Ranskan aseviennissä meneillään huippuvuodet

Ranskan aseviennin arvo nousi ennätyslukemiin vuonna 2015. Kolme neljäsosaa lähes 17 miljardin euron arvoisesta toteutuneesta aseviennistä suuntautui Lähi-Itään.

Ranskan aseviennin arvo nousi ennätyslukemiin vuonna 2015. Kolme neljäsosaa lähes 17 miljardin euron arvoisesta toteutuneesta aseviennistä suuntautui Lähi-Itään. Viisivuotiskaudella 2011–2015 Ranskan aseviennin tilausten arvo Lähi-Idässä on kasvanut hieman yli miljardista eurosta vuodessa yli kymmeneen miljardiin euroon.[1] Tosin yksittäiset kaupat näkyvät tilastoissa selvinä piikkeinä. Ranskan aktiivisen asevientipolitiikan taustalla vaikuttavat sekä maan strategiset ja turvallisuuspoliittiset tavoitteet Lähi-Idässä että taloudelliset intressit.

Lähi-itä ja Egypti tärkeimmät vientikumppanit

Merkittävimmät Ranskan aseviennin arvoa kasvattaneet kaupat koskivat Rafale-hävittäjien myyntiä Qatariin ja Egyptiin. Tilausten myötä maihin suuntautuneen viennin yhteenlaskettu arvo on yli 12 miljardia euroa vuonna 2015 [2]. Kauppojen myötä Qatar ja Egypti nousivat Ranskan vastaanottamien tilausten osalta tärkeimmiksi vientikohteiksi heti Saudi-Arabian jälkeen vuosijaksolla 2006–2015 .[3]

Ranska on tällä hetkellä Egyptin merkittävimpiä aseiden toimittajia. Maa hankkii Ranskalta yhteensä 24 Rafale-hävittäjäkonetta. Kauppa on jatkoa maiden väliselle kasvaneelle puolustusyhteistyölle. Aikaisemmin Egypti on hankkinut Ranskalta muun muassa merivoimien aluksia ja ohjuksia. Egypti on myös neuvotellut Ranskan kanssa sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien hankkimisesta.[4]

Ranska toimittaa Egyptiin myös kaksi valmistamaansa, alun perin Venäjälle tarkoitettua, Mistral-luokan maihinnousualusta. Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan myötä voimaan astunut EU:n asevientikielto esti alusten toimittamisen Venäjälle. Ranska löysi tilanteeseen ratkaisun, kun uusi ostaja löytyi Egyptistä. Sopimus alusten myynnistä solmittiin lokakuussa 2015 ja aluksista ensimmäinen toimitettiin Egyptille kesäkuussa 2016.[5]

Ranska myös rahoittaa Egyptin asevarustelua myöntämällä maalle yhteensä 3,37 miljardin euron arvosta lainaa puolustusmateriaalihankintoihin. Lainan arvioidaan kattavan noin 60 % Egyptin tekemien puolustustarvikehankintojen arvosta.[6]

Qatar on Ranskan toiseksi merkittävin asiakas Lähi-Idässä. Qatarin kanssa solmittu Rafale-kauppa on arvoltaan Egyptin vientiä suurempi, sillä se sisältää hävittäjien ohella erityyppisiä ohjuksia. Kaupan solmimisen yhteydessä Ranskan puolustusministeri Jean-Yves LeDrian korosti maiden välisten suhteiden strategista luonnetta ja Qatarin tarvetta hankkia puolustusmateriaalia suojellakseen itseään.[7]

Ranska on myös kilpaillut Italian kanssa merivoimien alusten myynnistä Qatarille. Qatar pyrkii aseistautumaan vastauksena Persianlahden alueellisiin jännitteisiin ja erityisesti Iranin vahvistuneeseen asemaan. Samalla maa valmistautuu suojelemaan öljykenttiään ja turvaamaan vuoden 2022 jalkapallon mm-kilpailuja.[8]

Pitkällä aikavälillä Ranskan aseviennin tärkein kohdemaa on Saudi-Arabia. Vuosien 2006–2015 aikana Ranskan aseviennin arvo maahan on ollut yhteensä lähes 12 miljardia euroa [9]. Saudi-Arabia on ostanut Ranskalta muun muassa fregatteja ja maa neuvottelee satelliittien sekä partioveneiden hankinnoista [10]. Saudi-Arabia myös rahoittaa liittolaisensa Egyptin Ranskalta tekemiä asehankintoja, mikä vahvistaa näiden kolmen maan välistä liittolaisuussuhdetta.[11]

Asevientipolitiikka nivoutuu yhteen turvallisuus- ja teollisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa

Ranskan Lähi-Itään suuntautuvan aseviennin taustalla vaikuttavat maan turvallisuuspoliittiset tavoitteet erityisesti terrorismin vastaisessa taistelussa. Samalla Ranska pyrkii pitämään yllä omaa puolustusteollisuuttaan, vahvistamaan heikkoa taloudellista tilannettaan ja tukemaan työllisyyttä kotimaassa. Puolustusteollisuus työllistää Ranskassa yli 160 000 henkeä ja muodostaa tärkeän osan maan korkean teknologian teollisuudesta. Tämän vuoksi Ranskan valtiolla on merkittävä rooli maan puolustusteollisuuden vientipyrkimysten tukemisessa.[12]

