Organisaatioiden vastuu ja konfliktisensitiivinen toiminta haurailla alueilla

Arviolta miljardi ihmistä asuu haurailla alueilla, joiden haasteena ovat poliittiset ja sosioekonomiset jännitteet, jotka voivat myös eskaloitua väkivaltaisiksi konflikteiksi.

Haurailla alueilla valtioiden resurssit ja toimintakyky ovat heikot. Tällaisilla alueilla yksittäinen ja vakaiden yhteiskuntien näkökulmasta merkityksettömältä tuntuva tapahtuma voi muuttaa vallitsevan tilanteen yhdessä yössä. Haurailla alueilla on keskenään muitakin yhtäläisyyksiä kuin riskitekijöiden suuri määrä: niillä on myös potentiaalia ja mahdollisuuksia kehittyä kohti vakaampaa ja demokraattisempaa valtiota. Usein hauraat alueet ylittävät valtioiden rajoja. Tällaisissa tapauksissa mahdollinen positiivinen kehitys ei rajaudu välttämättä vain yhden valtion alueelle vaan tuottaa rauhanosinkoja myös toisille yhteiskunnille.

Haurailla alueilla toimii aiempaa enemmän kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä, mikä tarkoittaa, että niiden on otettava toiminta-alueen konteksti huomioon kaikessa toiminnassaan. Varautumisen ja sopeutumisen tavoitteena on niin oman toiminnan suojaaminen riskienhallinnalla kuin toiminnan vaikutusten kontrollointi toiminta-alueella eli konfliktisensitiivisyys. Organisaation oma toiminta on nimittäin myös osa hauraan alueen kontekstia ja vaikuttaa alueeseen suoraan tai välillisesti – tahdottiin sitä tai ei.

Parhaimmillaan hankkeet ja liiketoiminta vakauttavat yhteiskuntaa ja rakentavat kestävää kehitystä. Vakavimmillaan hankkeiden ja liiketoiminnan negatiiviset vaikutukset voivat osaltaan pitkittää alueella vallitsevaa konfliktia tai edesauttaa sen leviämistä uusille alueille. Valtioiden oikeusjärjestelmän toimimattomuuden takia on myös erittäin tärkeää, että organisaatiot valvovat läpinäkyvästi omaa toimintaansa ja puuttuvat väärinkäytöksiin (lataa Anti-corruption Handbook for Development Practitioners). Vaikutukset voivat näkyä toiminnan eri tasoilla esimerkiksi alihankkijoiden tuotannon vaikeutumisena, ristiriitoina henkilöstön kesken tai suhteessa yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin.

Vakauttavan, konfliktisensitiivisen toiminnan tavoitteena on pyrkiä minimoimaan organisaation toiminnan negatiivisia vaikutuksia ja maksimoimaan toiminnasta yhteisölle seuraavia positiivisia vaikutuksia. Tällöin järjestöjen toiminta tukee kestävää kehitystä (lataa Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö hauraissa valtioissa -toimintaohje) ja auttaa tekemään yhteiskunnista aiempaa vakaampia toimintaympäristöjä.

Haurailla alueilla toimivien organisaatioiden on osattava suunnitella toimintansa aluekohtaiseen kontekstiin sopivaksi ja oltava valmiita myös sopeuttamaan sitä nopeastikin muuttuvan yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Konfliktisensitiivisyyden huomioimiseksi hanke- ja liiketoimintasuunnittelussa voi käyttää KonfliktiKompassia, joka on SaferGloben järjestöjen ja yritysten käyttöön kehittämä konfliktisensitiivisyys-työkalu. Näillä sivuilla voit käyttää sovellusta ja tutustua aihetta ja KonfliktiKompassia käsitteleviin koulutusmateriaaleihin.


Hauraiksi valtioiksi (fragile state) kutsutaan maita, joissa yhteiskunnan perusrakenteet eivät toimi. Tunnusomaista hauraille alueille on useista samanaikaisista haasteista kärsiminen: talouden ja tuotannon toimimattomuus, luonnonvarojen epäoikeudenmukainen hallinta ja ympäristöongelmat, huono hallinto, korruptio, ihmisoikeusloukkaukset, demokratian toimimattomuus, turvallisuusvaje ja hallintoa kohtaan tunnettu legitimiteettivaje. Aiemmin käytettiin käsitteitä epäonnistunut valtio (failed state) ja heikko valtio (weak state), mutta hauras valtio korvasi ne korrektimpana käsitteenä. Hauras valtio -termiä käytetään paitsi tutkimuksellisesti usein myös poliittisesti jonkin maan asioihin puuttumisen oikeuttamiseksi. Hauraat valtiot -indeksi mittaa vuosittain valtioiden vakautta.

Konfliktisensitiivisyys tarkoittaa organisaation kykyä ymmärtää kohdealueen poliittinen ja kulttuurinen konteksti ja oman toiminnan vaikutukset alueella sekä kykyä toimia niin, että oman toiminnan negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisimmat pienet ja positiiviset vaikutukset taas mahdollisimman suuret.