Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa.
Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää yhteisen kannan EU-tason valvontaa ja päätöksentekoa sen toimeenpanon varmistamiseksi. Yhteisen kannan lisäksi EU-maiden asevientiä rajoittavat asevientikiellot. Kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla asetettavat viennin rajoitukset toimivat vientilupajärjestelmästä erillisinä ja tarjoavat erilaisen mahdollisuuden myös ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehitysongelmien huomioimiseen.
Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa.
Julkaisu on osa SaferGloben hanketta Ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokehitys EU:n asevientipolitiikassa.
EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa / Sarja: Policy Brief / Numero: 2/2020 / Tekijä(t): Ronja Karkinen. Julkaisija: SaferGlobe / Julkaisuvuosi: 2020 / Sivuja: 4 / Ulkoasu: A4, väri / ISBN: 978-952-6679-31-0 (painettu), 978-952-6679-32-7 (pdf).