisoikeuksiin ovat monitahoisia, tulee yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ottaa ne laajasti huomioon omassa toiminnassaan.

Vahvennettu ihmisoikeushuolellisuusvelvoite (englanniksi enhanced human rights due diligence eli HRDD+) asettaa yritykselle tavanomaista suuremman vastuun huolehtia toimintakentässään olevien ihmisten ja yhteisöjen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista konfliktitilanteissa. Tämä käsittää päätökset liiketoiminnan jatkamisesta, sopeuttamisesta ja lakkauttamisesta tilanteessa, jossa liiketoimintaympäristö on tavalla tai toisella epävakaa. Keskiössä on ymmärtää yrityksen liiketoiminnan ja siihen liittyvien päätösten vaikutukset konfliktiin. Yritysten tulee vasta toissijaisesti huolehtia konfliktien vaikutuksista liiketoimintaan.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

On tärkeää ymmärtää, että vahvennettu ihmisoikeushuolellisuusvelvoite käsittää nimenomaan velvollisuuden kartoittaa liiketoiminnan vaikutuksia konfliktiin ja erityisesti sen piirissä oleviin ihmisiin ja yhteisöihin, ja vastuuseen lieventää negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia käytettävissä olevilla keinoilla.

Kaikilla päätöksillä, joita yritys tekee liiketoiminnan jatkamiseen, sopeuttamiseen tai lakkauttamiseen liittyen, on väistämättä vaikutuksia konfliktiin. Esimerkiksi elintärkeitä tuotteita tai palveluita tarjoava yritys saattaa aiheuttaa liiketoiminnan lakkauttamisella vakavaa haittaa paikallisväestölle, mikäli korvaavaa tuotetta tai palvelua ei ole saatavilla. Vähemmän elintärkeitä tuotteita tai palveluita tarjoavan yrityksen tulee puolestaan harkita, saattaako sen välineistö päätyä ihmisoikeusloukkauksia tekevän toimijan käsiin, mikäli se päättää poistua maasta.

Yhteiskunnallisesti merkittäviä palveluita tai hyödykkeitä tarjoavalla yrityksellä saattaa puolestaan joissain tilanteissa olla mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaansa konfliktin negatiivisten ihmisoikeusloukkauksien vähentämiseksi.

Jotta yritys kykenee tekemään konfliktin kannalta mahdollisimman hyödyllisiä päätöksiä, sen tulee pitää huoli tiiviistä ja laajasta vuoropuhelusta keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. On erityisen tärkeää priorisoida välittömien ihmisoikeusvaikutusten minimoiminen, ja samalla kartoittaa myöhemmin ja hitaammin konkretisoituvia riskejä ja tehdä niihin liittyvät suunnitelmat, kun välitön uhka on saatu mahdollisuuksien mukaan hallintaan. Suorien ihmisoikeusvaikutusten lisäksi konfliktialueilla toimivien yritysten on oltava tietoisia myös epäsuorista vaikutuksista, joita niillä voi olla ihmisoikeuksiin.

Konfliktialueella toimiville työntekijöille on hyvä varata vaikutusmahdollisuus yrityksen päätöksiin konfliktitilanteessa, etenkin, jos yrityksellä itsellään ei ole vahvaa paikalliskulttuurin tuntemusta. On myös hyvä ylläpitää vuoropuhelua kotimaan ja konfliktimaan viranomaisten kanssa, ja etsiä luotettavia tietolähteitä, sillä informaatiosodankäynti on yhä merkittävämpi riski konflikteissa.

Konfliktissa vastuullisesti toimiva yritys hyötyy tehokkaasta ja määrätietoisesta toiminnasta hyvien sidosryhmäsuhteiden ja mainehyödyn kautta. Hyöty todennäköisesti ulottuu yrityksen toimintaan laajemminkin – usein vastuullisesti toimineita yrityksiä käytetään positiivisina esimerkkeinä konfliktitilanteen liennyttyä. Esimerkiksi YK:n vuotuisessa ihmisoikeusfoorumissa Genevessä nostetaan esiin yrityksiä, jotka ovat onnistuneet sovittamaan liiketoimintansa konfliktin vaikutusalueella olevan väestön etua edistäen.