Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen

SaferGlobe Finland
Julkaisutiedote 12.5.2011

”Lienee itsestään selvää, että Suomella ei ole sellaisia muista valtioista poikkeavia erityis-ominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat uskottavan osallistumisen rauhanvälittämiseen ilman, että niitä valmiuksia ryhdytään määrätietoisesti kehittämään”, kirjoittaa filosofian tohtori Ari Kerkkänen.

Hänen raporttinsa Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen julkaistiin SaferGlobe Finlandin taustapaperi-sarjassa. Kerkkänen on virkavapaalla Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) johtajan tehtävistä ja toimii Suomen Lähi-idän instituutin johtajana Syyriassa.  Hän on SaferGlobe Finlandin tieteellisen johtokunnan jäsen.

Suomi ilmoitti viime vuonna pyrkivänsä vahvistamaan rooliaan rauhanvälittämisessä ja ottavansa tämän tavoitteen tulevaan hallitusohjelmaan. Kerkkänen analysoi tekstissään Suomen edellytyksiä tavoitteen toteutumiseksi. Hänen mukaansa Suomella on edellytyksiä nousta kokoluokkaansa näkyvämmäksi, mutta tavoitetta tulee vielä pohtia.
”Ahtisaaresta huolimatta ensimmäisenä tavoitteena ei pidä olla yksittäisten huippuvälittäjien löytäminen vaan osallistuminen laajemmin luottamusta rakentaviin toimiin osana rauhanturva- ja kehitysaputehtäviä lähellä konfliktissa olevan yhteiskunnan ruohonjuuritasoa.”

Kerkkäsen mukaan Suomi voi parhaiten kehittää valmiuksiaan osallistumalla aktiivisesti YK:n rauhanturvatehtäviin, EU:n kriisinhallintatehtäviin ja erilaisiin kehitysyhteis-työtehtäviin. Näistä tehtävistä saattaa kasvaa tulevaisuuden marttiahtisaaria.
”Osallistuminen rauhanturvaamiseen ja kehitysyhteistyötehtäviin lisää Suomen uskottavuutta, jota välitystehtävissä tarvitaan ja vuosien kuluessa jotkut kansainvälistä kokemusta omaavat rauhanturvatehtävien asiantuntijat saattavat edetä tehtäviin, joiden joukosta rauhanvälittäjiä löytyy.”

Hän myös korostaa tutkimuksen merkitystä ja ehdottaa perustettavaksi kansallista sihteeristöä koordinoimaan järjestelmällistä rauhanvälittämisen edellytysten luomista sekä tutkimusklusterin toimintaa. Hän huomauttaa, että ilman rahoitusmekanismia hyvät tavoitteet uhkaavat jäädä vain päätöksiksi paperilla.

Lataa ja lue julkaisu