EU-maiden asevienti vuonna 2016: ihmisoikeudet ja pitkäaikaiset kumppanuudet vaakakupeissa

Vuoden 2016 lukujen valossa maailmantilanne on edelleen rauhaton, vaikka varustelu ei kyseisenä vuonna kiihtynytkään.

Lisääntyvän viennin ja rauhattoman maailmantilanteen vuoksi myös keskustelu aseviennistä parlamenteissa on lisääntynyt. Erityisesti Saudi-Arabia on nostettu esille sekä europarlamentissa että esimerkiksi Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisissa parlamenteissa.

Tarkasteltujen maiden välillä on nähtävissä hajaannusta suhtautumisessa aseviennin kannalta ongelmallisiin maihin. Ruotsi ja Saksa pyrkivät ainakin jossain määrin huomioimaan poliittista kehitystä Saudi-Arabiassa ja Turkissa päättäessään näihin maihin myönnettävistä vientiluvista. Ruotsi on vähentänyt merkittävästi Saudi-Arabiaan kohdistuvaa asevientiään.

Yhdistynyt kuningaskunta on esimerkki siitä, miten vilkas parlamentaarinen keskustelu ei ole vaikuttanut vaikeaksi koettuun asevientiin Saudi-Arabiaan. Asevienti maahan on jatkunut entisen kaltaisena. Ranskan ja Espanjan vuosiraporteista ei käy ilmi vientilupien epäyksiä Saudi-Arabiaan. Ranskan toimintaa voi kuvata toteamalla, että Ranska ajaa strategisia ulkopoliittisia tavoitteitaan Persianlahden alueella hyödyntäen muiden keinojen ohella asevientejä.

Saksan ja Ruotsin vientilupapäätökset yhtäällä ja Espanjan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vientilupapäätökset toisaalla antavat hyvän kuvan keskeisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kysymyksestä, joka sekä EU:n jäsenmaiden että EU:n itsensä on kyettävä ratkaisemaan: Missä määrin jäsenmaat tai EU yhdessä ovat valmiita tukemaan vakaata, asein ylläpidettyä turvallisuustilannetta ja pitkäaikaisia kumppanuuksia silloinkin, kun ne voivat johtaa ihmisoikeusrikkomuksiin?

EU-parlamentin aktiivisuus asevientikeskustelussa ja etenkin päätöslauselma, jossa se kannatti asevientikiellon määräämistä Saudi-Arabiaan, saattavat ennakoida EU-parlamentin pyrkimystä eräänlaiseen arvojohtajuuteen. Arvojohtajuudella saattaisi olla pitkällä tähtäimellä vaikutusta EU:n asevientipolitiikkaan siten, että EU:n aseviennin yhteisen kannan ihmisoikeuskriteerin rooli asevienneissä nousee nykyistä merkittävämmäksi.