Tutkimusten mukaan disinformaatio ja misinformaatio leviävät somessa nopeammin kuin oikea tieto, ja valta tiedon julkaisusta on digijäteillä, joilla on taloudellisia intressejä hyväksyä disinformaatio alustoillaan.
Informaatiovaikuttaminen, eli järjestelmällinen yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttaminen, ei ole ilmiönä uusi. Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat kuitenkin lisänneet vaikuttamisen mittakaavaa ja keinovalikoimaa. Tutkimusten mukaan disinformaatio ja misinformaatio leviävät somessa nopeammin kuin oikea tieto, ja valta tiedon julkaisusta on digijäteillä, joilla on taloudellisia intressejä hyväksyä disinformaatio alustoillaan.
Disinformaation levittämisen lisäksi informaatiovaikuttaminen voi olla myös totuuteen perustuvaa. Tällöin yhteiskunnan ulkopuolelta käsin organisoidut maalituskampanjat mustamaalaavat kohteitaan levittämällä esimerkiksi sensitiivisiä yksityiselämän tietoja, pyrkien heikentämään henkilön tai organisaation suosiota ja uskottavuutta.
Informaatiovaikuttaminen voi olla myös esimerkiksi tietyn kansanryhmän mustamaalaamista ja vihapuheen lietsomista, jolloin tavoitteena on luoda yleistä eripuraa ja hajaannusta yhteiskunnassa.