Ranskan pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Lähi-Idässä on arvioitu olevan alueellisen vaikutusvallan kasvattaminen erityisesti vahvistamalla suhteita Egyptiin, Saudi-Arabiaan ja Persianlahden alueen valtioihin. Tämän on arvioitu näkyneen muun muassa Ranskan jyrkässä asennoitumisessa suhteessa Iranin ydinaseohjelmasta käytyihin neuvotteluihin. Ranskan diplomaattisia pyrkimyksiä ovat helpottaneet Iranin kanssa käydyt neuvottelut ja Yhdysvaltain Egyptiin vuonna 2013 kohdistama, vaikkakin sittemmin lopetettu, asevientikielto, jotka ovat hetkellisesti viilentäneet Persianlahden alueen valtioiden ja USA:n välejä.[13]

Ranskan toteuttama mittava asevienti ja jatkuvat pyrkimykset saada Rafale-hävittäjille uusia ostajia Persianlahden alueella sitovat maan tiiviiseen puolustusyhteistyöhön alueen valtioiden kanssa pitkälle tulevaisuuteen. Egypti, Qatar ja Saudi-Arabia ovat jo nykyisin monilta osin riippuvaisia Ranskan tuottamista ylläpito- ja huoltovarmuuspalveluista ja tulevaisuudessa tämä yhteys saattaa vahvistua entisestään.[14]

On avoin kysymys, kuinka hyvin Ranska lopulta pystyy vaikuttamaan liittolaistensa pyrkimyksiin ja edistämään omia strategisia tavoitteitaan Lähi-Idässä ja erityisesti Persianlahden alueella. Ei ole myöskään täysin selvää, miten Ranskan asevientipolitiikka sopii osaksi EU:n pyrkimyksiä muodostaa yhteistä poliittista linjaa suhteessa alueen valtioihin.

EU:n ulkoministerien lokakuussa 2016 hyväksymän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän raportin mukaan yhteistyö Persianlahden alueen valtioiden kanssa on tarpeen erityisesti turvallisuuskysymyksissä. Samanaikaisesti raportissa tunnustetaan, että useilla alueen valtioilla on ongelmia sisäisen vakauden ja ihmisoikeuksien kanssa.[15]

Ranskan kontribuutio EU:n yhteiseen politiikkaan näyttää painottavan kovaa turvallisuutta ihmisoikeuskysymysten kustannuksella. Todennäköistä on, että asevienti vahvistaa alueellisia jännitteitä ja kiihdyttää avoimia konflikteja. Nähtäväksi jää, palveleeko tämä kehitys lopulta edes Ranskan omia pitkän aikavälin pyrkimyksiä.

LÄHTEET

1 Ministère de la Défense, 2016, Rapport au Parlement sur les exportations d’armement 2016. Pariisi: Ministère de la Défense, s. 66. Saatavissa: (http://www.defense.gouv.fr/content/download/473688/7580682/file/RAP-2016.pdf). Luettu. 19.8.2016.

2 Ks. viite 1.

3 Ks. viite 1, s. 84.

4 defenceWeb 23.3.2016, Egypt eyeing more arms contracts with France. Saatavissa: (http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=42838:egypt-eyeing-more-arms-contracts-with-france&catid=7:Industry&Itemid=116). Luettu. 19.8.2016.

5 defenceWeb 3.6.2016, Egypt formally receives first Mistral class vessel. Saatavissa: (http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=43767:egypt-formally-receives-first-mistral-class-vessel&catid=51:Sea&Itemid=106). luettu. 19.8.2016.

6 Nkala, Oscar, 2016, Egypt OKs Plan for €3B Military Gear Loan From France. Julkaistu: DefenseNews 13.3.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/international/mideast-africa/2016/03/13/egypt-oks-plan-3b-military-gear-loan-france/81747370/). luettu 19.8.2016.

7 Mustafa, Avad, 2016, Qatar, France Complete Dassault Rafale Fighter Jet Deal. Julkaistu: DefenseNews 29.3.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/air-space/2016/03/29/dassault-rafale-france-qatar-fighter-jet/82377564/). luettu 19.8.2016.

8 Kington, Tom & Tran, Pierre, 2016, Italy, France Clash Over Naval Deal With Qatar. Julkaistu: DefenseNews 15.4.2016. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/international/2016/04/15/italy-france-qatar-navy-world-cup/83074668/). luettu 19.8.2016.

9 Ks. viite 1, s. 9.

10 DefenseNews 14.10.2015, Saudis, French To Discuss Satellite, Patrol Boat Sales. Saatavissa: (http://www.defensenews.com/story/defense/policy-budget/industry/2015/10/14/saudis-french-discuss-sat-patrol-boat-sales/73925852/). luettu 19.8.2016.

11 Neubauer, Sigurd, 2016, An Assessment of France’s Assertive Mideast Policy. Doha: Al Jazeera Centre for Studies. Saatavissa: (http://studies.aljazeera.net/en/reports/2016/03/assessment-frances-assertive-mideast-policy-160309084628767.html). Luettu 19.8.2016.

12 Ks. viite 1, s. 10-11.

13 Daniels, Owen & Gramer, Robbie, 2016, France fills the American arms void. Julkaistu: Politico FORUM 25.6.2015. Saatavissa: (http://www.politico.eu/article/france-us-arms-jet-gulf-paris-un/). Luettu 19.8.2016.

14 Ks. viite 11.

15 Euroopan unionin neuvosto, CFSP Report – Our priorities in 2016, Asiakirja 13026/16, 17.10.2016. Saatavissa: (http://dsms.consilium.europa.eu/952/Actions/Newsletter.aspx?messageid=8138&customerid=37912&password=enc_42377361466131576658384E_enc). Luettu 24.10.2016.