EU:n aseviennit laskivat hieman mutta pysyivät korkealla
Viiden tarkastellun aseviejämaan, Espanjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, yhteensä myöntämien asevientilupien rahallinen arvo laski noin 4,4 prosenttia vuosien 2015–2016 välillä. Samalla myönnettyjen vientilupien rahallinen arvo pysyi kuitenkin hyvin korkealla, mikä kertoo sotatuotteita koskevasta korkeasta kysynnästä maailmalla. Jos vuositason sijaan tarkastellaan pitkän ajanjakson keskiarvoa, vientilupien kokonaisarvon huomattava suuruus tulee selkeästi esille. Nelivuotisjaksolla 2013–2017 tarkastellut EU-maat myönsivät vientilupia lähes 360 % suuremmasta arvosta kuin viisivuotisjaksolla 2008–2012[1]. Kehitys on nähtävissä kuvaajasta 1.
Tosiasiallinen viennin kasvu on kuitenkin pienempää, mikä johtuu Ranskan vuonna 2014 muuttuneesta asevalvontajärjestelmästä. Muuttuneen järjestelmän seurauksena vientilupiin kirjatut tuotteiden rahalliset arvot kasvoivat huomattavasti [lisätietoa]. Ranska myöntää vientilupansa vuodesta 2014 alkaen jo kauppaneuvotteluiden alkuvaiheessa. Siten vientilupien arvoon sisältyy kauppoja, jotka eivät toteudu tai toteutuvat vain osittain. Vuosien 2014–2016 vientilupien arvot eivät ole siis suoraan vertailukelpoisia vuosina 2008–2013 myönnettyihin vientilupiin.
Vuosivaihtelu aseviennissä saattaa olla suurta. Usean vuoden keskiarvon tarkastelu tasaa yksittäisten vuosien heilahtelua. Jos jätämme Ranskan huomiotta tilastotarkastelussa, käy ilmi, että neljän muun maan vienti kasvoi nelivuotisjaksolla 2013–2017 noin 46 % verrattuna viisivuotisjaksoon 2008–2012. Näiden neljän maan aseviennin kehitys on nähtävissä kuvaajasta 2. Jos korvaamme Ranskan ilmoittamat vientilupien arvot laskennallisella arvolla, joka pyrkii vertailtavuuteen Ranskan aiemman valvontajärjestelmän kanssa, saamme kaikki viisi maata tarkasteluun. Tällä tavoin tarkasteltuna vienti vuosina 2013–2016 kasvoi 31 % (kuvaaja 3). Tarkastelutavasta riippumatta on todettavissa, että EU:n asevientien määrä on ollut viime vuodet noususuhdanteessa.
Metodi: Ranskan vientilupien vertailukelpoinen laskennallinen arvo
Ranskassa astui vuoden 2014 puolivälissä voimaan uusi vientilupajärjestelmä. Aiempi kaksiportainen järjestelmä, jossa viejäyritys haki erillisen luvan kaupankäyntiprosessille ja kauppasopimuksen valmistumisen jälkeen varsinaiselle viennille, poistui käytöstä. Tilalle tuli uusi järjestelmä, jossa viejäyritys hakee ainoastaan yhden vientiluvan kaupankäyntiprosessin alkuvaiheessa. Muutoksen seurauksena Ranskan myöntämien vientilupien rahallinen arvo nousi noin 10-kertaiseksi aiempaan järjestelmään verrattuna. Vientilupiin alettiin todennäköisesti sisällyttää tarvikkeita mahdollisimman suuresta arvosta, jotta ne kattaisivat kaikki neuvotteluvaiheessa esiin nousevat mahdollisuudet. Siten Ranskan vientilupien arvot vuodesta 2014 eteenpäin eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien arvojen kanssa.
Ranskan vientilupien kokonaisarvon vertailtavuuden parantamiseksi SaferGlobe on kehittänyt laskennallisen arvon, joka antaa arvion siitä, millaisessa suuruusluokassa vientilupien kokonaisarvo olisi voinut olla aiemman vientilupajärjestelmän vallitessa.
Laskennallisen arvon pohjana on käytetty Ranskan toteutuneita vientejä kymmenvuotisjaksolla 2004–2013. Pitempi tarkasteluajanjakso ei ole mahdollinen, sillä vuotta 2004 edeltävältä ajalta ei ole vuosittaisia tietoja.
