Kranaatinheitinten vientilupa osoittaa vakavia puutteita Suomen asevientipolitiikassa

Suomen hallitus myönsi tänään Patrialle luvan viedä 36 Nemo-kranaatinheitintä Saudi-Arabiaan. Päätös ei ollut yksimielinen ja neljä ministeriä äänesti vientilupaa vastaan.

Kranaatinheitinkauppa toteutetaan osana Yhdysvaltain hallituksen FMS-asekauppaohjelmaa (Foreign Military Sales). Kaupan myötä yhdestä maailman vähiten demokraattisesta valtiosta tulee Suomen suurimpia asevientimaita tällä vuosituhannella.

Hallitusohjelmassa Suomi korostaa EU:n Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien sääntöjen yhteistä kantaa (2008/944/YUTP). Yhteisessä kannassa on kahdeksan kriteeriä, jotka tulee ottaa huomioon vientilupa päätöstä tehtäessä. Vientilupapäätös voi olla kielteinen pelkästään jo yhden kriteerin perusteella.

Saudi-Arabia on toisen vientikriteerin (ihmisoikeuksien kunnioittaminen) ja kolmannen kriteerin (määrämaassa vallitsevat aseelliset konfliktit) perusteella ongelmallinen vientimaa. Yhteinen kanta sitoo juridisesti kaikkia EU:n jäsenmaita. Sen noudattamista arvioivat kansalliset tuomioistuimet. Belgiassa on nostettu yhtä myönnettyä vientilupaa vastaan kanne ja jätetty tuomioistuimen tehtäväksi määritellä missä rajat kulkevat.

Asekauppaa on kritisoitu useissa eri medioissa ja se on nostettu yhdeksi presidentinvaalien teemaksi. SaferGlobe Finland sai kranaatinheitinkaupan määrämaan selville toukokuussa ja julkaisi siitä artikkelin tutkiva juttu -sarjassa. Seurantajuttu, jossa ulkomaiset tutkijat arvioivat kauppaa, julkaistiin marraskuussa.

Lisätty sivuille 29.7.2013, alkuperäinen pidempi versio julkaistu 15.12.2011