Aseviennin riskinä on erityisesti uudelleenmyynti, osoittaa uusi pohjoismaisia aseiden vientivalvontakäytäntöjä vertaileva tutkimus
SaferGlobe-tutkimusverkoston uusi raportti Pohjoismaiden asevientivalvontajärjestelmistä on ensimmäinen laatuaan. Se tuo uutta tietoa kansallisten lupajärjestelmien toimivuudesta sekä joulukuussa 2014 voimaan astuneen kansainvälisen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) vaikutuksista maiden toimintaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää Pohjoismaista hyviä asevalvonnan käytäntöjä ja työkaluja vastaamaan asevalvonnan tulevaisuuden haasteisiin sekä tukea globaalilla tasolla kansainvälisen asekauppasopimuksen toimeenpanoa. Kaikki Pohjoismaat ovat mukana sopimuksessa, jolla pyritään poistamaan aseiden leviämisen lieveilmiöitä ja vähentämään niiden laitonta kauppaa.
Suomi osallistui kansainvälisen asekauppasopimuksen valmistelutyöhön yhtenä sen alkuperäisenä suosittajamaana ja jatkaa aktiivista työtään sopimuksen tehokkaan toimeenpanon ja universaalisuuden edistämiseksi. Sopimuksen voimaanastuminen ei vaadi muutoksia Suomen lainsäädäntöön, joka jo sellaisenaan vastaa ATT:n ja Euroopan unionin standardeja.
Tutkimuksesta ilmenee kuitenkin, että Suomella ja muilla Pohjoismailla on parannettavaa erityisesti kerran myytyjen aseiden mahdollisen uudelleenviennin valvonnassa. Nykyisellään kontrolli yleensä päättyy, kun tuotteet lähtevät maasta. Jotta esimerkiksi kiväärien ja ammusten päätyminen konfliktialueille tai niiden luisuminen rikollisjärjestöjen käsiin voitaisiin estää, tulisi Suomen asettaa tarkempia vaatimuksia koskemaan niiden mahdollista myymistä eteenpäin ja pyrkiä tekemään myös satunnaisia myynnin jälkeisiä pistokokeita. Tutkimus osoittaa parannettavaa myös asevientivalvonnan läpinäkyvyydessä erityisesti tilastoinnin ja raportoinnin osalta. Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka ei ole sähköistänyt vientilupien hakujärjestelmäänsä. Samaan aikaan kun kansainvälisesti ollaan kehittämässä vientivalvontaa kohti yhden lupaviranomaisen järjestelmää, jakautuu valvontavastuu Suomessa vielä vankasti usean eri lupaviranomaisen välille. ”Valvonnan keskittäminen tehostaisi resurssien käyttöä ja parantaisi entisestään vientivalvontamme laatua”, arvioi tutkija Elli Kytömäki.
Tutkimus on rahoitettu ulkoasiainministeriön tuella. Tutkimustuloksia esitellään kansainvälisille asiantuntijoille 24.-27. elokuuta ensimmäisen ATT-osapuolikokouksen yhteydessä Meksikossa. Raportti on ladattavissa täältä.