Toteutuneiden vientien suhde vientilupien arvoon oli tuolla ajanjaksolla keskimäärin 34,96 %. Suhdelukujen aikasarjan varianssi oli 0,0063, mikä kertoo hyvin pienestä hajonnasta keskiarvon ympärillä. Useimpina vuosina toteutuneen viennin osuus vaihteli 30–40 %:n välillä.
Vientilupien arvo ja toteutuneen viennin arvo korreloivat positiivisesti keskenään. Korrelaatiokerroin arvojen välillä on 0,41. Myönnettyjen vientilupien arvon kasvaessa myös toteutuneen viennin arvo pääsääntöisesti kasvoi. Korrelaatio oli tosin heikko, joten vientilupien arvon kasvu ei ennusta varmuudella toteutuneen viennin kasvua. Voidaan kuitenkin todeta, että näiden kahden muuttujan välillä esiintyy lineaarinen riippuvuus.
Näiden kahden löydöksen pohjalta voimme todeta, että:
1. Vientilupien kokonaisarvon kasvaessa myös toteutunut vienti pääsääntöisesti kasvoi.
2. Toteutunut vienti vastasi arvoltaan keskimäärin 34,96:ta % myönnettyjen vientilupien arvosta.
Laskennallisen arvon olemme määrittäneet käyttäen pohjana toteutuneita vientejä. Olemme olettaneet, että ne vastaisivat 34,96:ta % vientilupien arvosta, mikäli vanha vientilupajärjestelmä olisi vielä voimassa. Esimerkiksi vuoden 2016 vientilupien vertailukelpoinen laskennallinen arvo muodostui seuraavalla kaavalla: 6,98 mrd. € : 34,96 * 100 = 19,97 mrd. €. Siten olemme saaneet luvut, jotka ovat vertailukelpoisia Ranskan vuosina 2008–2013 myöntämien vientilupien arvojen kanssa.
Vientilupien vertailukelpoista laskennallista arvoa tarkasteltaessa täytyy pitää mielessä, että se on täysin teoreettinen arvo, joka palvelee ainoastaan sitä tarkoitusta, että voimme likimääräisesti arvioida Ranskan vientilupien nykytrendiä vasten vuoteen 2013 asti vallinnutta trendiä. Laskennallisella arvolla on myös rajoituksensa. Sen käyttö yksittäisten maiden tai vientien kohdalla ei ole perusteltua. Ainoastaan suurempaa määriä maita ja vientilupia tarkasteltaessa on odotettavissa, että toteutuvan viennin ja vientilupiin kirjatun arvon suhde asettuu lähelle keskiarvoa. Olemme käyttäneet arvoa ainoastaan kokonaistarkastelussa sekä EU-maihin ja Persianlahden maihin kohdistuvissa vienneissä eli erityisen merkittävien alueiden kohdalla.
Lähi-itä viennin merkittävin kohdealue
Vuonna 2016 viiden tarkastellun EU-maan aseviennin rahallisesti merkittävin kohdealue oli Lähi-itä mukaan lukien Egyptin. Alue ylsi yli 40 %:n osuuteen vientilupien rahallisesta arvosta (kuvaaja 4). Seuraavana tuli Euroopan unioni, jonka sisäisen viennin osuus oli vajaat 14 prosenttia vientilupien arvosta. Kun tarkastelu ulotetaan maanosien tasolle, korostuu Aasian merkitys, jonne suuntautui vientilupien rahallisessa arvossa mitattuna lähes kaksi kolmasosaa tarkasteltujen maiden viennistä vuonna 2016 (kuvaaja 5). Aasian osuus viennin kohdealueena on kuitenkin laskenut hieman verrattuna kahteen edelliseen vuoteen.
Vienti EU-maihin laskenut huippuvuoteen 2015 verrattuna
Vuoden 2015 asevientitilastoissa oli nähtävissä selkeä piikki EU-maihin kohdistuvassa viennissä. Trendi jatkui vuonna 2016, jos Ranskan myöntämät vientiluvat otetaan sellaisenaan tarkasteluun, kuten kuvaajasta 6 selviää. Jos Ranskan uuden vientilupajärjestelmän vaikutus neutraloidaan, vienti EU-maihin laski vuosien 2015 ja 2016 välillä lähes 46 % (kuvaaja 7). Pitkän aikavälin vertailussa vuosien 2013–2016 EU-maihin kohdistuneen viennin keskiarvo on 4,4 % suurempi kuin edeltävän viisivuotiskauden 2008–2012 viennin keskiarvo. Havainnoista on pääteltävissä, että EU-maiden voimakas uudelleenvarustautuminen ulkoisen turvallisuuden uhkiin ei asevientilupien valossa näytä olevan pitkäaikainen ilmiö. Samalla on huomioitava, että vuoden 2015 vientilupien kokonaisarvo oli poikkeuksellisen suuri, vaikka Ranskan vientilupajärjestelmän muutos eliminoitaisiinkin. Siten vuonna 2015 myönnetyt luvat kattavat todennäköisesti monet vasta vuonna 2016 realisoituneet hankinnat.
