Kategoria: Artikkeli

Are the unhappy unemployed to blame for unrest? Scrutinising participation in the Arab Spring uprisings

Työttömyyttä on pidetty keskeisenä tekijänä sekä niin kutsutun arabikevään että yleisemmin protestien, kapinoiden ja sisällissotien taustalla. Empiirinen näyttö tästä oletetusta yhteydestä työttömyyden ja poliittisen epävakauden välillä on kuitenkin vähäistä ja ristiriitaista. Tämä artikkeli pyrkii täyttämään tätä aukkoa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka keskittyy työttömyyden rooliin arabikevään tapauksessa. Tutkimus perustuu regressioanalyysiin sekä useisiin kyselyaineistoihin. Tulokset […]

Lue lisää

Kauko-ohjattu sota

Kauko-ohjattu sota – tappamista etätyönä Tiivistelmä Taistelukentän automatisaatiosta tuli Yhdysvaltain asevoimien tavoite Vietnamin sodan aikana. Sen tiedettiin olevan pitkä prosessi, kuten tykistönkin kehittäminen oli ollut. Kauko-ohjattuja hävittäjiä lennetään nyt 2010-luvulla useissa konflikteissa ja sitäkin useammissa valtioissa niitä kehitetään osaksi sodankäyntiä. Ilmasodankäynnin lisäksi kauko-ohjattuja sotakoneita käytetään merisodankäynnissä. Sotakoneille kaikkein haastavin ympäristön on maasodankäynti. Maalla toimivien sotakoneiden […]

Lue lisää

Osallistavuus ja tasa-arvo kriisinhallinnassa

Tasa-arvoisen rauhanrakentamisen merkitys lisääntyy – EU:lla vielä tekemistä Väkivalta konflikteissa kohdistuu useimmiten huomattavissa määrin siviileihin ja siten myös naisiin. Naiset ja lapset ovat konflikteissa osallisuutensa ja kokemustensa kautta sekä uhreja että asiantuntijoita. Miesten mentyä sotaan naiset toimivat arjen ja talouden ylläpitäjinä. Täten naisilla on näkemystä konfliktien ratkaisemiseen ja kestävän rauhan luomiseen. He vaikuttavat myös suuresti lastensa ja lastenlastensa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vain ottamalla […]

Lue lisää

Sotateknologinen kehitys vie ydinaseettoman maailman kauemmaksi

Kylmän sodan jälkeen ydinaseiden määrä ja merkitys vähenivät länsimaissa. Maailmassa on kuitenkin kasvava joukko valtioita, joita ydinasekyvyn kehitys ja ylläpito kiinnostavat. Teknologian kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus kansainvälisille suhteille ja sodankäynnille. Selkeimpiä esimerkkejä on ydinaseiden kehittäminen. Se johti kylmän sodan aikana asejärjestelmien tuhovoiman eksponentiaaliseen kasvuun. Suurvaltojen vastakkainasettelun osapuolet olivat kuitenkin ilmeisen yksimielisiä, ettei niitä tulisi koskaan käyttää sodan päämäärän saavuttamiseksi. […]

Lue lisää

Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseneuvotteluiden uudet haasteet

Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinasevalvontaa koskevilla neuvotteluilla on ollut pitkään merkittävä rooli suurvaltasuhteissa. Neuvotteluja on saatettu pitää eräänlaisena ilmapuntarina, jonka liikahdukset ovat antaneet vihjeitä kansainvälisen politiikan ilmapiirin laajemmista muutoksista. Kylmän sodan kireimpinä kausina ydinaseita koskevat neuvottelut tarjosivat toisinaan ainoan varaventtiilin suurvaltojen muutoin jännittyneille suhteille. Viime vuosien aikana puntarin paine on ollut jälleen ollut lyhyen aurinkoisemmalta vaikuttaneen […]

Lue lisää

Iranin ydinohjelmasopimuksella alkaa olla kiire

Iranin ja niin kutsutun P5+1 -ryhmän (YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä Yhdysvallat, Kiina, Venäjä Ranska ja Iso-Britannia sekä Saksa) neuvottelujen aikaraja Iranin ydinohjelmasta umpeutui heinäkuun lopulla. Maat sopivat väliaikaisessa sopimuksessa marraskuussa 2013 Iranin rajoittavan uraanin rikastamista ja USA:n ja EU:n puolestaan helpottavan talouspakotteita. Vaikka lopullista ratkaisua toivottiin heinäkuussa, ei neuvotteluissa saatu tulosta ja uusi aikaraja […]

Lue lisää

Ydin- ja radiaktiivisia aineita voidaan valvoa nykytekniikalla

Ydin- ja muita radioaktiivisia aineita käytetään rauhanomaisiin tarkoituksiin lääketieteessä ja teollisuuden eri aloilla. Ydinaineiksi luokitellaan ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvat aineet ja niiden lähtöaineet, kuten uraani ja plutonium. Muiksi radioaktiivisiksi aineiksi puolestaan luetaan sellaiset säteilyä tuottavat aineet, joita käytetään esimerkiksi teollisuuden gammakuvauslaitteissa tai sädehoidoissa. Ydin- ja muita radioaktiivisia aineita voidaan käyttää rikollisiin ja terroristisiin tarkoituksiin. Tavanomaisten räjähteiden […]

Lue lisää

Lähi-idän ydinaseeton vyöhyke on tärkeä Suomelle

Suomi sai vaikean mutta tärkeän tehtävän, kun YK:n pääsihteeri, turvallisuusneuvoston kolme pysyvää jäsentä ja Lähi-idän maat valitsivat sen vuonna 2011 Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevan konferenssin järjestäjäksi. Toteutuessaan konferenssi muuttaisi Lähi-idän vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin lukkiutuneita asetelmia. Konferenssia ei saatu järjestettyä sille asetettuun määräaikaan eli vuoteen 2012 mennessä. Suomalaisdiplomaatit tekevät silti yhä töitä konferenssin toteuttamiseksi. Prosessin edistäminen on […]

Lue lisää

Ydinaseet eivät ole vastaus Ukrainan ongelmiin

Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja erityisesti Krimin valtaus saivat monet miettimään, olisiko kriisiin päädytty, mikäli Ukraina olisi ydinasevalta. Maan presidentinvaalien ennakkosuosikki Petro Porošenko on julkisesti harmitellut sitä, että Ukraina luopui Neuvostoliitolta perimistään ydinaseista 1990-luvun alussa. Porošenkon mukaan ydinaseet olisivat tuoneet Ukrainan puolustukselle siltä nykytilanteessa puuttuvaa uskottavuutta. Monet kansainvälisetkin kommentoijat ovat esittäneet samantapaisia väitteitä. Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen […]

Lue lisää

Libyassa ammutuilla rypälepommeilla ei yhteyttä Suomeen

Tiivistelmä Libyassa ammutuilla Oslon kansainvälisessä sopimuksessa kielletyillä rypälepommeilla ei ole yhteyttä Suomeen. Rypälepommien käyttö on kielletty niin kutsutulla Oslon sopimuksella. Suomi ja Libya eivät ole liittyneet sopimukseen. Libya käytti rypälepommeja Misratan kaupungissa. Ammukset se osti Espanjasta hieman ennen Oslon sopimuksen voimaantuloa. Suomi asioi samaan aikaan saman yrityksen kanssa, kun puolustusvoimilla oli oma rypäleasekehitysohjelma. Patria vei […]

Lue lisää