SaferGloben antama lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022. Lausunnossa SaferGlobe ehdottaa, että budjetin kohtaa 24.90.50 ”Eräät valtionavut” momentin määräraha kaksinkertaistetaan 1 641 000 eurosta 3,3 miljoonaan euroon. Perusteluina SaferGlobe esittää seuraavat: Kansainvälistä työtä tekevät järjestöt edustavat Suomea ja siksi työ vaatii ammattilaisuutt Kansainvälistä työtä tekevät järjestöt hakevat ja saavat kansainvälistä rahoitusta Kansainvälistä työtä […]
Ulkoasu
Lausunto valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selontekoon
SaferGloben antama lausunto sisäisen turvallisuuden selontekoon. Lausunnossa SaferGlobe kiinnittää erityistä huomiota ennaltaekäisyn merkitykseen sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja parantamisessa. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu tulevaisuudessa, jolloin Suomen on kyettävä käyttämään ja kehittämään omaa osaamistaan alalla. Lausunnon pääkohdat Suomelle ovat: Monitoimijayhteistyö on Suomen ainutlaatuinen voimavara Monitoimijayhteistyössä pitää huomioida koordinointi ja resurssointi Ennaltaehkäisy vaatii turvallisuusuhkien ennakointia ja ennakointiin liittyvää toimintaa […]
Lausunto lainmuutokseen siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan
SaferGloben antama lausunto lainmuutokseen siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan. Lausunnossa SaferGlobe kiittää lakimuutokseen tehtyjä tarkistuksia, jotka osaltaan perustuvat SaferGloben aiemmin antamaan lausuntoon siviilikriisinhallintalain muutoksesta. Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa.
Lausunto siviilikriisinhallintalain muutoksesta
SaferGloben antama lausunto siviilikriisinhallintalain lakiehdotukseen. Lausunnossa SaferGlobe ehdottaa, että lakiehdotuksesta tehdään vaikutusarviointi taustavirattomien asiantuntijoiden näkökulmasta, sekä poistetaan taustavirattomia koskevat rajoitukset karenssi-ajan ja sekondeeraukseen liittyvien aikarajoitusten suhteen. Ehdotusta tukevia kantoja on kolme: Lakiehdotuksessa on haasteita sekä yhdenvertaisuuden että perustuslaillisuuden toteutuksessa. Lakiehdotus vaikeuttaa Suomen ulkopoliittisten intressien toteuttamista kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa vähentämällä käytettävissä olevien kokeneiden asiantuntijoiden määrää. Lakiehdotus […]
EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa
Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa. Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää […]
EU-maiden asevienti ja ihmisoikeudet viennin kohdemaissa 2003–2018
EU-maiden yhteenlaskettu osuus maailman aseviennistä on yli neljännes. Niin Euroopan parlamentissa kuin aseita vievissä jäsenmaissakin keskustelua herättää aseita vastaanottavien valtioiden ihmisoikeustilanne. EU-maat ovat vieneet aseita pääosin maihin, joissa ihmisoikeustilanne on hyvä, mutta vientiä on ollut myös maihin, joissa tilanne ihmisoikeuksien suhteen on erittäin heikko. Freedom in the World -indeksiin (FIW) perustuen voidaan tarkastella yleisellä tasolla, vievätkö EU-maat […]
Are the unhappy unemployed to blame for unrest? Scrutinising participation in the Arab Spring uprisings
Työttömyyttä on pidetty keskeisenä tekijänä sekä niin kutsutun arabikevään että yleisemmin protestien, kapinoiden ja sisällissotien taustalla. Empiirinen näyttö tästä oletetusta yhteydestä työttömyyden ja poliittisen epävakauden välillä on kuitenkin vähäistä ja ristiriitaista. Tämä artikkeli pyrkii täyttämään tätä aukkoa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka keskittyy työttömyyden rooliin arabikevään tapauksessa. Tutkimus perustuu regressioanalyysiin sekä useisiin kyselyaineistoihin. Tulokset […]
Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus
Rajat ovat nykyistenkaltaisten valtioiden olemassa olon edellytys. Toisaalta rajat vaikeuttavat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahankin liikkumista. Julkaisu tarkastelee rajoja erityisesti Euroopan unionin kontektissa sekä EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen toimeenpanoa. Taustapaperi on toteutettu osana Eurooppalainen Suomi ry:n koordinoimaa Euroopanlinna-hanketta. Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa. Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus / Sarja: – / Numero: – / Tekijä(t): […]
Developing EU’s Crisis Management: Focus on Personnel
IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että mandaatin muotoilulla ja yhteistyöllä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on merkittävä vaikutus missioiden ja operaatioiden vaikuttavuuteen. Näiden kahden tekijän lisäksi henkiöstöllä ja heidän pätevyydellään on keskeinen rooli vaikuttavuuden luomisessa. Tässä Policy Briefissä arvioidaan henkilöstöasioiden nykytilaa ja […]
Vammaisuus ja laaja turvallisuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toiminnassa
Sotien, kriisien ja pakolaisuuden yhteydessä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa toimintansa laajan turvallisuuskäsityksen varaan. Etyjin toiminnassa vammaisten oikeudet sijoittuvat ensisijaisesti inhimillisen ulottuvuuden alueelle. Vammaisten oikeuksien saralla Etyj on viime vuosina keskittynyt erityisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat poliittinen osallistuminen ja syrjimättömyys. Vammaisten poliittisen osallistumisen edistämisen tärkeitä osa-alueita ovat muun […]