Vienti Persianlahden maihin hiipui edellisvuoteen nähden
Vienti Persianlahden alueelle oli lähes sama kuin vuoden 2015 luku 54,98 miljardia euroa. Laskua vuodesta 2015 vuoteen 2016 tuli vain 0,4 prosenttia. Ranskan vientien osuus on tässä tapauksessa kuitenkin hyvin merkittävä. Mikäli Ranskan vientilupajärjestelmän muutos eliminoidaan tarkastelusta, kuten kuvaajassa 8, on huomattavissa, että laskua edellisestä vuodesta on enemmän, peräti 52 %. Tässä tapauksessa vuosien 2013–2016 keskiarvo on vain 2,7 % korkeampi kuin vuosien 2008–2012 keskiarvo. Vientiä Persianlahden aluelle sivutaan vielä erillisessä artikkelissa Saudi-Arabiaan kohdistuneiden vientilupien valossa <linkki>.
Taistelut terrorijärjestöjä vastaan näkyivät Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan myönnetyissä vientiluvissa
Vuonna 2015 Kamerun, Niger, Nigeria ja Tšad aloittivat yhteisen sotilasoperaation Nigerian pohjoisosissa toimivaa Boko Haram -terrorijärjestöä vastaan. [2] Operaatio näkyi tuolloin myös tarkasteltujen viiden EU-maan näihin maihin myöntämissä vientiluvissa. Vuoden 2016 vientilupatilastoissa aseellinen varustautuminen alueella näkyy edelleen, joskin lähinnä Ranskan vientilupatilastoissa. Ranska myönsi Tšadiin vientiluvan pienaseiden ammuksille (ML3) yli 100 miljoonan arvosta. Ranska taas myönsi Nigeriaan vientiluvan lentokoneille tai niiden osille (ML10). Jos Ranskan vientiluvat jätetään huomiotta, Boko Haramia vastaan taisteleviin maihin suuntautui ainoastaan pienehköä vientiä noin 5,3 miljoonan euron arvosta. Merkittävä osa tästä arvosta liittyi ampumasimulaattoriin, jonka viennille Nigeriaan Saksa myönsi luvan vuonna 2016.
Merkittävä aseiden tuoja oli myös Norsunluurannikko, jonne Ranska myönsi niin ikään merkittävän vientiluvan pienaseiden ammuksille. Norsunluurannikko joutui Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan (AQIM) terrori-iskun kohteeksi vuonna 2016. [3] Maa on ollut Ranskan Sahelin alueelle suuntautuneen terrorijärjestöjen vastaisen sotilaallisen toiminnan päätukikohta Länsi-Afrikassa. Yksi terroriteon motiiveista oli juuri Ranskan toiminta maassa.
Kaikki asevienti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ei kuitenkaan liity rauhattomuuteen. Ranska myönsi vientilupia Botswanaan yli 0,5 miljardin euron arvosta. Botswanan asetuonti liittyy asevoimien kaluston uudistamiseen. [4]
Myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuvan viennin kohdalla Ranskan ilmoittamiin lukuihin on suhtauduttava varauksella. Luvut on tässä tapauksessa ilmoitettu suoraan sellaisinaan, sillä tarkastelussa ovat olleet yksittäiset kategoriakohtaiset ja maakohtaiset vientiluvat.
Eurooppalaisia aseita Etelä-Kiinan merelle
Kiina on viime vuosina ajanut Etelä-Kiinan merellä politiikkaa, joka on pyrkinyt aluevaatimusten avulla turvaamaan alueen luonnonvarat Kiinan haltuun. Kiinan asevoimien läsnäolo sekä kiinalaisten tukikohtien rakentaminen alueelle ovat saaneet muut alueen valtiot, etupäässä Vietnamin, varuilleen, ja varustautumaan mahdollista Kiinan uhkaa vastaan. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin mukaan Vietnam nosti ulkomaisia asehankintojaan viisivuotisjaksolla 2012–2016 edelliseen viisivuotisjaksoon verrattuna yli 200 %:lla ja Filippiinit samanaikaisesti yli 400 %:lla. [5]
Oheisessa kuvaajassa 9 on Saksan, Espanjan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan viennin kehitys Etelä-Kiinan meren alueen valtioihin (Brunei, Filippiinit, Indonesia, Malesia, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Vietnam). Kuvaajasta on nähtävissä, että vienti Etelä-Kiinan merelle laski noin kahdella kolmannekselle vuosien 2015 ja 2016 välillä.
