Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus – ulkoinen ulottuvuus

Euroopan unionin ulkoisissa toimissa vastauksena turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään painottuvat kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja unionin ulkorajojen valvonta. EU on pyrkinyt vastaamaan turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään solmimalla kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa, ja tärkein näistä on EU:n ja Turkin välinen julkilausuma. Lisäksi EU on vahvistanut sotilas- ja rajavalvontaoperaatioitaan, tavoitteenana ihmissalakuljettajien toiminnan torjunta ja aiempaa tehokkaampi rajavalvonta. EU on […]

EU:sta turvapaikkaa hakevien turvattomuuden syyt lähtömaissa ja matkalla

Vuosina 2008–2018 EU:n alueelle tuli eniten turvapaikanhakijoita syksyinä 2015 ja 2016. Eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2008–2018 tuli Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Selvästi yleisin motiivi Eurooppaan tulemiselle on sodan ja väkivallan pakeneminen. Rikollisverkostot ovat tienanneet turvapaikanhakijoiden salakuljetuksella miljardeja euroja. Tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen ohella se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa […]

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja laaja turvallisuus

EU:n turvapaikkapolitiikka on turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua vuonna 2015 kattanut varsin laajan kirjon erilaisia politiikkatoimia. Suurin este yhteisen turvapaikkapolitiikan tiellä ovat jäsenmaiden väliset ja niiden sisäiset poliittiset ristiriidat. Useimmiten saavutetut neuvotteluratkaisut ovat pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia, mikä käytännössä tarkoittaa, että usein saavutetut ratkaisut enemminkin kaventavat kuin vahvistavat turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Komission esityksissä on pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia, mutta […]

Vammaisuus ja laaja turvallisuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toiminnassa

Sotien, kriisien ja pakolaisuuden yhteydessä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa toimintansa laajan turvallisuuskäsityksen varaan. Etyjin toiminnassa vammaisten oikeudet sijoittuvat ensisijaisesti inhimillisen ulottuvuuden alueelle. Vammaisten oikeuksien saralla Etyj on viime vuosina keskittynyt erityisesti kahteen osa-alueeseen, jotka ovat poliittinen osallistuminen ja syrjimättömyys. Vammaisten poliittisen osallistumisen edistämisen tärkeitä osa-alueita ovat muun […]

Suomen sotatuote- ja siviiliaseviennin kehitys vuosina 2002–2016

Nelisivuinen julkaisu tarjoaa tiiviissä paketissa tietoa siitä, mitä ja mihin Suomesta on viety viimeisten 15 vuoden aikana. Suomalaisyritykset ovat vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita vuosien 2002–2016 aikana yhteensä 2,2 miljardin euron arvosta ja kaikkiaan 109:ään eri maahan. Euromääräisesti tarkasteltuna sekä siviiliaseiden että sotatuotteiden vuosittainen vienti on yli kaksinkertaistunut ajanjakson aikana. Vuosina 2002–2013 Suomesta vietiin aseita eniten […]

Euroopan unionin aseviennit 2016: noususuhdannetta ja poliittisia haasteita

Pitkän ajan keskiarvo kertoo EU:n aseviennin kasvaneen vuonna 2016. Tiedot perustuvat viiden suuren EU:n aseviejänvaltion tarkasteluun. Nämä maat ovat Espanja, Ruotsi, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suurimmat viennin kohdemaat vuonna 2016 olivat Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Intia. Vuonna 2016 erityisesti Turkki ja Saudi-Arabia nousivat esiin maina, joihin aseiden toimittaminen vaati erityistä ulkopoliittista harkintaa. Turkkiin ja Saudi-Arabiaan […]

Suomen asevalvontaraportti 2016

SaferGloben kahdeksas asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 24. lokakuuta 2016 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2016 raportissa kerrotaan muun muassa, että vuonna 2015 Lähi-itä nousi ensimmäistä kertaa Suomen […]

Seminaariraportti: Näkökulmia työllisyyteen, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon — onko näiden välillä yhteyttä?

SaferGlobe -tutkimusverkosto järjesti huhtikuussa 2016 seminaarin, joka tarkasteli työllisyyden, turvallisuuden ja maahanmuuton välisiä suhteita. Seminaarin taustana oli yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esiin nouseva ajatus työttömyydestä tekijänä, joka ajaa ihmistä monen tyyppisiin väkivaltaisuuksiin. Seminaari selvitti sitä, mitä oikeastaan tiedämme työttömyyden ja väkivaltaisuuden suhteesta. Aiheuttaako työttömyys tosiaan turvattomuutta? Entä voidaanko työllisyyttä lisäämällä lisätä turvallisuutta? Seminaari toteutettiin osana SaferGloben […]

Suomen asevalvontaraportti 2015

SaferGloben seitsemäs asevalvontaa ja asekauppaa käsittelevä raportti on julkaistu 26. lokakuuta 2015 YK:n aseistariisuntaviikolla. Vuosittain julkaistava Suomen asevalvontaraportti tarkastelee, miten asevalvonta ja aseistariisunta ovat edistyneet, miten maailman asekauppa on kehittynyt, minne Suomesta on viety aseita ja mistä aseita on tuotu Suomeen. Vuoden 2015 raportissa muun muassa vertaillaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden asevientivalvontakäytäntöjä, kiinnitetään huomiota Suomen […]

Uusi tutkimus Pohjoismaiden asevientivalvontajärjestelmistä

Aseviennin riskinä on erityisesti uudelleenmyynti, osoittaa uusi pohjoismaisia aseiden vientivalvontakäytäntöjä vertaileva tutkimus SaferGlobe-tutkimusverkoston uusi raportti Pohjoismaiden asevientivalvontajärjestelmistä on ensimmäinen laatuaan. Se tuo uutta tietoa kansallisten lupajärjestelmien toimivuudesta sekä joulukuussa 2014 voimaan astuneen kansainvälisen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) vaikutuksista maiden toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää Pohjoismaista hyviä asevalvonnan käytäntöjä ja työkaluja vastaamaan asevalvonnan tulevaisuuden haasteisiin […]