Konfliktianalyysi yrityksen työkaluna
Konfliktianalyysillä tarkoitetaan konfliktien syiden ja dynamiikan järjestelmällistä tutkimista ja ymmärtämistä. Se käsittää konfliktien taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen, konflikteihin osallistuvien eri toimijoiden välisten suhteiden analysoinnin ja konfliktin mahdollisten vaikutusten ja seurausten arvioinnin. Analyysissä pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia hallita tai ratkaista eriäviä intressejä tai kiistoja ilman väkivaltaisia toimia.
Konfliktialueella toimivilla yrityksillä ei ole asianmukaista tietoisuutta konfliktista, mikä voi johtaa konfliktin vaikutusten vähättelyyn ja siihen, että ne ovat alttiimpia propagandalle ja disinformaatiolle.
Konfliktialueella toimivat yritykset saattavat sanoa olevansa puolueettomia ymmärtämättä riittävästi vaikutustaan organisaatio- ja yksilötasolla, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa yritys voi tahattomasti joutua konfliktin osapuoleksi.
Konfliktin aikana maan hallintojärjestelmään kohdistuu paineita, mikä johtaa huonoon sääntelyyn, valtion instituutioiden kapasiteetin, vastuuvelvollisuuden ja resurssien vähäisyyteen, heikkoon oikeusvaltioperiaatteeseen, epätasa-arvoiseen oikeussuojan saatavuuteen ja lisääntyneeseen korruptioon. Kaikki nämä vaikuttavat liiketoimintaympäristöön.
Konfliktin aikana myös alihankkijat, kumppanit ja muu arvoketju kärsivät riskeistä ja vaikutuksista. Riskiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja kohdennettua rikollista toimintaa.
Työkaluja ja kehikoita konfliktianalyysiin
World Bank’s Conflict Analysis Framework CAF
PACD model of conflict analysis
Voluntary Principles Initiative Conflict Analysis Tool
WeWorld Conflict sensitivity operational toolkit
Ohjaavia kysymyksiä:
Onko konfliktihistoriaa? esim. kriittiset tapahtumat, sovittelupyrkimykset, ulkoinen väliintulo.
Mikä on poliittinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen konteksti? esim. fyysinen maantiede, väestörakenne, lähihistoria, poliittinen ja taloudellinen rakenne, sosiaalinen koostumus, ympäristö, geostrateginen asema.
Mitkä ovat esiin nousseet poliittiset, taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset kysymykset? esim. vaalit, uudistusprosessit, hajauttaminen, uudet infrastruktuurit, sosiaalisten verkostojen katkeaminen, epäluottamus, pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten paluu, sotilas- ja siviilikuolemat, asevoimien läsnäolo, miinoitetut alueet
Mitkä erityiset konfliktialttiit/vaikutusalueet voidaan sijoittaa tähän yhteyteen? esim. tiettyjen toimijoiden vaikutusalueet, luonnonvarojen sijainnin ympärillä olevat rintamalinjat, tärkeä infrastruktuuri ja viestintäyhteydet, sosiaalisesti syrjäytyneiden tai syrjäytyneiden väestöryhmien alueet.
Ohjaavia kysymyksiä:
Keitä ovat tärkeimmät toimijat? esim. kansallinen hallitus, turvallisuussektori (armeija, poliisi), paikalliset (sotilaalliset) johtajat ja aseelliset ryhmät, yksityinen sektori/yritykset (paikalliset, kansalliset, kansainväliset), avunantajavirastot ja ulkomaiset suurlähetystöt, monenväliset järjestöt, alueelliset järjestöt, uskonnolliset tai poliittiset verkostot (paikalliset, kansalliset, maailmanlaajuiset), riippumattomat välittäjät, kansalaisyhteiskunta (paikalliset, kansalliset, kansainväliset), rauhanryhmät, ammattiyhdistykset, poliittiset puolueet, naapurivaltiot, perinneviranomaiset, siirtolaisryhmät, pakolaiset / maan sisäiset pakolaiset sekä kaikki tietyssä tilanteessa ihmiset.
