Suomen aseviennissä on edelleen paljon harmaita alueita, paljastaa Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkoston SaferGlobe Finlandin raportti Suomen asevienti 2009: Kaksoiskäyttöteknologia – aseita, jotka eivät näytä aseilta. Tutkimusverkosto julkaisi toisen vuosittaisen Suomen asevientiä arvioivan raporttinsa tänään. Raportti sisältää nyt ensimmäistä kertaa myös kaksoiskäyttöteknologian viennin.
Kysymyksiä herättää erityisesti SaferGlobe Finlandin laatima niin kutsuttu harmaa lista, jonka avulla raportti pyrkii nostamaan keskusteluun aseviennin sellaisiin maihin, jonne suuntautuva asevienti on tai saattaa olla ristiriidassa Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tai EU:n aseviennin yhteisen kannan kanssa. Maat ovat muun muassa kehitysmaita, ei-demokraattisia valtioita, niissä on vakavia ihmisoikeusloukkauksia, korkea väkivaltakuolleisuus, konflikti tai sota.
Raportti keskittyy tänä vuonna erityisesti kaksoiskäyttöteknologian vientiin sekä yleisempään Suomen aseviennin kehitykseen. Suomen asevienti kasvoi kaksinkertaiseksi kaudella 2005–2009 verrattuna edelliseen kauteen 2000–2004. Vuonna 2009 kokonaan uusia sotatarvikkeiden vientikohteita olivat Libanon, Venäjä ja Meksiko.
Kaksoiskäyttöteknologian vientiin ja ulkoasiainministeriön siitä tekemään raportointiin liittyy paljon ongelmia. Kaksoiskäyttöteknologialla tarkoitetaan sellaista teknologiaa, joka soveltuu sekä sotilas että siviilikäyttöön. Kaksoiskäyttöteknologian viennin suurimpia alueita ovat Aasia ja Lähi-itä. Merkittävimpien vientimaiden listalla on muun muassa Kiina, Intia, Iran, Turkki ja Saudi-Arabia. Kaksoiskäyttöteknologiaa oli viety myös asevientikiellossa oleviin maihin Norsunluurannikolle, Sudaniin, Kiinaan ja Zimbabween.
Sodankäynti on muuttunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi ja niin on myös asekauppa. Raportti muistuttaakin siitä, että on tärkeää ymmärtää myös muiden kuin aseiden – esimerkiksi luotiliivien ja kaasunaamarien – viennin tukevan kohdemaan väkivaltakoneistoa. Suomen asevientiä seurataan ja sitä arvioidaan kriittisesti ulkomailla. Tänä vuonna eurooppalaiset rauhanjärjestöt vaativat Suomea kieltämään asekaupan diktatuureihin. Suomi oli myös tilannut samoja rypäleammuksia kuin Gaddafin hallinto oli käyttänyt Misratan kaupungin pommittamisessa, minkä takia Suomen osallisuus asioihin selvitettiin. Tästä voi lukea tarkemmin Tutkiva juttu-artikkelistamme.
SaferGlobe Finland arvioi raportissaan myös viranomaisten ase- ja sotateknologian viennin raportointikäytäntöjä. Ne ovat monelta osin puutteellisia. Samoin se nostaa esille asekauppaan liittyvän korruption. Suomessa oli vuonna 2009 meneillään neljä asekauppaan liittyvää korruptiotutkintaa, joista kolme liittyi valtionaseyhtiö Patriaan sekä lisäksi sen ulkomaisia liikekumppaneita tutkittiin muiden tapausten yhteydessä.
