EU:n asevientipolitiikan keinot ja haasteet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen huomioimisessa

Tärkein EU:n jäsenmaiden asevientiä koskeva asiakirja on aseviennin yhteinen kanta, joka on sitovaa EU-lainsäädäntöä. Sen tulkinta on kuitenkin täysin jäsenmaiden kansallisessa harkinnassa, mikä johtaa suuriin eroavaisuuksiin aseviennissä. Erityisesti kritiikkiä on aiheuttanut jäsenmaiden asevienti ihmisoikeuksiltaan ja oikeusvaltiokehitykseltään puutteellisiin maihin, vaikka nämä periaatteet on huomioitu yhteisessä kannassa. Yksi vahvimmista aseviennin kriitikoista on ollut Euroopan parlamentti, joka haluaisi kehittää […]

EU-maiden asevienti ja ihmisoikeudet viennin kohdemaissa 2003–2018

EU-maiden yhteenlaskettu osuus maailman aseviennistä on yli neljännes. Niin Euroopan parlamentissa kuin aseita vievissä jäsenmaissakin keskustelua herättää aseita vastaanottavien valtioiden ihmisoikeustilanne. EU-maat ovat vieneet aseita pääosin maihin, joissa ihmisoikeustilanne on hyvä, mutta vientiä on ollut myös maihin, joissa tilanne ihmisoikeuksien suhteen on erittäin heikko. Freedom in the World -indeksiin (FIW) perustuen voidaan tarkastella yleisellä tasolla, vievätkö EU-maat […]

Are the unhappy unemployed to blame for unrest? Scrutinising participation in the Arab Spring uprisings

Työttömyyttä on pidetty keskeisenä tekijänä sekä niin kutsutun arabikevään että yleisemmin protestien, kapinoiden ja sisällissotien taustalla. Empiirinen näyttö tästä oletetusta yhteydestä työttömyyden ja poliittisen epävakauden välillä on kuitenkin vähäistä ja ristiriitaista. Tämä artikkeli pyrkii täyttämään tätä aukkoa. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka keskittyy työttömyyden rooliin arabikevään tapauksessa. Tutkimus perustuu regressioanalyysiin sekä useisiin kyselyaineistoihin. Tulokset […]

Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus

Rajat ovat nykyistenkaltaisten valtioiden olemassa olon edellytys. Toisaalta rajat vaikeuttavat ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahankin liikkumista. Julkaisu tarkastelee rajoja erityisesti Euroopan unionin kontektissa sekä EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen toimeenpanoa. Taustapaperi on toteutettu osana Eurooppalainen Suomi ry:n koordinoimaa Euroopanlinna-hanketta. Saatavuus: Lataa sähköisessä muodossa. Euroopan unioni, rajat ja vapaa liikkuvuus / Sarja: – / Numero: – / Tekijä(t): […]

Developing EU’s Crisis Management: Focus on Personnel

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Hankkeen tulokset osoittavat, että mandaatin muotoilulla ja yhteistyöllä paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on merkittävä vaikutus missioiden ja operaatioiden vaikuttavuuteen. Näiden kahden tekijän lisäksi henkiöstöllä ja heidän pätevyydellään on keskeinen rooli vaikuttavuuden luomisessa. Tässä Policy Briefissä arvioidaan henkilöstöasioiden nykytilaa ja […]

Vammaisuus ja laaja turvallisuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toiminnassa

Sotien, kriisien ja pakolaisuuden yhteydessä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa toimintansa laajan turvallisuuskäsityksen varaan. Etyjin toiminnassa vammaisten oikeudet sijoittuvat ensisijaisesti inhimillisen ulottuvuuden alueelle. Vammaisten oikeuksien saralla Etyj on viime vuosina keskittynyt erityisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat poliittinen osallistuminen ja syrjimättömyys. Vammaisten poliittisen osallistumisen edistämisen tärkeitä osa-alueita ovat muun […]

IECEU’s Five Findings from the Comparative Analysis of EU’s Crisis Management

IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention) pyrkii kehittämään EU:n kykyjä konfliktinehkäisyyn. Perustuen yli 200 haastatteluun, kvantitatiiviseen kyselyyn ja noin tuhanteen sivuun tutkimusraportteja EU:n kriisinhallinnasta on tehty viisi keskeistä havaintoa. Nämä havainnot esitellään oheisessa policy briefissä. Ensiksi, vaihtelevuus EU:n missioiden ja operaatioiden välillä ja sisällä on laajaa: kaikissa missioissa ja operaatioissa on […]

Suomen sotatuote- ja siviiliaseviennin kehitys vuosina 2002–2016

Nelisivuinen julkaisu tarjoaa tiiviissä paketissa tietoa siitä, mitä ja mihin Suomesta on viety viimeisten 15 vuoden aikana. Suomalaisyritykset ovat vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita vuosien 2002–2016 aikana yhteensä 2,2 miljardin euron arvosta ja kaikkiaan 109:ään eri maahan. Euromääräisesti tarkasteltuna sekä siviiliaseiden että sotatuotteiden vuosittainen vienti on yli kaksinkertaistunut ajanjakson aikana. Vuosina 2002–2013 Suomesta vietiin aseita eniten […]

Euroopan unionin aseviennit 2016: noususuhdannetta ja poliittisia haasteita

Pitkän ajan keskiarvo kertoo EU:n aseviennin kasvaneen vuonna 2016. Tiedot perustuvat viiden suuren EU:n aseviejänvaltion tarkasteluun. Nämä maat ovat Espanja, Ruotsi, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suurimmat viennin kohdemaat vuonna 2016 olivat Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Intia. Vuonna 2016 erityisesti Turkki ja Saudi-Arabia nousivat esiin maina, joihin aseiden toimittaminen vaati erityistä ulkopoliittista harkintaa. Turkkiin ja Saudi-Arabiaan […]

Suomen asevalvontaraportti 2016

SaferGloben kahdeksas asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 24. lokakuuta 2016 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2016 raportissa kerrotaan muun muassa, että vuonna 2015 Lähi-itä nousi ensimmäistä kertaa Suomen […]