Muista, että yrityksesi on myös toimija,
samoin kuin yrityksen työntekijät.
Mitkä toimijat voidaan tunnistaa konfliktin tukijoiksi? Miksi? Esim. sotataloudesta hyötyvät ryhmät (sotilaat, ase- ja huumekauppiaat jne.), salakuljettajat, ääriliikkeet yms.
Mitkä ovat niiden tärkeimmät intressit, tavoitteet, asemat, valmiudet ja suhteet? esim. uskonnolliset arvot, poliittiset ideologiat, maan tarve, kiinnostus poliittiseen osallistumiseen, taloudelliset resurssit, vaalipiirit, tiedonsaanti, poliittiset siteet, maailmanlaajuiset verkostot.
Millaisia institutionaalisia rauhanvalmiuksia voidaan tunnistaa? esim. kansalaisyhteiskunta, epäviralliset konfliktinratkaisukeinot, perinteiset viranomaiset, poliittiset instituutiot (esim. valtionpäämies, parlamentti), oikeuslaitos, alueelliset ja monenväliset elimet (esim. Kansainvälinen tuomioistuin).
Ohjaavia kysymyksiä:
Mitkä ovat konfliktin rakenteellisia syitä? Esim: laiton hallitus, poliittisen osallistumisen puute, taloudellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien puute, luonnonvarojen epätasa-arvoinen saatavuus, huono hallinto.
Mitä asioita voidaan pitää konfliktien välittöminä syinä? Esim: hallitsematon turvallisuussektori, kevyiden aseiden leviäminen, ihmisoikeusrikkomukset, naapurimaiden epävakautta aiheuttava rooli, maastamuuton rooli.
Mitkä tekijät voivat edistää konfliktin puhkeamista/eskaloitumista edelleen? Esim. vaalit, keskeisen johtajan tai poliittisen henkilön pidättäminen/murhaaminen, kuivuus, paikallisen valuutan äkillinen romahdus, sotilasvallankaappaus, nopea muutos työttömyydessä, tulva, perushyödykkeiden hinnan nousu/pula, pääomapako.
Mitkä uudet tekijät pitkittävät konfliktin dynamiikkaa? Esim. konfliktin osapuolten radikalisoituminen, puolisotilaallisten joukkojen perustaminen, sotatalouden kehittyminen, ihmisoikeusloukkausten lisääntyminen, aseiden saatavuus, pelon kulttuurin kehittyminen.
Mitkä tekijät voivat edistää rauhaa? Esim. vastakkaisten osapuolten väliset viestintäkanavat, demobilisaatioprosessi, uudistusohjelmat, kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen rauhaan, syrjinnän vastaiset politiikat.
Ohjaavia kysymyksiä:
Mitkä uudet tekijät pitkittävät konfliktidynamiikkaa? Esim. konfliktin osapuolten radikalisoituminen, puolisotilaallisten joukkojen perustaminen, sotatalouden kehittyminen, ihmisoikeusloukkausten lisääntyminen, aseiden saatavuuden kasvaminen, pelon kulttuurin kehittyminen.
Mitkä tekijät voivat edistää rauhaa? Esim. vastakkaisten osapuolten väliset viestintäkanavat, demobilisaatioprosessi, uudistusohjelmat, kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen rauhaan, syrjinnän vastaiset toimintatavat, kansainväliset pyrkimykset lisätä yhteistyötä.
”Ihmisoikeuksia kunnioittavaa yritystoimintaa konflikteissa”-hanke edistää yritysten ymmärrystä vastuustaan tukea ihmisoikeuksia ja humanitaarista lakia haurailla ja konfliktiherkillä alueilla. Tavoitteeseen päästään tukemalla yritysten osaamista ja kyvykkyyttä, viestimällä humanitaarisen lain ja ihmisoikeuksien kasvavasta tärkeydestä yritystoimijoille sekä aktivoimalla aiheesta kiinnostuneita suomalaisia viestinnän kautta.