Ranska on jätetty varmuuden vuoksi tästä kokonaistarkastelusta. Sekin kuitenkin myönsi vientilupia alueelle euromääräisesti noin 13,17 miljardista eurosta. Summan taustalla on ainakin osittain toteutumassa olevia merkittäviä kauppoja, kuten Singaporen kanssa solmittu sopimus Airbus-konsernin H225M-helikoptereista. [6] Muita yli miljardin euron arvoisia vientilupia Ranska myönsi laivastoaan uudistaville Filippiineille ja Indonesialle. Kummankaan maan kohdalla ei ole tiedossa, onko kauppa Ranskan kanssa toteutumassa, mikä jälleen osoittaa Ranskan vientilupien tulkinnan vaikeuden.
Tarkasteltujen EU-maiden tilastot kertovat vuositason viennin laskusta. Pitkän ajan keskiarvo vuosina 2013–2016 Saksan, Espanjan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan viennissä Etelä-Kiinan meren alueelle on kuitenkin 63 % suurempi kuin vuosina 2008–2012, mikä kertoo Etelä-Kiinan meren maiden varustautumistrendin jatkuvan.
Rauhoittuuko maailmantilanne?
Euroopan unionin vientilupatilastojen perusteella kysyntä aseille eri maailman kolkissa laantui vuonna 2016 hieman vuoteen 2015 verrattuna. Tästä on kuitenkin vaikea tehdä johtopäätöstä, että maailmantilanne olisi rauhoittumassa. Viennin arvon pieneneminen voi olla normaalia vuosittaista vaihtelua. Huomioiden, että vuoden 2015 vientilupien kokonaisarvo oli poikkeuksellisen suuri, on jopa luonnollista, että seuraavana vuonna luvuissa oli laskua.
[1] Euroopan unionin asevientiraportointia säätelivät vuoteen 2008 saakka vuonna 1998 voimaan tulleet käytännesäännöt. Vuonna 2008 astui voimaan EU:n asevientipolitiikkaa määrittelevä yhteinen kanta, jonka pohjalta vuoden 2008 raportointi ensi kertaa tapahtui. Siten vuodesta 2008 alkava raportointi on tehty yhtäläisten käytänteiden pohjalta, vaikka lukujen vertailtavuudessa maiden välillä onkin siitä huolimatta tähän päivään saakka jatkuvia, huomattavia ongelmia. Lisätietoja: ks. esim. Euroopan unionin virallinen lehti, 22.11.2008, Aseiden vientiä koskevien Euroopan unionin käytännesääntöjen toimintaohjeen 8 mukainen kymmenes vuosikertomus (2008/C 300/01). Saatavissa: (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:C:2008:300:FULL&from=EN), luettu 9.9.2017.
[2] Fleurant, Aude, Perlo-freeman, Sam, Wezeman, Pieter d. & Wezeman, Siemon T., 2016, Trends in International Arms Transfers 2015. Tukholma: Sipri. Saatavissa: (https://www.sipri.org/sites/default/files/SIPRIFS1602.pdf), luettu 9.9.2017.
[3] CNN 14.3.2016, 16 killed in attack on Ivory Coast hotels; al Qaeda affiliate claims responsibility. Saatavissa: (http://edition.cnn.com/2016/03/13/africa/ivory-coast-attack/index.html), luettu 9.9.2017.
[4] Fleurant, Aude, Wezeman, Pieter d., Wezeman, Siemon T., Tian, Nan, 2017, Trends in International Arms Transfers 2016. Tukholma: Sipri. Saatavissa: (https://www.sipri.org/sites/default/files/Trends-in-international-arms-transfers-2016.pdf), luettu 9.9.2017.
[5] Blanchfield, Kate, Wezeman, Pieter d., Wezeman, Siemon T., 2017, The state of major arms transfers in 8 graphics. Tukholma: Sipri. Saatavissa: (https://www.sipri.org/commentary/blog/2017/state-major-arms-transfers-8-graphics), luettu 10.9.2017.
[6] The Straits Times, 8.11.2016, RSAF will be getting new helicopter fleet. Saatavissa: (http://www.straitstimes.com/singapore/rsaf-will-be-getting-new-helicopter-fleet), luettu 10.9.2017.
Yhteistyössä
