Julkisessa keskustelussa esitetty huoli demokratian tilasta on aiheellinen, mutta kansalaisten periaatteellinen asennoituminen demokratiaan antaa toivoa tähän huoleen vastattaessa.
Äänestäjiä Britannian parlamenttivaaleissa vuonna 2010 (alkuperäinen kuva Wikimedia Commons, CC BY 2.0)
Huoli liberaalin edustuksellisen demokratian tilasta vakiintuneissa demokratioissa on noussut toistuvasti otsikoihin viime vuosien aikana. Asennetutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että ainakin Euroopassa kansalaiset kannattavat demokratian periaatteita vahvasti. Sen sijaan demokratian käytännön toteutumiseen ollaan melko tyytymättömiä osassa Eurooppaa. Vastauksena demokratian kohtaamiin ongelmiin vaaditaankin lisää, laajempaa ja parempaa demokratiaa, ei demokratian rajoittamista.
Demokratian kohtaamia uhkia ei tule vähätellä. Euroopan unionissa Puolan ja Unkarin hallitusten vapaalle medialle ja oikeuslaitokselle asettamat rajoitukset ovat vakava uhka maiden demokratialle. EU:n ulkopuolisissa, nimellisesti demokraattisissa, valtioissa kansalaisoikeuksien rajoittamista ja oppositioon kohdistuvaa painostusta on nähtävissä muun muassa Venäjällä, Turkissa, Brasiliassa ja Venezuelassa. Yhdysvalloissa Donald Trumpin presidenttikauden on pelätty vaarantavan maan demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen.
Eurooppalaisten asenteita kartoittavassa European Social Survey (ESS) kyselyssä, demokratian katsottiin sisältävän perinteisen liberaalin ulottuvuuden ohella myös sosiaalisen ja suoran demokratian ulottuvuuden. Liberaali demokratia viittaa tässä yhteydessä muun muassa vapaisiin vaaleihin ja ilmaisunvapauteen. Sosiaalinen demokratia viittaa köyhyyden torjuntaan ja taloudelliseen yhdenvertaisuuteen ja suora demokratia esimerkiksi kansanäänestysten muodossa tapahtuvaan osallistumiseen.
Eurooppalaisten demokratia-asenteiden kartoitus osoittaa, että eri maiden kansalaiset vaativat lisää ja laajempaa demokratiaa. Demokratian liberaalin, sosiaalisen ja suoran osa-alueen kannatus on periaatteellisella tasolla vahvaa suuressa osassa Euroopan maita. Samanaikaisesti kansalaiset ovat melko usein tyytymättömiä siihen, miten nämä eri demokratian ulottuvuuden toteutuvat. Erityisesti sellaisissa Euroopan maissa, joissa hallinto kärsii korruptiosta eikä osallista kansalaisia, tyytymättömyys demokratiaan on laajaa.
Toisaalta asennetutkimuksista välittyvä myönteinen viesti on, että kansalaiset ovat vahvasti laajan demokratian kannalla ja haluavat, että demokratiaa kehitetään. Demokratian kannatus näyttää säilyvän vahvana myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Tämä näkyy siten, että vaikka kansalaisten tyytymättömyys demokratian toimintaan on kasvanut erityisesti niissä maissa, jotka kärsivät talouskriisistä eniten, periaatteellinen kannatus demokratialle ei näytä horjuneen merkittävästi.
Julkisessa keskustelussa esitetty huoli demokratian tilasta on aiheellinen, mutta kansalaisten periaatteellinen asennoituminen demokratiaan antaa toivoa tähän huoleen vastattaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskuntapolitiikassa olisi hyvä ymmärtää demokratia laajassa merkityksessä – liberaalina, sosiaalisena ja suorana demokratiana. Näiden demokratian eri osa-alueiden tasapainoinen huomioiminen on tarpeen, kun vastataan demokratian käytännön toimintaan kohdistuvaan tyytymättömyyteen.
