Kategoria: 2022

EU:n ja Suomen vastatoimet digitaaliselle informaatio­vaikuttamiselle ja vihapuheelle 

Peppi Heinikainen · Digitaalisuus on tehnyt informaatiovaikuttamisesta ja vihapuheesta helpompaa, mikä on mahdollistanut esimerkiksi digitaalisen informaatiovaikuttamisen konflikteissa. · Haitallisimmillaan informaatiovaikuttaminen voi rappeuttaa demokratiaa vaikuttamalla ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, vaikeuttamalla faktapohjaista päätöksentekoa ja horjuttamalla luottamusta poliittisiin instituutioihin. · Euroopan unioni ja EU-kansalaiset kokevat informaatiovaikuttamisen vakavana uhkana. EU torjuu vaikuttamisyrityksiä mm.  lainsäädännöllä, faktantarkistuksin, kyberturvatoimin sekä tukemalla laadukasta journalismia. · Vuonna 2024 voimaan tuleva […]

Lue lisää

Informaatio­vaikuttaminen EU:ssa – kestääkö demokratia?

Tuuli Veikkanen Informaatiovaikuttaminen, eli järjestelmällinen yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttaminen, ei ole ilmiönä uusi. Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat kuitenkin lisänneet vaikuttamisen mittakaavaa ja keinovalikoimaa. Tutkimusten mukaan disinformaatio ja misinformaatio leviävät somessa nopeammin kuin oikea tieto, ja valta tiedon julkaisusta on digijäteillä, joilla on taloudellisia intressejä hyväksyä disinformaatio alustoillaan. Disinformaation levittämisen lisäksi informaatiovaikuttaminen voi olla myös totuuteen […]

Lue lisää

Miten EU voi ehkäistä haitallista informaatio­vaikuttamista ja disinformaatiota?

Informaatiovaikuttaminen, eli järjestelmällinen yhteiskunnantoimintakykyyn vaikuttaminen, ei ole ilmiönä uusi. Digitalisaatioja sosiaalinen media ovat kuitenkin lisänneet vaikuttamisen mittakaavaaja keinovalikoimaa. Euroopan Unionilla on merkittävä rooli informaatiovaikuttajan suitsijana mutta niin on yksittäisillä kansalaisillakin. SaferGloben Digitaalisuus ja Demokratia-hankkeessa keskityimme informaatiovaikuttamiseen. Hanke toteutettiin UM:n Eurooppatiedotus-tuella. Tutustu sinäkin tuottamaamme materiaaliin: Tai voit kuunnella podcastejamme:

Lue lisää